Eeva Kilpi – författare

Eeva Kilven esikoisrunokokoelma.

Eeva Kilven ensimmäinen runokokoelma Laulu rakkaudesta ja muita runoja ilmestyi vuonna 1972. Se sisältää lukuisia usein siteerattuja ikisuosikkeja.

Laulu rakkaudesta ja muita runoja käsittelee aiheita, jotka kulkevat läpi kirjailijan tuotannon: naiseus, rakkaus, taiteilijuus, rauha, luonto, yksinäisyys. Raskas ja keveä, arkinen ja ajaton punoutuvat yhteen unohtumattomina säkeinä:

Nukkumaan käydessä ajattelen:

Huomenna minä lämmitän saunan,

pidän itseäni hyvänä,

kävelytän, uitan, pesen,

kutsun itseni iltateelle,

puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen,

kehun: Sinä pieni urhea nainen,

minä luotan sinuun.

Eeva Kilpi (1928–2026) oli rakastettu kirjailija ja mielipidevaikuttaja, jonka tuotantoon kuuluu runoja, romaaneja, muistelmia, esseitä ja kuunnelmia. Hänen teoksissaan nousevat esiin evakkouden jättämät arvet mutta myös lapsuusvuosien hellät muistot sekä rakkaus luontoa ja eläimiä kohtaan. Eeva Kilven teoksia on käännetty useille kielille.

Rehellinen ja tarkka muistelu, jossa isänmaan kohtalot ja nuoren tytön elämänvaiheet lomittuvat.Talvisodan ajan nuori tyttö on neitouden kynnyksellä. Rauha heittää perheen lopullisesti maailman turuille - tytön osana on syvä kodittomuus. Perheestäkin on erottava, oppikouluun mentävä vieraalle paikkakunnalle. Toverit ovat uusia, uusia opettajat ja outo on kortteeritalo. Ilmassa on suurten mullistusten ennakoiva humina, miten selviydyn, miten elämä jatkuu. Kuuntele myös äänikirjat Eeva Kilven teoksista Talvisodan aika ja Jatkosodan aika. Lukija Liisi Tandefelt.

Eeva Kilven koskettava muistelmaromaani on jatkoa teoksille Talvisodan aika ja Välirauha, ikävöinnin aika. Lukija Liisi Tandefelt."Minä kuulin kaiken toiseen huoneeseen.- Tämä kirje on sinulle, sanoo mummi. - Avaa se.- En minä, vastaa nuoritäti.Vaikka en näekään heitä, tajuan jotenkin että mummi alkaa vapista kirje kädessään, nuoritäti taas on jähmettynyt liikkumattomaksi pöydän ääreen missä hän istuu." Talvisodasta alkanut muistelmaromaanisarja siirtyy välirauhan tyvenestä jatkosodan suurten myrskyjen ja muutosten aikaan. Eeva Kilpi kertoo satuttavasti, millaista oli kasvaa lapsesta nuoreksi naiseksi elämän evakkoteillä, alituisten jäähyväisten ilmapiirissä.

Oi veljeni puu, oi siskoni heinä, oi sukuni suuri: eläimet.

Animaliassa Eeva Kilpi pohtii ihmisen ja eläinten välisiä suhteita. Runoissa käsitellään luonnonsuojelun lisäksi rakkautta, vanhenemista ja perhesuhteita.

Animalia on suorapuheinen, tinkimättömän rehellinen puheenvuoro luonnon, eläinten ja ihmisten puolesta. Keskeisimmäksi nousee ihmisen kauhu ja häpeä omista teoistaan. Kokoelma julkaistiin vuonna 1987, ja vaikka yhteiskunnallisen runouden vuosikymmen oli jo takana, Kilpi kirjoitti rohkeasti kantaaottavaa tekstiä.

Animaliassa Kilpi osoittaa ihmiselle hänen paikkansa osana luontoa ja asettaa hänet vastuuseen luonnon tuhoamisesta sekä eläinten alistamisesta. Kilven eläytyvä kiintymys luontoon kasvaa runoissa kokonaisvaltaiseksi luontokokemukseksi.

