Ensin on ruumis ja sitten on huone Hän tatuoi itseensä kaikki saamansa diagnoositHän myi rautakaupassa ja kertoi miten köydettekivät kauppansa huhtikuisinEnsin on huone ja sitten on ruumisVälillä hän unohti kuoleman jasiksi hänen piti tappaaShe was the apple of my eyeKerran päivässä pitää omenan loitollahän huokasi ja katseli depressiota käsivarressaan

Runokset ovat runoja rikoksista, tunnetuista ja tuntemattomista. Ne tunkeutuvat mielen pimeisiin syövereihin mitään kaunistelematta tai kaihtamatta.

Murhenäytelmä tapahtuu missä tahansa, tässä ja nyt: perhe makaa olohuoneen lattialla ja kallis afgaanimatto tahraantuu vereen. Isä etsii lapsensa kappaleita kaatopaikalta. Jossain poika juoksee ase kourassa koulun käytävällä. Maaginen suviyö muistaa myös menneet mysteerit: suonsilmässä odottaa Kyllikki, maan alta kuuluu heleää laulua ja varis kantaa nokassaan huulipunahylsyä - johtolankaa kenties. Runokset kiehtovat ja kauhistuttavat. Ne tuoksuvat mullalta ja vereltä, suopursuilta ja asvaltilta, roskiksilta ja viinalta. Ne herättävät miettimään, mikä johtaa ihmisen hirmutekoihin.

Anja Snellman on rakastettu ja tuottelias kirjailija, joka julkaisi jo klassikoksi nousseen esikoisromaaninsa Sonja O. kävi täällä vuonna 1981. Sittemmin hän on kirjoittanut 22 romaania, kaksi runokokoelmaa, elokuvakäsikirjoituksia ja tietokirjoja. Snellmanin teoksia on käännetty yli 20 kielelle ja lukuisia niistä on dramatisoitu elokuviksi ja näyttämöille. Snellman on työskennellyt myös journalistina ja vetänyt televisiossa ajankohtaisia keskusteluohjelmia. Tällä hetkellä hän opiskelee psykoterapeutiksi ja pitää päihderiippuvaisille lukupiiriä Munkkisaaren toimintakeskuksessa. Snellman on kautta tuotantonsa käsitellyt väkivallan ja rikoksen teemoja, esimerkiksi romaaneissaan Lyhytsiipiset, Pelon maantiede, Safari Club ja Lemmikkikaupan tytöt.

Lapsuuden kokemukset ja perhe, nuoruusiän ystävyydet ja rakkaudet, äitiys ja avioliitot on kirjoitettava uusiksi kun päähenkilö oivaltaa, että elämänmittaisille kokemuksille arkuudesta, aistiherkkyydestä, ylivirittyneisyydestä ja ulkopuolisuuden tunteista löytyy yllättävä selitys.Koskaan ei ole liian myöhäistä ymmärtää, että lapsuuden huoneissa asui virtahevon lisäksi myös kolibri, kentauri ja kaskelotti.

Syysprinssi on kertomus nuoruudesta ja hulluudesta. Matka narsistien ajasta sikeään depressioon. Se on surullisen sukupolven rakkaustarina.Äänikirjan lukee kirjailija itse.

"Ihminen on saarisikermä, taivaan sporadien heijastus."

Lähestyminen kuvaa, miten kauan mielessä ollut kirja hiljaa valmistuu - niin kuin Kreetan saari alkaa hitaasti näkyä horisontissa. Se kertoo monesta lähestymisestä: merimatkasta, romaanin valmistumisesta, elämän etenemisestä, arvojen muuttumisesta, Välimerestä, surusta, erosta ja kuolemasta.

Romaani jatkaa Antautumisen teemoja ja on silta seuraavaan, Kreikkaan sijoittuvaan Atlantis-romaaniin.

Syysprinssi on kertomus nuoruudesta ja hulluudesta. Matka narsistien ajasta sikeään depressioon. Se on surullisen sukupolven rakkaustarina.

Aistivoimainen lukuromaani kahdesta naisesta ja odottamattomasta ystävyydestä. Sitkeydestä ja elämänhalusta. Kylistä, joilla on sielu.

