Kultaokra jatkaa trilogian ensimmäisen osan, Armovuoden, tapaan naisen aseman kuvausta 1700-luvun sääty-yhteiskunnassa.Romaanissa seurataan kahden sukupolven erilaisia ratkaisuja yhteiskunnassa, jossa tyttöjä ei oteta kouluihin ja nainen joutuu elämään aviomiehen tai suvun käskyvallassa.Pappilan tytär Maria irrottautuu tästä ahtaasta naisen roolista ja pääsee apulaiseksi muotokuvamaalarin ateljeehen. Hän edistyy muotokuvien maalaamisessa ja oppii taiteilijan työn.Oppi-isänsä mukana Maria pääsee ruhtinas Dargomyskin kartanoon Viipuriin ja saa tilaisuuden näyttää taitonsa. Aatelisten elämää tarkkaileva Maria kohtaa yllättäen myös ristiriitaisia tunteita herättävän miehen menneisyydestä - salaneuvos Sergein, valepapin, joka pani Karhinpään pappilan elämän sekaisin leskirouvan armovuonna.Marian äiti, Karhinpään kappalaisen leski Ingrid puolestaan sinnittelee taloudellisista syistä järjestetyssä avioliitossa miehen kanssa, jota hädin tuskin sietää. Hän paheksuu jälkikasvunsa radikaaleja valintoja, mutta päätyy itsekin rikkomaan normeja mitä odottamattomimmalla tavalla.Romaanin vakuuttava ajankuva on Anna Miskon tunnollisen pohjatyön tulosta. Kultaokra on nautittavaa luettavaa, sen kieli on kaunista ja rikasta.

Historiallisen romaanitrilogian ensimmäinen osa kuvaa 1700-luvulla vakiintunutta käytäntöä, jolla papin lesken elämä pyrittiin turvaamaan. Kirkkolaki suositteli, että papin viran täytössä etusijalle asetetaan hakija, joka lupaa avioitua edeltäjänsä lesken tai tyttären kanssa.On huhtikuu vuonna 1793, kun Karhinpään kappalainen Anders Gottleben yllättäen kuolee ja Ingrid-rouva jää kolmen tyttärensä ja opiskelijapoikansa kanssa vaille elättäjää. Turun tuomiokapituli myöntää Ingridille armovuoden. Se suo hänelle tilapäisen turvan, mutta muuttuu koettelemukseksi, kun virasta kiinnostuneita kirkonmiehiä alkaa käydä arvioimassa pappilaa, leskeä ja hänen naimaikäisiä tyttäriään. Perhe voisi jatkaa elämäänsä pappilassa, jos joku heistä avioituisi isänsä seuraajan kanssa.Vuosi on täynnä dramatiikkaa ja voimakkaita tunteita. Pettymykset rakkaudessa, leimahtava mustasukkaisuus ja sisarkateus repivät äidin ja sisarusten välejä.Perheen ainoa poika, lahjakas Julius opiskelee Turussa jumaluusoppia. Hänen valmistumistaan odotetaan hartaasti, että hän voisi hakea Karhinpään kappalaisen virkaa ja pelastaa kotiväkensä häädöltä.Kustaa III:nnen murhan jälkeen Suomessa eletään poliittisesti epävakaata aikaa, jonka vaikutukset tuntuvat myös syrjäisessä pappilassa. Ilmenee, että maaseudun rauhan keskelläkin on syytä harkita tarkoin sanansa.Anna Misko rakentaa vakuuttavaa ajankuvaa ja kirjoittaa vetävästi, kieli on omintakeista ja nautittavaa, kerronta viisasta ja hauskaa. Armovuosi on lukukokemus.

Tarina suuresta rakkaudesta ja yhteisön asettamien rajojen rikkomisesta.

Saran tarina vie 1800-luvun Turkuun, Suomen sodan jälkeiseen muutosten aikaan ja elämään luokkaerojen ja rakkauden ristiriidoissa.

Eletään 1800-luvun alkua Turun seudulla. Suomi siirtyy Venäjän alaisuuteen. Tsaari rajoittaa yhteyksiä entiseen emämaahan Ruotsiin ja suosii suomen kieltä. Naisten asemaa yhteiskunnan muutokset eivät kuitenkaan kohenna, vaan he ovat edelleen holhouksenalaisia. Myös säätyjen välillä vallitsee jyrkkä eriarvoisuus. Aatelistolla on omat lakinsa, muita säätyjä tuomitaan ankarampien lakien mukaan.

Karhinpään pappilan nuorin tytär, jo lapsena uhmakas Sara, joutuu vaikeuksiin tavattuaan paroni Edelcrantzin. Molempien perheiden kiivaasta vastustuksesta huolimatta heidän välilleen syntyy suhde. Pappissäätyyn kuuluvaa Saraa ei kuitenkaan hyväksytä aateliston piiriin. Kestääkö rakkaus paineet?

Väärä sääty on nautittavan romanttinen tarina. Misko luo uskottavan ajankuvan ja kertoo ihmisistä ja heidän suhteistaan niin aidosti ja elävästi, että heihin voi samaistua. Myös romaanin rikas kieli ja vaihtuvat tunnelmat tekevät siitä viihdyttävää luettavaa.

Anna Misko on antropologi ja viestinnän ammattilainen. Karhinpään pappilan perheestä kertovien aiempien historiallisten romaanien Armovuosi ja Kultaokra lisäksi Anna Misko on kirjoittanut suomalaiseen perinteeseen ja mytologiaan pohjautuvia lastenkirjoja.