Eeva Kilpi (s. 1928) on Espoossa asuva kirjailija ja runoilija. Hänen runsaasti käännettyyn tuotantoonsa kuuluu mm. romaaneja, novelli- ja runokokoelmia ja omaelämäkerrallinen trilogia. Yksi Kilven tunnetuimpia teoksia on Elämä edestakaisin (1964), jossa hän tarkastelee evakkoutta. Evakkokarjalaisuuden lisäksi Kilpi on tunnettu myös ihmissuhde- ja luontoaiheistaan. Hän on näyttänyt suuntaa seksuaalisuuden ja vanhenemisen kuvaajana. Hänet on palkittu monipuolisesta ja yhteiskunnallisesta tuotannostaan mm. SKS:n palkinnolla ja Pro Carelia -kunniamerkillä.

Tulee sota. Näin sanoo isä eräänä aamuna Hiitolassa, Raivattalan kylässä. Ja nuori tyttö joka kuuntelee, heristää korviaan. Hän kertoo meille, mitä tapahtui syksystä 1939 kevääseen 1940 tässä perheessä, suvussa, Karjalassa, Suomessa. Talvisodan aika on vilpitön ja valppaasti hahmotettu kaunokirjallinen dokumentti. Se antaa elävän kuvan kotirintamasta, ajan hengityksestä, hengestä. Palkittu sota-ajan lapsuudenkuvaus aloitti muistelmaromaanisarjan, johon kuuluvat myös teokset Välirauha, ikävöinnin aika (1990) ja Jatkosodan aika (1993).Eeva Kilven (s. 1928) teoksia on käännetty lukuisille kielille. Hän on saanut kolmesti Valtion kirjallisuuspalkinnon ja vuonna 1974 hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali.

Rehellisen ja tarkan puolidokumentin toinen osa.

Talvisodan ajasta tuttu nuori tyttö on nyt neitoutensa kynnyksellä. Rauha heittää perheen lopullisesti maailman turuille tytön osana on kodittomuus. Kannas on jäänyt muistoihin, oppikouluun on mentävä vieraalle paikkakunnalle. Toverit ovat kaikki uusia, uusia myös opettajat ja outo on kodiksi tehty kortteeritalo. Ilmassa on suurten tapahtumien ennakoiva humina. Kuinka kaikesta oikein selvitäänkään?

Eeva Kilven muisteluteoksen toisessa osassa isänmaan kohtalot lomittuvat nuoren tytön elämänvaiheisiin.

Eeva Kilpi (1928–2026) oli rakastettu kirjailija ja mielipidevaikuttaja, jonka tuotantoon kuuluu runoja, romaaneja, muistelmia, päiväkirjoja, esseitä ja kuunnelmia. Hänen teoksissaan nousevat esiin evakkouden jättämät arvet mutta myös lapsuusvuosien hellät muistot sekä rakkaus luontoa ja eläimiä kohtaan. Eeva Kilven teoksia on käännetty useille kielille.

Talvisodasta alkanut muistelmaromaanisarja siirtyy välirauhan tyvenestä jatkosodan suurten myrskyjen ja muutosten aikaan. Eeva Kilpi kertoo satuttavasti, millaista oli kasvaa lapsesta nuoreksi naiseksi elämän evakkoteillä, alituisten jäähyväisten ilmapiirissä.

"Varhaisimmat muistot, ne aistimukset ja mielikuvat jotka ovat säilyneet kauimmin, läpi elämän, herättävät myös kunnioitusta. Niihin tuntuu sisältyvän jotain ratkaisevaa ja vaikkeivät ne koskaan täysin selitykään, niiden kokoonkerimisellä tuntuu olevan erityistä merkitystä vanhana."Muistelmaromaanissaan Eeva Kilpi seuraa lapsuuttaan Hiitolan Raivattalan kylässä talvisotaan saakka, jolloin hän oli 11-vuotias. Muistot ulottuvat hänen elämäänsä halkovan rajan ylikin epilogiksi 60 vuotta myöhemmin. Mennyt maailma aukeaa eläväksi ja vaikuttavaksi kokonaisuudeksi, josta paikoin näkee pienimmätkin yksityiskohdat.

Häätanhu on romaani, jossa ihminen ja luonto ovat yhtä.