Kreetalainen 93-vuotias Agave elää autioituneessa vuoristokylässä aasin, kanojen, kissojen ja koiransa kanssa. Eräänä päivänä hän löytää vuohipolulta pahoin loukkaantuneen ulkomaalaisen naisen, joka ei muista, miten on joutunut vuorille. Agaven ja nuoren Monikan yhden kesän mittainen, ystävyydeksi lämpenevä suhde ja risteilevät elämäntarinat ovat matka Euroopan kuohuviin vuosikymmeniin: raunioihin ja luksushotelleihin, rakkauden ja julmuuden tekoihin.

Anja Snellman (s. 1954) on rakastettu kirjailija, terapeutti ja toimittaja, jolla on ollut toinen koti Kreetalla. Hän on asunut siellä eri pituisia aikoja 1990-luvun alusta lähtien, ja vihitty siellä ensimmäiseen avioliittoonsa. Hän on ollut Kreetalla myös järjestämiensä liikuntamatkojen oppaana.

"Eurooppa on jälleen sekaisin kuin huono moussaka."

Aistivoimainen lukuromaani kahdesta naisesta ja odottamattomasta ystävyydestä. Sitkeydestä ja elämänhalusta. Kylistä, joilla on sielu.

Kreetalainen 93-vuotias Agave elää autioituneessa vuoristokylässä aasin, kanojen, kissojen ja koiransa kanssa. Eräänä päivänä hän löytää vuohipolulta pahoin loukkaantuneen ulkomaalaisen naisen, joka ei muista, miten on joutunut vuorille. Agaven ja nuoren Monikan yhden kesän mittainen, ystävyydeksi lämpenevä suhde ja risteilevät elämäntarinat ovat matka Euroopan kuohuviin vuosikymmeniin: raunioihin ja luksushotelleihin, rakkauden ja julmuuden tekoihin.

Anja Snellman (s. 1954) on rakastettu kirjailija, terapeutti ja toimittaja, jolla on ollut toinen koti Kreetalla. Hän on asunut siellä eri pituisia aikoja 1990-luvun alusta lähtien, ja vihitty siellä ensimmäiseen avioliittoonsa. Hän on ollut Kreetalla myös järjestämiensä liikuntamatkojen oppaana.

Katkeransuolainen isänkaipuu kutsui sinua, moni mies ja aate sai hetken olla isäsi, ja sinä hiukan aikaa sen isän tyttö.

Kirjailija on kutsuttu nuorten yhdenvertaisuusaktivistien lukupiirin vieraaksi puutaloon, joka herättää muistoja yli 40 vuoden takaa – esikoisromaanin syntyajoilta, palavasta aatteesta ja ihmisistä, joita ei enää ole. Muistot hyppivät kauemmas menneisyyteen, Kallioon ja kotiin, jota hallitsee arvaamaton ja monin tavoin haavoittunut isä.

Perheen kuopus Ama kirjoittaa päiväkirjaa ja etsii kiihkeästi isää kaikista miehistä, joihin tutustuu. Isäkandidaateista ristiriitaisin on lapsuudenystävä Jan, jonka tekoja Ama salailee ja peittelee, kuten Ensio-isän tekosia aikanaan.

Anja Snellman kirjoittaa hypnoottisen vangitsevasti sukupolvien ja sukupuolten välisistä valtasuhteista. Hän tulkitsee havahduttavasti kirjailijan tuntemuksia ajassamme, jossa jälleen kerran erilaiset aatteet ja ilmiöt pyrkivät kaventamaan ajattelun ja kirjoittamisen vapautta.

Anja Kauranen-Snellman (s. 1954) on yksi rakastetuimmista ja luetuimmista suomalaisista nykykirjailijoista, joka on aina tarttunut ajankohtaisiin, arkoihin ja vaiettuihin aiheisiin. Hänen rohkeasta ja omaperäisestä esikoisromaanistaan Sonja O. kävi täällä (1981) tuli unohtumaton sukupolvikokemus ja klassikko, jonka yhä uudet lukijat löytävät. Syksyllä 2021 Snellman viettää 40-vuotista taiteilijajuhlaansa.

