Arto Paasilinna – författare

Suddenly realizing what's important in life (with the help of a bunny), a man quits his job and heads to the countryside in this internationally bestselling comic novel. Which of us has not had that wonderfully seditious idea: to play hooky for a while from life as we know it? With these words from his foreword, Pico Iyer puts his finger on the exhilaratingly anarchic appeal of The Year of the Hare. While out on assignment, a journalist hits a hare with his car. This small incident becomes life-changing: he decides to quit his job, leave his wife, sell his possessions, and spend a year wandering the wilds of Finland-with the bunny as his boon companion.

Miehen ja jäniksen uskomaton pakoseikkailu ruuhka-Suomen ansoista ulos luontoon, vapauteen ja todellisiin urotöihin. Tuhannen mehevän naurun kirja, jonka pohjalta Risto Jarva teki menestyselokuvan.

»Vatanen säntäsi pankista kadulle. Hän lähti juoksemaan jalkakäytävää pitkin niin nopeasti kuin suinkin kintuistaan pääsi. Vastaantulijat jäivät ällistyneinä katsomaan miestä, joka pötki pakoon pankista kädessään kori, josta pilkistivät esiin pienet jäniksenkorvat.»

Parasta Paasilinnaa! Miehen ja jäniksen uskomaton pakoseikkailu ruuhka-Suomen ansoista ulos luontoon, vapauteen ja todellisiin urotöihin. Tuhannen mehevän naurun kirja, jonka pohjalta Risto Jarva teki menestyselokuvan.

Monikielisen rukousmyllyn myyntimatka vie suomalaismiehet halki Tiibetin vuoriston ja pitkin Aasiaa. Kommellusten kautta toverukset päätyvät uuden uskonnon profeetoiksi. Seikkailu alkaa autereiselta Saaristomereltä ja kuljettaa kauppamatkustajat Intiaan, Tiibetiin ja luostarivankilaan. Tukalissa oloissa kiteytyy uusi usko Maailmankaikkeudesta. Pyhiin hartaushetkiin vihitty rukousmylly oppii matkan varrella kyseenalaisiakin tapoja ja aiheuttaa kiperiä tilanteita kauppamiehille. Vaarallisella pakomatkalla se jopa kesyttää Himalajan yksinäisen lumimiehen. Rietas rukousmylly on ehtaa Paasilinnaa: vaellus- ja veijaritarina, joka hipoo mielikuvituksen ja kekseliäisyyden rajoja. Hauskaa kuunneltavaa!Äänikirjan kertoja on näyttelijä Veikko Honkanen.

Sisukkaan Stinan tarina alkaa marraskuussa 1965, mutta napatanssijaäidin ja komean Göranin kuopus joutuu elämässään varhain koetukselle. Vanhempien liitto hajoaa ja isä muuttaa Ruotsiin. Kun Stina joutuu lopulta Kaskisaaren lastenkotiin, hänen ja kahden ystävättären pakomatka alkaa juhannuksen alla. Lastenkodin johto, lähes sata varusmiestä ja poliisipartiot jäljittävät pakolaisia matkalla Tenholan Kovikiin, Stinan isänpuoleisen suvun kesäpaikkaan. Miehisten vaellustarinoiden iskijä yllättää: nuoren tytön kohtaloon punoutuu monenmoisten miesten joukko, niin hyvässä kuin pahassa. Suven aurinko ja leppoisa huumori antavat lupauksen paremmasta.Äänikirjan kertoja on näyttelijä Kari Paju.

Talvisodan alla Sallassa putkahtaa maailmaan potra poikalapsi, Arttu Tukkijänkä. Varhaisvuotensa poika liikkuu tukkisavotoilla ja jänkämailla isä-Paulin kätevässä selkärepussa keinuen. Hänestä kasvaa riuskaotteinen tee-se-itse-mies: kaikkea yrittävä ja kaikessa onnistuva. Valokuvaajana toimiessaan hän järkyttyy maahanpanijaisten surkeista järjestelyistä ja päättää suunnitella itse omat hautajaisensa niin kuin miehen pitää. Siis hyvin.Äänikirjan kertojana on näyttelijä Kari Paju.

Ilkikurisen hauska kuvaus pienen sisäänlämpiävän pitäjän suurista mullistuksista, joiden alkuunpanijana on ihmisten puheista vähät välittävä siltainsinööri Jaatinen.