Anna Maria viettää kesäänsä metsämökissä vanhan koiransa kanssa. Syksyllä hän jättää idyllin lopullisesti ja siirtyy ulkomaille. Yksinäisten vuosien jälkeen Anna Maria on päätynyt valitsemaan läheisen suhteen mieheen, jonka rinnalla häntä odottaa uusi elämä uudessa ympäristössä. Melkein seikkailu.

Tämä kesä on viimeinen myös vanhalle uskolliselle koiralle, Anna Marian vakituiselle seuralaiselle. Kesänaapurit ja aikuistuneet lapset ilmaantuvat kuvaan vain tullakseen ja häipyäkseen, tai he ovat läsnä Anna Marian mielessä, kuten rakastettu jonka luokse hän aikoo lähteä. Romaani kuohuu maiseman värejä ja vivahteita, elämyksiä, tunnetta, sisäistä tapahtumista. Ihminen ja luonto ovat yhtä.

Häätanhu ilmestyi 1973. Sen itsenäinen jatko-osa on romaani Unta vain (2007).

Eeva Kilpi (s. 1928) on Espoossa asuva kirjailija ja runoilija. Hänen runsaasti käännettyyn tuotantoonsa kuuluu mm. romaaneja, novelli- ja runokokoelmia ja omaelämäkerrallinen trilogia. Hän on tarkastellut teoksissaan evakkokarjalaisuutta ja on tunnettu ihmissuhde- ja luontoaiheistaan. Kilpi on näyttänyt suuntaa seksuaalisuuden ja vanhenemisen kuvaajana. Hänet on palkittu monipuolisesta ja yhteiskunnallisesta tuotannostaan muun muassa SKS:n palkinnolla ja Pro Carelia -kunniamerkillä.

Elämän evakkona kuvaa siirtokarjalaisen suvun voimakasta yhteenkuuluvuutta. Tapahtumat keskittyvät vanhan pariskunnan, Hilman ja Taunon, sekä heidän viiden tyttärensä ympärille 80-luvun alussa. Romaani on ylistyslaulu elämänasenteelle, joka menetyksistä ja "elämän evakkoudesta" huolimatta kantaa eteenpäin.

Vanhuus on elämän suurin yllätys

Kuolinsiivous on Eeva Kilven tilinteko menneisyyden kanssa. Kirja on vanhenemisen filosofinen vuosikalenteri, joka tarjoaa lukijalle lohtua ja rohkaisua.

Eeva Kilpi on valinnut Kuolinsiivoukseen otteita runoistaan vuosilta 1985–2012. Teos on ystävän kädenojennus ikääntyneemmille, nuoremmille taas tietoisku siitä, miltä elämä vanhana tuntuu. Se rohkaisee lukijaa antamaan tilaa kaikenlaisille tunteille ja opettelemaan itsearvostusta. Se myös valmistaa luopumiseen, joka tulee jokaisen kohdalle. Vanhuus on taitolaji, sanoo Eeva Kilpi, ja tarjoutuu oppaaksi harjoituksiin.

Eeva Kilpi on rakastettu kirjailija ja mielipidevaikuttaja. Hän on kotimaisen kirjallisuuden merkittävimpiä hahmoja, jonka esikoisnovellikokoelma Noidanlukko ilmestyi 1959. Hänen tuotantonsa käsittää novellien lisäksi runoja, romaaneja, muistelmaromaaneja, esseitä ja kuunnelmia.

Tiheitä novelleja ihmissuhteista.

Eeva Kilven tarkasti piirtämiä henkilöhahmoja sitoo toisiinsa perheyhteys.

Se mitä ei koskaan sanota -kokoelma sisältää yhdeksän novellia, joiden yhteisenä kantavana ajatuksena on se mitä ei sanota – ei osata, ei uskalleta, ei ole tarpeen sanoa. Kilpi tutkii intensiivisesti tutkii ihmissuhteita, rakkautta, elämää. Ihmisten yhteys toisiinsa, tuon yhteyden ilot ja kivut – ennen kaikkea miehen ja naisen suhde – ovat jälleen Eeva Kilven kiteyttävän ja oivaltavan kuvauksen kohteena.

Eeva Kilpi syntyi 18. helmikuuta 1928 Hiitolassa, Laatokan Karjalassa. Kilpi onkin käsitellyt evakkoaiheita useissa teoksissaan. Hänet tunnetaan myös luonnon sekä tyttöyden ja naisen vahvana kuvaajana: Kilven teoksista kaikenikäiset naiset ovat saaneet voimaa katsoa itseään lempein silmin.