Snellman on julkaissut yhteensä 26 romaania, kolme runokokoelmaa, näytelmiä, kuunnelmia, elokuvakäsikirjoituksia ja tietokirjoja. Hänen teoksiaan on käännetty yli 20 kielelle ja dramatisoitu elokuviksi ja näyttämölle. Kirjailijan työnsä ohella Snellman työskentelee terapeuttina Terapiatalo Nosteessa. Hän on myös monipuolinen journalisti. Juuri nyt hän toimittaa suosittua podcastia ”Mieletöntä, Anja Snellman” mm. mielenterveyteen liittyvistä aiheista.

Katkeransuolainen isänkaipuu kutsui sinua, moni mies ja aate sai hetken olla isäsi, ja sinä hiukan aikaa sen isän tyttö.

Kirjailija on kutsuttu nuorten yhdenvertaisuusaktivistien lukupiirin vieraaksi puutaloon, joka herättää muistoja yli 40 vuoden takaa – esikoisromaanin syntyajoilta, palavasta aatteesta ja ihmisistä, joita ei enää ole. Muistot hyppivät kauemmas menneisyyteen, Kallioon ja kotiin, jota hallitsee arvaamaton ja monin tavoin haavoittunut isä.

Perheen kuopus Ama kirjoittaa päiväkirjaa ja etsii kiihkeästi isää kaikista miehistä, joihin tutustuu. Isäkandidaateista ristiriitaisin on lapsuudenystävä Jan, jonka tekoja Ama salailee ja peittelee, kuten Ensio-isän tekosia aikanaan.

Anja Snellman kirjoittaa hypnoottisen vangitsevasti sukupolvien ja sukupuolten välisistä valtasuhteista. Hän tulkitsee havahduttavasti kirjailijan tuntemuksia ajassamme, jossa jälleen kerran erilaiset aatteet ja ilmiöt pyrkivät kaventamaan ajattelun ja kirjoittamisen vapautta.

Anja Kauranen-Snellman (s. 1954) on yksi rakastetuimmista ja luetuimmista suomalaisista nykykirjailijoista, joka on aina tarttunut ajankohtaisiin, arkoihin ja vaiettuihin aiheisiin. Hänen rohkeasta ja omaperäisestä esikoisromaanistaan Sonja O. kävi täällä (1981) tuli unohtumaton sukupolvikokemus ja klassikko, jonka yhä uudet lukijat löytävät. Syksyllä 2021 Snellman viettää 40-vuotista taiteilijajuhlaansa.

Snellman on julkaissut yhteensä 26 romaania, kolme runokokoelmaa, näytelmiä, kuunnelmia, elokuvakäsikirjoituksia ja tietokirjoja. Hänen teoksiaan on käännetty yli 20 kielelle ja dramatisoitu elokuviksi ja näyttämölle. Kirjailijan työnsä ohella Snellman työskentelee terapeuttina Terapiatalo Nosteessa. Hän on myös monipuolinen journalisti. Juuri nyt hän toimittaa suosittua podcastia ”Mieletöntä, Anja Snellman” mm. mielenterveyteen liittyvistä aiheista.

Romaani elämästä erityisherkkyyden ehdoilla

”Halusin olla osa laumaa, ja sitten taas en. Sama toistui kotona, ystävien kanssa, työtehtävissä, kaikkialla. Pikku hiljaa olin oppinut tunnistamaan keinahteluni. Mutta väsyin nopeammin kuin muut. Väsyin hymyilemään, väsyin pidättelemään suorasukaisuuksia, väsyin rekisteröimään uusien elämysten tulvaa. Keskustelut, ilmeet, eleet ja tauot jäivät pyörimään päähäni. Muistin kaiken kronologisesti ja yksityiskohdittain, liian tarkkaan.”

Lapsuuden kokemukset ja perhe, nuoruusiän ystävyydet ja rakkaudet, äitiys ja avioliitot on kirjoitettava uusiksi kun päähenkilö oivaltaa, että elämänmittaisille kokemuksille arkuudesta, aistiherkkyydestä, ylivirittyneisyydestä ja ulkopuolisuuden tunteista löytyy yllättävä selitys. Koskaan ei ole liian myöhäistä ymmärtää, että lapsuuden huoneissa asui virtahevon lisäksi myös kolibri, kentauri ja kaskelotti.

