Antti Haataja – författare

Lapin luonnon taika sanoin ja kuvin.

Pohjoinen vie lukijan keskelle Saamenmaata, sen huikeaan luontoon ja elämään vuodenkierrossa. Kirja kertoo tarinan suurten vaellusten muovaamasta ekosysteemistä, jossa porolla, sopulilla, sääskellä, lohella, valailla, muuttolinnuilla ja suurpedoilla on suuri rooli maiseman muokkaajina. Alkuperäiskansalle pohjoinen merkitsee elettyä elämää, ja luonnon kauneus kytkeytyy paimentolais- ja luontaiselinkeinojen harjoittamiseen.

Pohjoinen maisema muuttuu: ihmisen aikakausi näkyy tuntureilla ja Jäämerellä. Ympäristön pirstaloituminen, ilmastonmuutos ja saamelaisen identiteetin muovautuminen eri tahojen paineessa muuttavat näkymiä. Saamenmaan faunassa näkyy muutos, joka on viimeisen 150 vuoden aikana ollut hyvin nopea. Kirja kertoo naalista, tunturipöllöstä ja muista tarunhohtoisista eläimistä, joiden katoaminen maisemasta ilmentää niin modernin ihmisen kuin alkuperäiskansan muuttuneiden elintapojen ja luontosuhteen vaikutusta ympäristöön. Teos avaa ainutlaatuisen näkymän pohjoiseen luontoon mutta myös vaikeuksiin ja parhaillaan käytäviin kiistoihin luonnonvaroista ja maan omistusoikeudesta. Pohjoisen tarina ja teoksen upeat valokuvat pysähtyvät katsomaan Saamenmaata, saamelaisuutta, sen juuria ja tulevaisuutta ennennäkemättömällä tavalla.

Antti Haataja (s. 1977) on syntynyt Kajaanissa, varttunut Kainuun metsäpeura- ja susisaloilla ja opiskellut Helsingissä useissa korkeakouluissa. Vuodesta 2009 Antti on kulkenut Jäämeren erämaissa saamelaisen isoäitinsä jalanjäljissä kumppaneinaan naali, tunturipöllö, lohi, miekkavalas, revontulet, kaamos ja yötön yö. Tuhansien kilometrien matkalla erämaa on raottanut salaisuuksiaan vähitellen ja aina uudelleen yllättäen.

Pohjoinen vie lukijan keskelle Saamenmaata, sen huikeaan luontoon ja elämään vuodenkierrossa. Kirja kertoo tarinan suurten vaellusten muovaamasta ekosysteemistä, jossa porolla, sopulilla, sääskellä, lohella, valailla, muuttolinnuilla ja suurpedoilla on suuri rooli maiseman muokkaajina. Alkuperäiskansalle pohjoinen merkitsee elettyä elämää, ja luonnon kauneus kytkeytyy paimentolais- ja luontaiselinkeinojen harjoittamiseen.

Pohjoinen maisema muuttuu: ihmisen aikakausi näkyy tuntureilla ja Jäämerellä. Ympäristön pirstaloituminen, ilmastonmuutos ja saamelaisen identiteetin muovautuminen eri tahojen paineessa muuttavat näkymiä. Saamenmaan faunassa näkyy muutos, joka on viimeisen 150 vuoden aikana ollut hyvin nopea. Kirja kertoo naalista, tunturipöllöstä ja muista tarunhohtoisista eläimistä, joiden katoaminen maisemasta ilmentää niin modernin ihmisen kuin alkuperäiskansan muuttuneiden elintapojen ja luontosuhteen vaikutusta ympäristöön. Teos avaa ainutlaatuisen näkymän pohjoiseen luontoon mutta myös vaikeuksiin ja parhaillaan käytäviin kiistoihin luonnonvaroista ja maan omistusoikeudesta. Pohjoisen tarina pysähtyy katsomaan Saamenmaata, saamelaisuutta, sen juuria ja tulevaisuutta ennennäkemättömällä tavalla.

Antti Haataja (s. 1977) on syntynyt Kajaanissa, varttunut Kainuun metsäpeura- ja susisaloilla ja opiskellut Helsingissä useissa korkeakouluissa. Vuodesta 2009 Antti on kulkenut Jäämeren erämaissa saamelaisen isoäitinsä jalanjäljissä kumppaneinaan naali, tunturipöllö, lohi, miekkavalas, revontulet, kaamos ja yötön yö. Tuhansien kilometrien matkalla erämaa on raottanut salaisuuksiaan vähitellen ja aina uudelleen yllättäen.

Ennennäkemätön kertomus suurpetojen elämästä.

Miltä maailma näyttää suurpetojen silmin? Voimmeko nähdä suurpedoissa oman tulevaisuutemme?

Kertomus elämästä suuren susilauman reviirillä luontokadon ja ilmastonmuutoksen myllätessä ympärillä. Ihmisen menestys lajina rakentuu ylivertaiseen kykyyn tappaa muita, mutta tarve hallinnoida ympäristöä muodostaa elämän olemassaololle valtavan uhkan. Uudella tekniikalla otetut valokuvat ovat ennennäkemätön näyteikkuna suurpetojen arkeen piilossa katseiltamme.

Antti Haataja on suurpetoihin, luontokatoon, ilmastonmuutokseen ja pohjoiseen luontoon erikoistunut tietokirjailija ja valokuvaaja. Hän sai Lauri Jäntin tietokirjapalkinnon vuonna 2019 teoksesta Pohjoinen ja kunniamaininnan WWF:n vuoden luontokirjakilpailussa vuonna 2018 arvoteoksesta Tuulessa roihuaa maa.