Kilpi on julkaissut romaaneja, runoja, novelleja sekä muistelmia ja päiväkirjateoksia.

Tulee sota. Näin sanoo isä eräänä aamuna Hiitolassa, Raivattalan kylässä. Ja nuori tyttö joka kuuntelee, heristää korviaan. Hän kertoo meille, mitä tapahtui syksystä 1939 kevääseen 1940 tässä perheessä, suvussa, Karjalassa, Suomessa. Talvisodan aika on vilpitön ja valppaasti hahmotettu kaunokirjallinen dokumentti. Se antaa elävän kuvan kotirintamasta, ajan hengityksestä, hengestä. Palkittu sota-ajan lapsuudenkuvaus aloitti muistelmaromaanisarjan, johon kuuluvat myös teokset Välirauha, ikävöinnin aika (1990) ja Jatkosodan aika (1993).Eeva Kilven (s. 1928) teoksia on käännetty lukuisille kielille. Hän on saanut kolmesti Valtion kirjallisuuspalkinnon ja vuonna 1974 hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali.

Elämän evakkona kuvaa siirtokarjalaisen suvun voimakasta yhteenkuuluvuutta. Tapahtumat keskittyvät vanhan pariskunnan, Hilman ja Taunon, sekä heidän viiden tyttärensä ympärille 80-luvun alussa. Romaani on ylistyslaulu elämänasenteelle, joka menetyksistä ja "elämän evakkoudesta" huolimatta kantaa eteenpäin.

Herkkä romaani rakkaudesta ja rakkaudennälästä.

Eeva Kilven neljäs romaani Tamara ilmestyi 1972 ja oli aikansa kohukirja: se käsittelee seksuaalisuutta riemullisesti, avoimesti ja kauniisti.

Tamaran seksuaalisesti aktiivinen päähenkilö ja eroottiset fantasiat aiheuttivat aikanaan kohua ja nostivat teoksen suomalaisten rakkausromaanien klassikoksi. Kilpi kuvaa Tamarassa aistillisuutta hienovaraisesti ja pelottomasti, mutta ensisijaisesti romaani tarkastelee rakkauden tarvetta, pyrkimystä minuuden eheytymiseen. Romaani pohtii, millaisen turvapaikan, täyttymyksen, hyväksynnän tai levon rakkaus voi tarjota.

Eeva Kilpi (1928–2026) oli rakastettu kirjailija ja mielipidevaikuttaja, jonka tuotantoon kuuluu runoja, romaaneja, muistelmia, päiväkirjoja, esseitä ja kuunnelmia. Hänen teoksissaan nousevat esiin evakkouden jättämät arvet mutta myös lapsuusvuosien hellät muistot sekä rakkaus luontoa ja eläimiä kohtaan. Eeva Kilven teoksia on käännetty useille kielille.

Eeva Kilven novellikokoelmassa hengittää Suomen ihana kesä, ja sen keskushenkilönä on keski-ikäinen, eronnut, yksinäinen nainen.

Niminovellissa ”Kesä ja keski-ikäinen nainen” Id-Mari viettää kesää yksin mökillä, huonokuntoisessa talossa, jonka hän on ostanut pihapiireineen. Id-Marin luona vierailee eroprosessiaan kipuileva mies ja myöhemmin hänen nuorin nuorin poikansa.

Yksinäisyydessä, luonnon helmassa Id-Mari saavuttaa jonkinlaisen seesteisyyden.

"Minä haluan tietää miten ihminen voi elää yksin. Onko se kenties jopa luonnollista, perusyksinäisyys. Vai onko se luonnotonta ja tämä kärsimys luonnollista. Olenko kenties terve juuri siksi että sairastan tätä? Ja te kaikki yritätte parantaa minut siitä. Mutta minä kieltäydyn. Minulla on oikeus tähän tuskaan. Minulla on oikeus jokaiseen ihmiseen nimeltä minä. Edes tähän."

Novellikokoelma ilmestyi vuonna 1970, mutta se on ajatonta, ikivihreää proosaa.