Anja Snellman (s. 1954) on yksi rakastetuimmista ja luetuimmista suomalaisista nykykirjailijoista, joka on aina tarttunut ajankohtaisiin ja vaiettuihin aiheisiin. Hänen rohkeasta ja omaperäisestä esikoisromaanistaan Sonja O. kävi täällä (1981) tuli unohtumaton sukupolvikokemus ja klassikko, jonka yhä uudet lukijat löytävät.

Vaikuttava kertomus yhdestä aikamme järkyttävimmistä tietomurroista.

”Tämä ei ole paljastuskirja. Tämä on kirja pienen ihmisen paljaudesta keskellä massiivista tietomurtoa. Paljaudesta suurien tunteiden keskellä: avuttomuuden, pelon, vihan, häpeän, pettymyksen, surun, toivon ja selviytymisen halun. Kaikkien niiden terapiassa esiin tulleiden tunteiden, joiden suostumukseton, häikäilemätön levittäminen on julmuutta paljaimmillaan.”

Syksyllä 2020 käy ilmi, että tunnettu psykoterapiakeskus on joutunut törkeän tietomurron kohteeksi. Kun katastrofista on kulunut kolme vuotta, psykoterapiakeskuksessa pitkään työskennellyt kirjailija ja terapeutti alkaa seurata tietomurtoon liittyvää oikeudenkäyntiä. Teosta epäillään miestä, jonka etunimet saavat kirjailijan ajattelemaan historian kuuluisia sotapäälliköitä.

Syyte koostuu yli 30 000 törkeästä rikoksesta: potilasrekisteriin kohdistuneista tietomurroista, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä, potilaiden kiristyksestä ja kiristyksen yrityksestä.

Kirjailija palaa kolmen vuoden takaisiin muistiinmerkintöihinsä ja alkaa kirjoittaa kirjeitä sotapäälliköksi nimeämälleen miehelle.

Anja Snellman (s. 1954) on yksi rakastetuimmista ja luetuimmista suomalaisista nykykirjailijoista, joka on rohkeasti tarttunut ajankohtaisiin, arkoihin ja vaiettuihin aiheisiin. Kirjeitä sotapäällikölle on Snellmanin 27. romaani. Kirjailijantyönsä ohella Snellman työskentelee terapeuttina ja journalistina.

Vaikuttava kertomus yhdestä aikamme järkyttävimmistä tietomurroista.

”Tämä ei ole paljastuskirja. Tämä on kirja pienen ihmisen paljaudesta keskellä massiivista tietomurtoa. Paljaudesta suurien tunteiden keskellä: avuttomuuden, pelon, vihan, häpeän, pettymyksen, surun, toivon ja selviytymisen halun. Kaikkien niiden terapiassa esiin tulleiden tunteiden, joiden suostumukseton, häikäilemätön levittäminen on julmuutta paljaimmillaan.”

Syksyllä 2020 käy ilmi, että tunnettu psykoterapiakeskus on joutunut törkeän tietomurron kohteeksi. Kun katastrofista on kulunut kolme vuotta, psykoterapiakeskuksessa pitkään työskennellyt kirjailija ja terapeutti alkaa seurata tietomurtoon liittyvää oikeudenkäyntiä. Teosta epäillään miestä, jonka etunimet saavat kirjailijan ajattelemaan historian kuuluisia sotapäälliköitä.

Syyte koostuu yli 30 000 törkeästä rikoksesta: potilasrekisteriin kohdistuneista tietomurroista, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä, potilaiden kiristyksestä ja kiristyksen yrityksestä.

Kirjailija palaa kolmen vuoden takaisiin muistiinmerkintöihinsä ja alkaa kirjoittaa kirjeitä sotapäälliköksi nimeämälleen miehelle.

Anja Snellman (s. 1954) on yksi rakastetuimmista ja luetuimmista suomalaisista nykykirjailijoista, joka on rohkeasti tarttunut ajankohtaisiin, arkoihin ja vaiettuihin aiheisiin. Kirjeitä sotapäällikölle on Snellmanin 27. romaani. Kirjailijantyönsä ohella Snellman työskentelee terapeuttina ja journalistina.