Siltainsinööri Akseli Jaatinen saapuu pieneen Kuusmäen pitäjään rakentamaan Tappojoen siltaa. Reilu ja oikeudenmukainen esimies on vastustajiaan kohtaan ovela ja häikäilemätön. Alkaa epäluulon ja kateuden sävyttämä kamppailu, jossa Jaatinen haalii kaiken vallan käsiinsä. Mutta riittääkö sekään? Ihmemies Jaatisella on vielä laajempia suunnitelmia, mutta kaksi vaimoa väittävät häntä suuruudenhulluksi. ”Olisiko näin, en tiedä”, toteaa Jaatinen itse. Onnellinen mies on Arto Paasilinnan ilkikurisen hauska kuvaus pienen pitäjän suurista mullistuksista.

Kertoja Kauko Helovirta.

Piru meidät perii… Nautitaan vielä, kun voidaan!

Monen kirkon polttaja Asser Toropainen antaa kuolinvuoteellaan pojanpojalleen tehtävän. Eemelin pitää rakentaa uusi kirkko kaikkien ukon polttamien tilalle.

Komean hirsikirkon ympärille kerääntyy monenlaista väkeä ja vähitellen Sotkamon takamaille muodostuu erikoislaatuinen yhteisö. Suomi näivettyy. Muualla kaikki pienet sodat yhdentyvät maailmansodaksi. Vaikka Ukonjärven rannan pitäjässä elämä on paljon tolkullisemmalla mallilla kuin rintamailla, Eemelinkin on ratkottava pulmia kosolti.

Mielikuvituksellinen kolkoistakin maailman näkymistä irtoaa hersyvää Paasilinnaan, rehevää, maaliinsa osaavaa suomalaista ihmiskuvausta ja mukaansa tempaavaa tarinankerrontaa.

Romaani ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1992.

Arto Paasilinna (1942–2018) oli suosittu ja tuottelias kirjailija, joka julkaisi kolmekymmentäviisi romaania ja lukuisia muita teoksia. Hän on myös yksi Suomen kaikkien aikojen kansainvälisesti tunnetuimmista kirjailijoista, sillä hänen teoksiaan on käännetty yli 40 kielelle.

Kertomus erään toimittajan elämästä kuoleman jälkeen.

Herranen aika on hulvaton kuvaus kuolleesta miehestä, joka jatkaa elämäänsä näkymättömänä.

Pintapuolista elämää elänyt sanomalehden toimittaja jää naista vilkuillessaan auton alle Kaisaniemenkadulla ja kuolee.

Vastakuolleesta kaikki tuntuu kummalliselta. Suureksi avuksi suunnistautumisessa uuteen elämään tulee rovasti Hinnermäki, joka esittäytyy hänelle Malmin hautausmaalla. Hän kohtaa monia muita mielenkiintoisia, hyvin tunnettujakin vainajia. Muutenkin toimittaja saa elämäänsä syvyyttä kuoleman jälkeen. Hän lukee elävien ajatuksia, jotka tosin perin harvoin ovat juurevia ja väkeviä. Hän näkee maailman omituisuudet ja naurettavuudet sekä vääryydet ja epäkohdat, jotka kaipaisivat oikomista. Mutta surukseen hän toteaa, että elävät eivät kuuntele, mitä hän tahtoisi heille kertoa. Hyvänsuopa vainaja voi kuitenkin loihtia suloisia unia maan vähäväkisille ja Perä-Pohjolan hartaalle väelle. Se tuottaa hänelle suuren tyydytyksen tunteen.

Humoristisen fantasiaromaanin tulkitsee äänikirjaksi kokenut ääninäyttelijä Veikko Honkanen. Romaani ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1980.

Arto Paasilinna (1942–2018) oli suosittu ja tuottelias kirjailija, joka julkaisi kolmekymmentäviisi romaania ja lukuisia muita teoksia. Hän on myös yksi Suomen kaikkien aikojen kansainvälisesti tunnetuimmista kirjailijoista, sillä hänen teoksiaan on käännetty yli 40 kielelle.

Porukassa on aina mukavampaaMaailman murjoma liikemies Onni Rellonen ja upseerin ammattiin turhautunut eversti Hermanni Kemppainen osuvat itsemurha-aikeissa samaan syrjäiseen latoon. Kohtaamistapa on sangen harvinainen, ja hetken juteltuaan miehet päättävät siirtää aikeensa tuonnemmaksi.Vähitellen saa alkunsa suunnitelma: kootaan itsemurhaa hautovat onnettomat eri puolilta Suomea, monistetaan jäähyväiskirjeet omaisille ja tehdään joukolla loppu elonpäivistä jossakin sopivaksi katsotussa paikassa. Kaverusten lehti-ilmoituksiin alkaakin tulla kahmalokaupalla vastauksia Arto Paasilinna käsittelee vauhdikkaassa selviytymistarinassaan suomalaisten synkkää ongelmaa erehtymättömällä humoristin otteellaan. Lempeästi hän näyttää, että elämä on aina sentään elämisen arvoista.Vuonna 1990 ilmestynyt Hurmaava joukkoitsemurha tunnetaan myös Ere Kokkosen ohjaamana elokuvana (2000).