Eeva Kilpi (1928–2026) oli rakastettu kirjailija ja mielipidevaikuttaja, jonka tuotantoon kuuluu runoja, romaaneja, muistelmia, päiväkirjoja, esseitä ja kuunnelmia. Hänen teoksissaan nousevat esiin evakkouden jättämät arvet mutta myös lapsuusvuosien hellät muistot sekä rakkaus luontoa ja eläimiä kohtaan. Eeva Kilven teoksia on käännetty useille kielille.

”Mutta joka tapauksessa elämä on fantastinen ilmiö.”

Naisen päiväkirja on avoin kuvaus keski-ikäistyvän kirjailijan elämästä keväästä syksyyn, kirjoittamisesta, luovuuden ja alakulon kuluttavasta vaihtelusta.

Naisen päiväkirja julkaistiin vuonna 1978. Sitä ei kirjoitettu julkaistavaksi, vaan se syntyi kirjailijan keskustelusta oman sisimpänsä kanssa, vastoinkäymisistä arjessa, työssä ja ihmissuhteissa. Ajatus henkilökohtaisen kirjoittamisen merkityksellisyydestä on päiväkirjassa keskeinen. Eeva Kilpi tuo oman sielunmaisemansa pelottomasti näkyville päiväkirjamerkinnöissä, jotka heijastelevat äitiyden monimutkaisuutta, rakkauden ja läheisen ihmisen kaipuuta, yksinäisyyttä. Naisen päiväkirja kysyy, mistä minuutemme muodostuu ja mikä toisten ihmisten merkitys sille on.

Eeva Kilpi (1928–2026) oli rakastettu kirjailija, mielipidevaikuttaja ja kotimaisen kirjallisuuden merkittävimpiä hahmoja.

Hänen tuotantonsa käsittää runoja, romaaneja, novelleja, päiväkirjoja, muistelmaromaaneja, esseitä ja kuunnelmia. Niitä on käännetty lukuisille kielille. Kilpi sai kolmesti Valtion kirjallisuuspalkinnon, ja vuonna 1974 hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali.

Uusi teos Eeva Kilveltä!

Rakastetun kirjailijan päiväkirjamerkintöjä 20 vuoden ajalta.

Elämä on jännitystila. Onni on unelma siitä että se jännitys edes ajoittain hellittäisi.Pojantytär antaa jouluna 1999 mummolle sinisen muistikirjan, jonka hän on itse sitonut. Eeva kirjoittaa muistikirjaan ajatuksiaan, päiväkirjamerkintöjä, aforismin kaltaisia oivalluksia.Sinisen muistikirjan sivut täyttyvät olemassaoloa, rakkautta, luontoa, vanhuutta ja yksinäisyyttä koskevista pohdinnoista.

Eeva Kilven (s. 1928) kirjoja rakastetaan ja luetaan yhä uudelleen. Kilpi kirjoittaa avoimesti inhimillisistä ja koskettavista aiheista ja hän on tunnettu myös luonnon ja eläinten väsymättömänä puolustajana. Myös Kilven edellinen teos Kuolinsiivous (2012) on koottu omakohtaisista päiväkirjamerkinnöistä usean vuoden ajalta.

Uusi teos Eeva Kilveltä!

Rakastetun kirjailijan päiväkirjamerkintöjä 20 vuoden ajalta. Riipaisevan kaunis teos on täydellinen lahjakirja.

Elämä on jännitystila. Onni on unelma siitä että se jännitys edes ajoittain hellittäisi. Pojantytär antaa jouluna 1999 mummolle sinisen muistikirjan, jonka hän on itse sitonut. Eeva kirjoittaa muistikirjaan ajatuksiaan, päiväkirjamerkintöjä, aforismin kaltaisia oivalluksia. Sinisen muistikirjan sivut täyttyvät olemassaoloa, rakkautta, luontoa, vanhuutta ja yksinäisyyttä koskevista pohdinnoista.

"Hienoja runoja ja aforismeja, niin ajattomia, elämänmakuisia ja kauniita."

Anneli Airola / Kirjojen kuisketta

Eeva Kilven (s. 1928) kirjoja rakastetaan ja luetaan yhä uudelleen. Kilpi kirjoittaa avoimesti inhimillisistä ja koskettavista aiheista ja hän on tunnettu myös luonnon ja eläinten väsymättömänä puolustajana. Myös Kilven edellinen teos Kuolinsiivous (2012) on koottu omakohtaisista päiväkirjamerkinnöistä usean vuoden ajalta.