Ensin on ruumis ja sitten on huone Hän tatuoi itseensä kaikki saamansa diagnoositHän myi rautakaupassa ja kertoi miten köydettekivät kauppansa huhtikuisinEnsin on huone ja sitten on ruumisVälillä hän unohti kuoleman jasiksi hänen piti tappaaShe was the apple of my eyeKerran päivässä pitää omenan loitollahän huokasi ja katseli depressiota käsivarressaan

Runokset ovat runoja rikoksista, tunnetuista ja tuntemattomista. Ne tunkeutuvat mielen pimeisiin syövereihin mitään kaunistelematta tai kaihtamatta.

Murhenäytelmä tapahtuu missä tahansa, tässä ja nyt: perhe makaa olohuoneen lattialla ja kallis afgaanimatto tahraantuu vereen. Isä etsii lapsensa kappaleita kaatopaikalta. Jossain poika juoksee ase kourassa koulun käytävällä. Maaginen suviyö muistaa myös menneet mysteerit: suonsilmässä odottaa Kyllikki, maan alta kuuluu heleää laulua ja varis kantaa nokassaan huulipunahylsyä - johtolankaa kenties. Runokset kiehtovat ja kauhistuttavat. Ne tuoksuvat mullalta ja vereltä, suopursuilta ja asvaltilta, roskiksilta ja viinalta. Ne herättävät miettimään, mikä johtaa ihmisen hirmutekoihin.

Anja Snellman on rakastettu ja tuottelias kirjailija, joka julkaisi jo klassikoksi nousseen esikoisromaaninsa Sonja O. kävi täällä vuonna 1981. Sittemmin hän on kirjoittanut 22 romaania, kaksi runokokoelmaa, elokuvakäsikirjoituksia ja tietokirjoja. Snellmanin teoksia on käännetty yli 20 kielelle ja lukuisia niistä on dramatisoitu elokuviksi ja näyttämöille. Snellman on työskennellyt myös journalistina ja vetänyt televisiossa ajankohtaisia keskusteluohjelmia. Tällä hetkellä hän opiskelee psykoterapeutiksi ja pitää päihderiippuvaisille lukupiiriä Munkkisaaren toimintakeskuksessa. Snellman on kautta tuotantonsa käsitellyt väkivallan ja rikoksen teemoja, esimerkiksi romaaneissaan Lyhytsiipiset, Pelon maantiede, Safari Club ja Lemmikkikaupan tytöt.

Lapsuuden kokemukset ja perhe, nuoruusiän ystävyydet ja rakkaudet, äitiys ja avioliitot on kirjoitettava uusiksi kun päähenkilö oivaltaa, että elämänmittaisille kokemuksille arkuudesta, aistiherkkyydestä, ylivirittyneisyydestä ja ulkopuolisuuden tunteista löytyy yllättävä selitys.Koskaan ei ole liian myöhäistä ymmärtää, että lapsuuden huoneissa asui virtahevon lisäksi myös kolibri, kentauri ja kaskelotti.

Syysprinssi on kertomus nuoruudesta ja hulluudesta. Matka narsistien ajasta sikeään depressioon. Se on surullisen sukupolven rakkaustarina.Äänikirjan lukee kirjailija itse.

"Ihminen on saarisikermä, taivaan sporadien heijastus."

Lähestyminen kuvaa, miten kauan mielessä ollut kirja hiljaa valmistuu - niin kuin Kreetan saari alkaa hitaasti näkyä horisontissa. Se kertoo monesta lähestymisestä: merimatkasta, romaanin valmistumisesta, elämän etenemisestä, arvojen muuttumisesta, Välimerestä, surusta, erosta ja kuolemasta.

Romaani jatkaa Antautumisen teemoja ja on silta seuraavaan, Kreikkaan sijoittuvaan Atlantis-romaaniin.

Syysprinssi on kertomus nuoruudesta ja hulluudesta. Matka narsistien ajasta sikeään depressioon. Se on surullisen sukupolven rakkaustarina.

Aistivoimainen lukuromaani kahdesta naisesta ja odottamattomasta ystävyydestä. Sitkeydestä ja elämänhalusta. Kylistä, joilla on sielu.