Kultaokra jatkaa trilogian ensimmäisen osan, Armovuoden, tapaan naisen aseman kuvausta 1700-luvun sääty-yhteiskunnassa.Romaanissa seurataan kahden sukupolven erilaisia ratkaisuja yhteiskunnassa, jossa tyttöjä ei oteta kouluihin ja nainen joutuu elämään aviomiehen tai suvun käskyvallassa.Pappilan tytär Maria irrottautuu tästä ahtaasta naisen roolista ja pääsee apulaiseksi muotokuvamaalarin ateljeehen. Hän edistyy muotokuvien maalaamisessa ja oppii taiteilijan työn.Oppi-isänsä mukana Maria pääsee ruhtinas Dargomyskin kartanoon Viipuriin ja saa tilaisuuden näyttää taitonsa. Aatelisten elämää tarkkaileva Maria kohtaa yllättäen myös ristiriitaisia tunteita herättävän miehen menneisyydestä - salaneuvos Sergein, valepapin, joka pani Karhinpään pappilan elämän sekaisin leskirouvan armovuonna.Marian äiti, Karhinpään kappalaisen leski Ingrid puolestaan sinnittelee taloudellisista syistä järjestetyssä avioliitossa miehen kanssa, jota hädin tuskin sietää. Hän paheksuu jälkikasvunsa radikaaleja valintoja, mutta päätyy itsekin rikkomaan normeja mitä odottamattomimmalla tavalla.Romaanin vakuuttava ajankuva on Anna Miskon tunnollisen pohjatyön tulosta. Kultaokra on nautittavaa luettavaa, sen kieli on kaunista ja rikasta.

Historiallisen romaanitrilogian ensimmäinen osa kuvaa 1700-luvulla vakiintunutta käytäntöä, jolla papin lesken elämä pyrittiin turvaamaan. Kirkkolaki suositteli, että papin viran täytössä etusijalle asetetaan hakija, joka lupaa avioitua edeltäjänsä lesken tai tyttären kanssa.On huhtikuu vuonna 1793, kun Karhinpään kappalainen Anders Gottleben yllättäen kuolee ja Ingrid-rouva jää kolmen tyttärensä ja opiskelijapoikansa kanssa vaille elättäjää. Turun tuomiokapituli myöntää Ingridille armovuoden. Se suo hänelle tilapäisen turvan, mutta muuttuu koettelemukseksi, kun virasta kiinnostuneita kirkonmiehiä alkaa käydä arvioimassa pappilaa, leskeä ja hänen naimaikäisiä tyttäriään. Perhe voisi jatkaa elämäänsä pappilassa, jos joku heistä avioituisi isänsä seuraajan kanssa.Vuosi on täynnä dramatiikkaa ja voimakkaita tunteita. Pettymykset rakkaudessa, leimahtava mustasukkaisuus ja sisarkateus repivät äidin ja sisarusten välejä.Perheen ainoa poika, lahjakas Julius opiskelee Turussa jumaluusoppia. Hänen valmistumistaan odotetaan hartaasti, että hän voisi hakea Karhinpään kappalaisen virkaa ja pelastaa kotiväkensä häädöltä.Kustaa III:nnen murhan jälkeen Suomessa eletään poliittisesti epävakaata aikaa, jonka vaikutukset tuntuvat myös syrjäisessä pappilassa. Ilmenee, että maaseudun rauhan keskelläkin on syytä harkita tarkoin sanansa.Anna Misko rakentaa vakuuttavaa ajankuvaa ja kirjoittaa vetävästi, kieli on omintakeista ja nautittavaa, kerronta viisasta ja hauskaa. Armovuosi on lukukokemus.

Tarina suuresta rakkaudesta ja yhteisön asettamien rajojen rikkomisesta.

Saran tarina vie 1800-luvun Turkuun, Suomen sodan jälkeiseen muutosten aikaan ja elämään luokkaerojen ja rakkauden ristiriidoissa.

Eletään 1800-luvun alkua Turun seudulla. Suomi siirtyy Venäjän alaisuuteen. Tsaari rajoittaa yhteyksiä entiseen emämaahan Ruotsiin ja suosii suomen kieltä. Naisten asemaa yhteiskunnan muutokset eivät kuitenkaan kohenna, vaan he ovat edelleen holhouksenalaisia. Myös säätyjen välillä vallitsee jyrkkä eriarvoisuus. Aatelistolla on omat lakinsa, muita säätyjä tuomitaan ankarampien lakien mukaan.

Karhinpään pappilan nuorin tytär, jo lapsena uhmakas Sara, joutuu vaikeuksiin tavattuaan paroni Edelcrantzin. Molempien perheiden kiivaasta vastustuksesta huolimatta heidän välilleen syntyy suhde. Pappissäätyyn kuuluvaa Saraa ei kuitenkaan hyväksytä aateliston piiriin. Kestääkö rakkaus paineet?

Väärä sääty on nautittavan romanttinen tarina. Misko luo uskottavan ajankuvan ja kertoo ihmisistä ja heidän suhteistaan niin aidosti ja elävästi, että heihin voi samaistua. Myös romaanin rikas kieli ja vaihtuvat tunnelmat tekevät siitä viihdyttävää luettavaa.

Anna Misko on antropologi ja viestinnän ammattilainen. Karhinpään pappilan perheestä kertovien aiempien historiallisten romaanien Armovuosi ja Kultaokra lisäksi Anna Misko on kirjoittanut suomalaiseen perinteeseen ja mytologiaan pohjautuvia lastenkirjoja.