Rakastetun runoilijan muistiinpanoja luonnosta ja elossa olemisesta.

Punainen muistikirja sisältää Eeva Kilven ennen julkaisemattomia päiväkirjamerkintöjä rakkaalta kesäpaikaltaan.

”Ei minulla täällä ole ainoastaan luonto, on myös taivas, koko taivaan avaruus, valtavuus, koko olevaisuus!”

Lukija kulkee runoilijan matkassa läpi toisiinsa sulautuvien kesäisten päivien, sateiden odotuksen, luonnon ihmeiden. Piilopirtin rauhassa pidetään loitolla maailman kauhuja lintujen, peurojen, lepakoiden ja perhosten seurassa.

Kilpi taltioi olemisen lumon hellästi ja aistivoimaisesti. Hänen tapansa katsoa ikääntymistä suoraan tekee vaikutuksen ja lohduttaa. Kuten Kilpi kirjoittaa peuran kohtaamisesta: "ihailen vain, kiitollisin mielin", samaa kiitollisuutta lukija tuntee Punaisen muistikirjan parissa.

Eeva Kilpi (s. 1928) on Espoossa asuva kirjailija ja runoilija. Hänen runsaasti käännettyyn tuotantoonsa kuuluu mm. romaaneja, novelli-ja runokokoelmia ja omaelämäkerrallinen trilogia. Yksi Kilven tunnetuimpia teoksia on Elämä edestakaisin (1964), jossa hän tarkastelee evakkoutta. Evakkokarjalaisuuden lisäksi Kilpi on tunnettu myös ihmissuhde- ja luontoaiheistaan. Hän on näyttänyt suuntaa seksuaalisuuden ja vanhenemisen kuvaajana. Hänet on palkittu monipuolisesta ja yhteiskunnallisesta tuotannostaan mm. SKS:n palkinnolla ja Pro Carelia -kunniamerkillä.

Rakastetun runoilijan muistiinpanoja luonnosta ja elossa olemisesta.

Punainen muistikirja sisältää Eeva Kilven ennen julkaisemattomia päiväkirjamerkintöjä rakkaalta kesäpaikaltaan.

”Ei minulla täällä ole ainoastaan luonto, on myös taivas, koko taivaan avaruus, valtavuus, koko olevaisuus!”

Lukija kulkee runoilijan matkassa läpi toisiinsa sulautuvien kesäisten päivien, sateiden odotuksen, luonnon ihmeiden. Piilopirtin rauhassa pidetään loitolla maailman kauhuja lintujen, peurojen, lepakoiden ja perhosten seurassa.

Kilpi taltioi olemisen lumon hellästi ja aistivoimaisesti. Hänen tapansa katsoa ikääntymistä suoraan tekee vaikutuksen ja lohduttaa. Kuten Kilpi kirjoittaa peuran kohtaamisesta: "ihailen vain, kiitollisin mielin", samaa kiitollisuutta lukija tuntee Punaisen muistikirjan parissa.

Eeva Kilpi (s. 1928) on Espoossa asuva kirjailija ja runoilija. Hänen runsaasti käännettyyn tuotantoonsa kuuluu mm. romaaneja, novelli-ja runokokoelmia ja omaelämäkerrallinen trilogia. Yksi Kilven tunnetuimpia teoksia on Elämä edestakaisin (1964), jossa hän tarkastelee evakkoutta. Evakkokarjalaisuuden lisäksi Kilpi on tunnettu myös ihmissuhde- ja luontoaiheistaan. Hän on näyttänyt suuntaa seksuaalisuuden ja vanhenemisen kuvaajana. Hänet on palkittu monipuolisesta ja yhteiskunnallisesta tuotannostaan mm. SKS:n palkinnolla ja Pro Carelia -kunniamerkillä.

Rakastetun runoilijan tuokiokuvia neljän vuosikymmenen varrelta

Miten osaa olla vanha, kun on vastikään oppinut olemaan nuori?