Kreetalainen 93-vuotias Agave elää autioituneessa vuoristokylässä aasin, kanojen, kissojen ja koiransa kanssa. Eräänä päivänä hän löytää vuohipolulta pahoin loukkaantuneen ulkomaalaisen naisen, joka ei muista, miten on joutunut vuorille. Agaven ja nuoren Monikan yhden kesän mittainen, ystävyydeksi lämpenevä suhde ja risteilevät elämäntarinat ovat matka Euroopan kuohuviin vuosikymmeniin: raunioihin ja luksushotelleihin, rakkauden ja julmuuden tekoihin.

Anja Snellman (s. 1954) on rakastettu kirjailija, terapeutti ja toimittaja, jolla on ollut toinen koti Kreetalla. Hän on asunut siellä eri pituisia aikoja 1990-luvun alusta lähtien, ja vihitty siellä ensimmäiseen avioliittoonsa. Hän on ollut Kreetalla myös järjestämiensä liikuntamatkojen oppaana.

"Eurooppa on jälleen sekaisin kuin huono moussaka."

Aistivoimainen lukuromaani kahdesta naisesta ja odottamattomasta ystävyydestä. Sitkeydestä ja elämänhalusta. Kylistä, joilla on sielu.

Kreetalainen 93-vuotias Agave elää autioituneessa vuoristokylässä aasin, kanojen, kissojen ja koiransa kanssa. Eräänä päivänä hän löytää vuohipolulta pahoin loukkaantuneen ulkomaalaisen naisen, joka ei muista, miten on joutunut vuorille. Agaven ja nuoren Monikan yhden kesän mittainen, ystävyydeksi lämpenevä suhde ja risteilevät elämäntarinat ovat matka Euroopan kuohuviin vuosikymmeniin: raunioihin ja luksushotelleihin, rakkauden ja julmuuden tekoihin.

Anja Snellman (s. 1954) on rakastettu kirjailija, terapeutti ja toimittaja, jolla on ollut toinen koti Kreetalla. Hän on asunut siellä eri pituisia aikoja 1990-luvun alusta lähtien, ja vihitty siellä ensimmäiseen avioliittoonsa. Hän on ollut Kreetalla myös järjestämiensä liikuntamatkojen oppaana.

Katkeransuolainen isänkaipuu kutsui sinua, moni mies ja aate sai hetken olla isäsi, ja sinä hiukan aikaa sen isän tyttö.

Kirjailija on kutsuttu nuorten yhdenvertaisuusaktivistien lukupiirin vieraaksi puutaloon, joka herättää muistoja yli 40 vuoden takaa – esikoisromaanin syntyajoilta, palavasta aatteesta ja ihmisistä, joita ei enää ole. Muistot hyppivät kauemmas menneisyyteen, Kallioon ja kotiin, jota hallitsee arvaamaton ja monin tavoin haavoittunut isä.

Perheen kuopus Ama kirjoittaa päiväkirjaa ja etsii kiihkeästi isää kaikista miehistä, joihin tutustuu. Isäkandidaateista ristiriitaisin on lapsuudenystävä Jan, jonka tekoja Ama salailee ja peittelee, kuten Ensio-isän tekosia aikanaan.

Anja Snellman kirjoittaa hypnoottisen vangitsevasti sukupolvien ja sukupuolten välisistä valtasuhteista. Hän tulkitsee havahduttavasti kirjailijan tuntemuksia ajassamme, jossa jälleen kerran erilaiset aatteet ja ilmiöt pyrkivät kaventamaan ajattelun ja kirjoittamisen vapautta.

Anja Kauranen-Snellman (s. 1954) on yksi rakastetuimmista ja luetuimmista suomalaisista nykykirjailijoista, joka on aina tarttunut ajankohtaisiin, arkoihin ja vaiettuihin aiheisiin. Hänen rohkeasta ja omaperäisestä esikoisromaanistaan Sonja O. kävi täällä (1981) tuli unohtumaton sukupolvikokemus ja klassikko, jonka yhä uudet lukijat löytävät. Syksyllä 2021 Snellman viettää 40-vuotista taiteilijajuhlaansa.