Eihän tässä näin pitänyt käydäTilastot puhuvat karua kieltä ihmiskunnan alasajosta. Syntyvyys on tyssännyt koko maailmassa. Lemmenleikit maistuvat aivan kuten ennenkin, mutta lapsia ei synny.Hevosmiehet tekevät silti parhaansa. Puhuvien suomenhevosten legendaarinen kouluttaja, entinen eläinlääkäri Tarmo Saamakorpi lähtee siitoshommiin jaloin, epäitsekkäin aikein: ihmissuvun on jatkuttava. Vanha uskollinen Haaveri-Aaroni ratsunaan hän karauttaa Orimattilan tilaltaan naisiin.Mutta ei ikämieheksi ehtinyt Saamakorpikaan yksin ihmeisiin kykene. Vuonna 2010 syntyy sentään potra perillinen, Toivo Armas, kansainvälinen sensaatio. Millaista on meno hiljenevässä maailmassa ja miten ongelman ratkaisee ihmiskunnan nuorin mies? Työsarkaa tiukan haasteen edessä riittää niin miehellä kuin kopukallakin!Vuonna 2000 ilmestynyt Ihmiskunnan loppulaukka on kolkko mutta repäisevän mehevä fantasia ehtaa Paasilinnaa.

Miehen ja jäniksen uskomaton pakoseikkailu ruuhka-Suomen ansoista ulos luontoon, vapauteen ja todellisiin urotöihin. Tuhannen mehevän naurun kirja, jonka pohjalta Risto Jarva teki menestyselokuvan.»Vatanen säntäsi pankista kadulle. Hän lähti juoksemaan jalkakäytävää pitkin niin nopeasti kuin suinkin kintuistaan pääsi. Vastaantulijat jäivät ällistyneinä katsomaan miestä, joka pötki pakoon pankista kädessään kori, josta pilkistivät esiin pienet jäniksenkorvat.»Parasta Paasilinnaa! Miehen ja jäniksen uskomaton pakoseikkailu ruuhka-Suomen ansoista ulos luontoon, vapauteen ja todellisiin urotöihin. Tuhannen mehevän naurun kirja, jonka pohjalta Risto Jarva teki menestyselokuvan.

Työhulluja ja pikkusielujaSiltainsinööri Akseli Jaatinen saa tehtäväkseen rakentaa betonisillan pieneen Kuusmäen pitäjään. Reiluna ja oikeudenmukaisena miehenä insinööri Jaatinen pärjää hyvin työmiesten ja ihme kyllä kahden vaimonsakin kanssa. Pitäjän pamput sen sijaan ryhtyvät voimaperäisesti kasaamaan vaikeuksia hänen tielleen.Alun perin vuonna 1976 ilmestynyt Onnellinen mies on ilkikurinen kuvaus sisäänpäinlämpiävän pikkupitäjän suurista mullistuksista. Suomalaisen elämänmenon humoristisia puolia tarkkaileva Paasilinna on hauskimmillaan tässä romaanissa, joka tunnetaan myös Hannu Kahakorven ohjaamana tv-elokuvana (1979).

USKOMATON DESANTTISEIKKAILU!

Maaliskuu 1942. Riuska lentäjäluutnantti G. Savolenko saa tehtäväkseen pudottaa suomea taitavan V. Kunitsinin Hyrynsalmen maastoon. Kuinka ollakaan: Savolenko joutuu tekemään pakkolaskun ja niin hänestäkin tulee desantti. Toverien tielle karttuu sattumuksia, jollaisia saa ani harva läpikulkija kokea. Kauniisti kypsynyt mutta kipakka kajaanilainen apteekkari katselee halukkaasti Savolenkoa, ja sillä aikaa Kunitsin suorittaa tärkeitä tehtäviään ja hankkii hevosen Nurmeksen markkinoilta.

Heikki-hevosesta tulee kohta paitsi toverusten paras kaveri myös arvaamaton apu. Sodan vaaroja uhmaava desanttikaksikko pyrkii takaisin Kainuun teräksenharmaalle taivaalle – ja siitä edelleen itään.