Elämää kaikki päivät sisältää Eeva Kilven päiväkirjamerkintöjä 80-luvulta 2000-luvulle. ”On tajuttava arkikielen kauneus”, kirjailija muistuttaa itseään, ja merkitsee havaintojaan väsymättä muistiin. Hän tarkastelee sukupolvien välisiä suhteita, ikääntymistä ja aikaa, kaipuuta ja yksinäisyyttä, luovuutta ja muistamista – tärkeimpiä teemojaan rauhanaatetta ja luonnonsuojelua koskaan unohtamatta: ”Joka päivä yksi teko luonnon puolesta.”

Runoilija kohtaa pelottomasti muuttuvan maailman ja käy sen kanssa yhä uudelleen vuoropuheluun:

”Et ole yksin, et ole yksin”, laulavat linnut yön hiljaisuudessa, ja ainoastaan niiltä minä haluan ottaa tämän vakuutuksen vastaan

Eeva Kilpi (1928–2026) oli rakastettu kirjailija ja mielipidevaikuttaja, jonka tuotantoon kuuluu runoja, romaaneja, muistelmia, päiväkirjoja, esseitä ja kuunnelmia. Hänen teoksissaan nousevat esiin evakkouden jättämät arvet mutta myös lapsuusvuosien hellät muistot sekä rakkaus luontoa ja eläimiä kohtaan. Eeva Kilven teoksia on käännetty useille kielille.

Rakastetun runoilijan tuokiokuvia neljän vuosikymmenen varrelta

Miten osaa olla vanha, kun on vastikään oppinut olemaan nuori?

Elämää kaikki päivät sisältää Eeva Kilven päiväkirjamerkintöjä 80-luvulta 2000-luvulle. ”On tajuttava arkikielen kauneus”, kirjailija muistuttaa itseään, ja merkitsee havaintojaan väsymättä muistiin. Hän tarkastelee sukupolvien välisiä suhteita, ikääntymistä ja aikaa, kaipuuta ja yksinäisyyttä, luovuutta ja muistamista – tärkeimpiä teemojaan rauhanaatetta ja luonnonsuojelua koskaan unohtamatta: ”Joka päivä yksi teko luonnon puolesta.”

Runoilija kohtaa pelottomasti muuttuvan maailman ja käy sen kanssa yhä uudelleen vuoropuheluun:

”Et ole yksin, et ole yksin”, laulavat linnut yön hiljaisuudessa, ja ainoastaan niiltä minä haluan ottaa tämän vakuutuksen vastaan

Eeva Kilpi (1928–2026) oli rakastettu kirjailija ja mielipidevaikuttaja, jonka tuotantoon kuuluu runoja, romaaneja, muistelmia, päiväkirjoja, esseitä ja kuunnelmia. Hänen teoksissaan nousevat esiin evakkouden jättämät arvet mutta myös lapsuusvuosien hellät muistot sekä rakkaus luontoa ja eläimiä kohtaan. Eeva Kilven teoksia on käännetty useille kielille.

Kertomus lapsuudesta

"Varhaisimmat muistot, ne aistimukset ja mielikuvat jotka ovat säilyneet kauimmin, läpi elämän, herättävät myös kunnioitusta. Niihin tuntuu sisältyvän jotain ratkaisevaa ja vaikkeivät ne koskaan täysin selitykään, niiden kokoonkerimisellä tuntuu olevan erityistä merkitystä vanhana."

Muistelmaromaanissaan Eeva Kilpi seuraa lapsuuttaan Hiitolan Raivattalan kylässä talvisotaan saakka, jolloin hän oli 11-vuotias. Muistot ulottuvat hänen elämäänsä halkovan rajan ylikin epilogiksi 60 vuotta myöhemmin. Mennyt maailma aukeaa eläväksi ja vaikuttavaksi kokonaisuudeksi, josta paikoin näkee pienimmätkin yksityiskohdat.

Eeva Kilpi on rakastettu kirjailija ja mielipidevaikuttaja. Hän on kotimaisen kirjallisuuden merkittävimpiä hahmoja, jonka esikoisnovellikokoelma Noidanlukko ilmestyi 1959. Hänen tuotantonsa käsittää novellien lisäksi runoja, romaaneja, muistelmaromaaneja, esseitä ja kuunnelmia.