Snellman on julkaissut yhteensä 26 romaania, kolme runokokoelmaa, näytelmiä, kuunnelmia, elokuvakäsikirjoituksia ja tietokirjoja. Hänen teoksiaan on käännetty yli 20 kielelle ja dramatisoitu elokuviksi ja näyttämölle. Kirjailijan työnsä ohella Snellman työskentelee terapeuttina Terapiatalo Nosteessa. Hän on myös monipuolinen journalisti. Juuri nyt hän toimittaa suosittua podcastia ”Mieletöntä, Anja Snellman” mm. mielenterveyteen liittyvistä aiheista.

Katkeransuolainen isänkaipuu kutsui sinua, moni mies ja aate sai hetken olla isäsi, ja sinä hiukan aikaa sen isän tyttö.

Kirjailija on kutsuttu nuorten yhdenvertaisuusaktivistien lukupiirin vieraaksi puutaloon, joka herättää muistoja yli 40 vuoden takaa – esikoisromaanin syntyajoilta, palavasta aatteesta ja ihmisistä, joita ei enää ole. Muistot hyppivät kauemmas menneisyyteen, Kallioon ja kotiin, jota hallitsee arvaamaton ja monin tavoin haavoittunut isä.

Perheen kuopus Ama kirjoittaa päiväkirjaa ja etsii kiihkeästi isää kaikista miehistä, joihin tutustuu. Isäkandidaateista ristiriitaisin on lapsuudenystävä Jan, jonka tekoja Ama salailee ja peittelee, kuten Ensio-isän tekosia aikanaan.

Anja Snellman kirjoittaa hypnoottisen vangitsevasti sukupolvien ja sukupuolten välisistä valtasuhteista. Hän tulkitsee havahduttavasti kirjailijan tuntemuksia ajassamme, jossa jälleen kerran erilaiset aatteet ja ilmiöt pyrkivät kaventamaan ajattelun ja kirjoittamisen vapautta.

Anja Kauranen-Snellman (s. 1954) on yksi rakastetuimmista ja luetuimmista suomalaisista nykykirjailijoista, joka on aina tarttunut ajankohtaisiin, arkoihin ja vaiettuihin aiheisiin. Hänen rohkeasta ja omaperäisestä esikoisromaanistaan Sonja O. kävi täällä (1981) tuli unohtumaton sukupolvikokemus ja klassikko, jonka yhä uudet lukijat löytävät. Syksyllä 2021 Snellman viettää 40-vuotista taiteilijajuhlaansa.

Snellman on julkaissut yhteensä 26 romaania, kolme runokokoelmaa, näytelmiä, kuunnelmia, elokuvakäsikirjoituksia ja tietokirjoja. Hänen teoksiaan on käännetty yli 20 kielelle ja dramatisoitu elokuviksi ja näyttämölle. Kirjailijan työnsä ohella Snellman työskentelee terapeuttina Terapiatalo Nosteessa. Hän on myös monipuolinen journalisti. Juuri nyt hän toimittaa suosittua podcastia ”Mieletöntä, Anja Snellman” mm. mielenterveyteen liittyvistä aiheista.

Romaani elämästä erityisherkkyyden ehdoilla

”Halusin olla osa laumaa, ja sitten taas en. Sama toistui kotona, ystävien kanssa, työtehtävissä, kaikkialla. Pikku hiljaa olin oppinut tunnistamaan keinahteluni. Mutta väsyin nopeammin kuin muut. Väsyin hymyilemään, väsyin pidättelemään suorasukaisuuksia, väsyin rekisteröimään uusien elämysten tulvaa. Keskustelut, ilmeet, eleet ja tauot jäivät pyörimään päähäni. Muistin kaiken kronologisesti ja yksityiskohdittain, liian tarkkaan.”

Lapsuuden kokemukset ja perhe, nuoruusiän ystävyydet ja rakkaudet, äitiys ja avioliitot on kirjoitettava uusiksi kun päähenkilö oivaltaa, että elämänmittaisille kokemuksille arkuudesta, aistiherkkyydestä, ylivirittyneisyydestä ja ulkopuolisuuden tunteista löytyy yllättävä selitys. Koskaan ei ole liian myöhäistä ymmärtää, että lapsuuden huoneissa asui virtahevon lisäksi myös kolibri, kentauri ja kaskelotti.