Sotahevonen, alun perin vuonna 1979 ilmestynyt veijariromaani, on omistettu sodissamme kaatuneiden ja kadonneiden hevosten muistolle.

IHMEPARANNUSTEN AIKA ON TULLUT!Suomalaisten muinaiset jumalat ovat jo pitkään olleet tohkeissaan siitä, että kristinuskon nimellä tunnettu pakanuus on vallannut Suomen. Jumalat pitävät kriisikokouksen ja päättävät lähettää Ukon pojan Rutjan käännyttämään kansaa takaisin alkuperäiseen muinaisuskoon.Omassa hahmossaan Rutja ei voi ruveta käännytystyöhön, johan siihen puuttuisi virkavaltakin. Niinpä Rutja vaihtaa olemusta yhden oikeauskoisen, lepsunluonteisen helsinkiläisen antiikkikauppiaan Sampsa Ronkaisen kanssa ja laittaa töpinäksi.Kohta tapahtumat lähtevät vyörymään huikeata vauhtia. Suomen yli pyyhkäisee sisäisen muutoksen aalto, jota julkinen valta, vihdoin asian tajuttuaan, seuraa henkeään haukkoen.Paljon on Paasilinna kirjoittanut suomalaisesta elämänmenosta, mutta ei vielä koskaan näin rutjamainen pilke silmäkulmassaan.

Gunnar Huttunen saapuu peräpohjalaiseen kylään kohta sotien jälkeen, panee tuota pikaa kuntoon vanhan päremyllyn ja ryhtyy hoitamaan kasvimaata kerhoneuvojan auttaessa häntä hellin käsin. Esimerkillinen ja kaiken kunnioituksen ansaitseva mies. Niin luulisi. Mutta Gunnar Huttusella on vikansa. Hän ei kestä juorupuheita, ja virkavallan pikkumaisuudet nostavat hänen niskaharjaksensa pystyyn. Sen lisäksi hän tämän tuosta, kun mieli tekee ja luonto vaatii, päästää ilmoille ulvonnan, joka kiirii läpitunkevasti torpasta torppaan. Eihän sellaista voi kukaan kunnon kansalainen sietää. Huttunen viedään paikkaan mihin hänen kaltaisensa hankalat ulvojat yleensä suljetaan. Mutta Gunnar Huttusta ei taltuteta. Ovelasti hän raivaa tiensä vapauteen, rohkeasti hän käy röyhkeisiin koukkauksiin järjestyneen yhteiskunnan selustaan. Huttusesta kasvaa perisuomalaisen miehen kuva. Myllärin teot jäävät hivelemään lukijan tuntoja, ja vielä pitkään väreilee hänen selkäpiissään Huttusen viimeinen ulvahdus, johon sekoittuu mehuinen paasilinnamainen nauru.

USKOMATON DESANTTISEIKKAILU!Maaliskuu 1942. Riuska lentäjäluutnantti G. Savolenko saa tehtäväkseen pudottaa suomea taitavan V. Kunitsinin Hyrynsalmen maastoon. Kuinka ollakaan: Savolenko joutuu tekemään pakkolaskun ja niin hänestäkin tulee desantti. Toverien tielle karttuu sattumuksia, jollaisia saa ani harva läpikulkija kokea. Kauniisti kypsynyt mutta kipakka kajaanilainen apteekkari katselee halukkaasti Savolenkoa, ja sillä aikaa Kunitsin suorittaa tärkeitä tehtäviään ja hankkii hevosen Nurmeksen markkinoilta.Heikki-hevosesta tulee kohta paitsi toverusten paras kaveri myös arvaamaton apu. Sodan vaaroja uhmaava desanttikaksikko pyrkii takaisin Kainuun teräksenharmaalle taivaalle ja siitä edelleen itään.Sotahevonen, alun perin vuonna 1979 ilmestynyt veijariromaani, on omistettu sodissamme kaatuneiden ja kadonneiden hevosten muistolle.

Eihän tässä näin pitänyt käydä. Tilastot puhuvat karua kieltä ihmiskunnan alasajosta. Lemmenleikit maistuvat kuten ennenkin, mutta lapsia ei synny missään maailman kolkassa.

Puhuvien suomenhevosten legendaarinen kouluttaja, entinen eläinlääkäri Tarmo Saamakorpi näyttää, mistä käry käy: hän panee toimeksi. Vanha uskollinen Haaveri-Aaroni ratsunaan hän karauttaa naisiin – tällä kertaa jaloin, epäitsekkäin aikein. Ihmissuvun on jatkuttava, ja vanhan konitohtorin värkeistä on vielä varaa.