Anja Snellman (s. 1954) on yksi rakastetuimmista ja luetuimmista suomalaisista nykykirjailijoista, joka on aina tarttunut ajankohtaisiin ja vaiettuihin aiheisiin. Hänen rohkeasta ja omaperäisestä esikoisromaanistaan Sonja O. kävi täällä (1981) tuli unohtumaton sukupolvikokemus ja klassikko, jonka yhä uudet lukijat löytävät.

Vaikuttava kertomus yhdestä aikamme järkyttävimmistä tietomurroista.

”Tämä ei ole paljastuskirja. Tämä on kirja pienen ihmisen paljaudesta keskellä massiivista tietomurtoa. Paljaudesta suurien tunteiden keskellä: avuttomuuden, pelon, vihan, häpeän, pettymyksen, surun, toivon ja selviytymisen halun. Kaikkien niiden terapiassa esiin tulleiden tunteiden, joiden suostumukseton, häikäilemätön levittäminen on julmuutta paljaimmillaan.”

Syksyllä 2020 käy ilmi, että tunnettu psykoterapiakeskus on joutunut törkeän tietomurron kohteeksi. Kun katastrofista on kulunut kolme vuotta, psykoterapiakeskuksessa pitkään työskennellyt kirjailija ja terapeutti alkaa seurata tietomurtoon liittyvää oikeudenkäyntiä. Teosta epäillään miestä, jonka etunimet saavat kirjailijan ajattelemaan historian kuuluisia sotapäälliköitä.

Syyte koostuu yli 30 000 törkeästä rikoksesta: potilasrekisteriin kohdistuneista tietomurroista, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä, potilaiden kiristyksestä ja kiristyksen yrityksestä.

Kirjailija palaa kolmen vuoden takaisiin muistiinmerkintöihinsä ja alkaa kirjoittaa kirjeitä sotapäälliköksi nimeämälleen miehelle.

Anja Snellman (s. 1954) on yksi rakastetuimmista ja luetuimmista suomalaisista nykykirjailijoista, joka on rohkeasti tarttunut ajankohtaisiin, arkoihin ja vaiettuihin aiheisiin. Kirjeitä sotapäällikölle on Snellmanin 27. romaani. Kirjailijantyönsä ohella Snellman työskentelee terapeuttina ja journalistina.

Vaikuttava kertomus yhdestä aikamme järkyttävimmistä tietomurroista.

”Tämä ei ole paljastuskirja. Tämä on kirja pienen ihmisen paljaudesta keskellä massiivista tietomurtoa. Paljaudesta suurien tunteiden keskellä: avuttomuuden, pelon, vihan, häpeän, pettymyksen, surun, toivon ja selviytymisen halun. Kaikkien niiden terapiassa esiin tulleiden tunteiden, joiden suostumukseton, häikäilemätön levittäminen on julmuutta paljaimmillaan.”

Syksyllä 2020 käy ilmi, että tunnettu psykoterapiakeskus on joutunut törkeän tietomurron kohteeksi. Kun katastrofista on kulunut kolme vuotta, psykoterapiakeskuksessa pitkään työskennellyt kirjailija ja terapeutti alkaa seurata tietomurtoon liittyvää oikeudenkäyntiä. Teosta epäillään miestä, jonka etunimet saavat kirjailijan ajattelemaan historian kuuluisia sotapäälliköitä.

Syyte koostuu yli 30 000 törkeästä rikoksesta: potilasrekisteriin kohdistuneista tietomurroista, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä, potilaiden kiristyksestä ja kiristyksen yrityksestä.

Kirjailija palaa kolmen vuoden takaisiin muistiinmerkintöihinsä ja alkaa kirjoittaa kirjeitä sotapäälliköksi nimeämälleen miehelle.

Anja Snellman (s. 1954) on yksi rakastetuimmista ja luetuimmista suomalaisista nykykirjailijoista, joka on rohkeasti tarttunut ajankohtaisiin, arkoihin ja vaiettuihin aiheisiin. Kirjeitä sotapäällikölle on Snellmanin 27. romaani. Kirjailijantyönsä ohella Snellman työskentelee terapeuttina ja journalistina.