Vuonna 2010 helmikuun kireänä pakkasaamuna näkee päivänvalon Toivo Armas, potra poika, syntyessään kansainvälinen sensaatio. Poika varttuu Orimattilassa Tarmo-isän hevostilalla äitinsä Tainan hellässä hoidossa. Hevoset ovat pojan parhaita ystäviä.

Miten maailma asettuu, kun se vähin erin hiljenee. Miten asiansa ja elämänsä ratkaisee ihmiskunnan nuorin mies? Työsarkaa on lujasti, niin miehellä kuin kopukallakin. Toivo Armas ja Humu-Aaroni ovat tiukan haasteen edessä. Arto Paasilinna vie lukijat uuteen vuosituhanteen mehevässä fantasiassaan. Ihmiskunnan loppulaukka on kolkko ajo, mutta se ajetaan repäisevällä vauhdilla. Paasilinnan tapaan.

Äänikirja on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 2000.

Arto Paasilinna (1942–2018) oli suomalaisen huumorin mestari, suosittu ja erittäin tuottelias kirjailija, jonka tuotantoon kuuluu 35 romaania ja lukuisia muita teoksia. Hänen tunnetuimpiin teoksiinsa lukeutuvat Jäniksen vuosi, Ulvova mylläri, Hurmaava joukkoitsemurha sekä Hirtettyjen kettujen metsä. Useat Paasilinnan kirjat ovat myös kääntyneet valkokankaalle niin Suomessa kuin maailmallakin.

Paasilinnan teoksia on käännetty yli 40 kielelle ja maailmanlaajuisesti hänen teoksiaan on myyty yhteensä yli kahdeksan miljoonaa kappaletta. Erityisen suosittu Paasilinna on ollut Ranskassa, missä häntä on verrattu muun muassa Nobel-voittaja Gabriel García Márqueziin.

Eroottinen farssi.

Rauno Rämekorvella on takanaan kuusikymmentä korskeaa vuotta, ja vuosien aikana hän on luonut huomattavan aseman sekä mittavan omaisuuden. Syntymäpäiviään jykeväniskainen teollisuusneuvos juhlii komeasti valkotiilisessä rivitalossaan Espoon Westendissa.

Vieraiden poistuttua sankari jää kahden Annikki-vaimonsa kanssa. Heillä on nyt pulma: Annikin astman vuoksi valtaisat kukkalaitteet on saatava ulos talosta. Rämekorpi tilaa taksimies Seppo Sorjosen kyyditsemään kukat kaatopaikalle ja ylimääräiset juhlaherkut Rämekorven tehtaalle työväen maisteltavaksi. Mutta toisaalta. Sääli kauniita kukkia olisi pois viskata. Uhmaikään ehtinyt johtaja rakastaa naisia ja tuntee heitä aika liudan. Kyllä he kukista ilahtuisivat. Frakkiasuinen teollisuusneuvos ja Sorjonen suuntaavat Ämmässuon sijasta kukkaiskierrokselle pääkaupunkiin ja sen lähiympäristöön. Antajan ja saajan osat vaihtuvat tiuhaan, kun Rauno Rämekorpi kohtaa kymmenen rakasta riivinrautaansa, eikä kenenkään elämä jää aivan entiselleen. Romaanissa Arto Paasilinna tutustuttaa lukijan hurmaavaan ja monenkirjavaan naiskaartiin. Kolmikymppinen hitsaaja on joukon nuorimpia, ja iäkkäin, kenttäpiispan leski, on seitsemänkymmenen iässä vielä valloittava ilonpitäjä. Jokaista Paasilinna kuvaa lempeästi, joskin ronskilla otteella.

Arto Paasilinna (1942–2018) oli suomalaisen huumorin mestari, suosittu ja erittäin tuottelias kirjailija, jonka tuotantoon kuuluu 35 romaania ja lukuisia muita teoksia. Hänen tunnetuimpiin teoksiinsa lukeutuvat Jäniksen vuosi, Ulvova mylläri, Hurmaava joukkoitsemurha sekä Hirtettyjen kettujen metsä. Useat Paasilinnan kirjat ovat myös kääntyneet valkokankaalle niin Suomessa kuin maailmallakin.

Paasilinnan teoksia on käännetty yli 40 kielelle ja maailmanlaajuisesti hänen teoksiaan on myyty yhteensä yli kahdeksan miljoonaa kappaletta. Erityisen suosittu Paasilinna on ollut Ranskassa, missä häntä on verrattu muun muassa Nobel-voittaja Gabriel García Márqueziin.