Vuodet tulevat ja menevät, kuukaudet palaavat

Eeva Kilven päiväkirjamerkinnöissä 27 vuotta kiertyy 12 kuukaudeksi. Jokapäiväiset havainnot ja huolet, unet, kuvitelmat ja muistot kerätään yhteen. Koti on siivottava - kuolemaa varten. Päiväkirja täyttyy vanhenemisen ja yksinäisyyden riipaisuista mutta myös kiitollisuuden tunteista ja ilon läikähdyksistä. Ikävöinnin kipu kohdistuu milloin rajan taakse jääneeseen kotiseutuun ja äidin sanoihin, milloin kaikonneisiin rakkauksiin tai kuurupiilostaan pilkistävään nuoruuteen. Humoristiset huomiot ja eroottiset unet johdattelevat herkän tähystäjän sieluun.

Kuolinsiivous - vanhenemisen filosofinen vuosikalenteri - on vangitseva kokoelma aforismeja, runoja ja arkisia mietteitä vuosilta 1984-2011.

”Mutta joka tapauksessa elämä on fantastinen ilmiö.”

Naisen päiväkirja on avoin kuvaus keski-ikäistyvän kirjailijan elämästä keväästä syksyyn, kirjoittamisesta, luovuuden ja alakulon kuluttavasta vaihtelusta.

Naisen päiväkirja julkaistiin vuonna 1978. Sitä ei kirjoitettu julkaistavaksi, vaan se syntyi kirjailijan keskustelusta oman sisimpänsä kanssa, vastoinkäymisistä arjessa, työssä ja ihmissuhteissa. Ajatus henkilökohtaisen kirjoittamisen merkityksellisyydestä on päiväkirjassa keskeinen. Eeva Kilpi tuo oman sielunmaisemansa pelottomasti näkyville päiväkirjamerkinnöissä, jotka heijastelevat äitiyden monimutkaisuutta, rakkauden ja läheisen ihmisen kaipuuta, yksinäisyyttä. Naisen päiväkirja kysyy, mistä minuutemme muodostuu ja mikä toisten ihmisten merkitys sille on.

Eeva Kilpi (1928–2026) oli rakastettu kirjailija, mielipidevaikuttaja ja kotimaisen kirjallisuuden merkittävimpiä hahmoja.

Hänen tuotantonsa käsittää runoja, romaaneja, novelleja, päiväkirjoja, muistelmaromaaneja, esseitä ja kuunnelmia. Niitä on käännetty lukuisille kielille. Kilpi sai kolmesti Valtion kirjallisuuspalkinnon, ja vuonna 1974 hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali.

Herkkä romaani rakkaudesta ja rakkaudennälästä.

Eeva Kilven neljäs romaani Tamara ilmestyi 1972 ja oli aikansa kohukirja: se käsittelee seksuaalisuutta riemullisesti, avoimesti ja kauniisti.

Tamaran seksuaalisesti aktiivinen päähenkilö ja eroottiset fantasiat aiheuttivat aikanaan kohua ja nostivat teoksen suomalaisten rakkausromaanien klassikoksi. Kilpi kuvaa Tamarassa aistillisuutta hienovaraisesti ja pelottomasti, mutta ensisijaisesti romaani tarkastelee rakkauden tarvetta, pyrkimystä minuuden eheytymiseen. Romaani pohtii, millaisen turvapaikan, täyttymyksen, hyväksynnän tai levon rakkaus voi tarjota.

Eeva Kilpi (1928–2026) oli rakastettu kirjailija ja mielipidevaikuttaja, jonka tuotantoon kuuluu runoja, romaaneja, muistelmia, päiväkirjoja, esseitä ja kuunnelmia. Hänen teoksissaan nousevat esiin evakkouden jättämät arvet mutta myös lapsuusvuosien hellät muistot sekä rakkaus luontoa ja eläimiä kohtaan. Eeva Kilven teoksia on käännetty useille kielille.

Eeva Kilven esikoisrunokokoelma.

Eeva Kilven ensimmäinen runokokoelma Laulu rakkaudesta ja muita runoja ilmestyi vuonna 1972. Se sisältää lukuisia usein siteerattuja ikisuosikkeja.

Laulu rakkaudesta ja muita runoja käsittelee aiheita, jotka kulkevat läpi kirjailijan tuotannon: naiseus, rakkaus, taiteilijuus, rauha, luonto, yksinäisyys. Raskas ja keveä, arkinen ja ajaton punoutuvat yhteen unohtumattomina säkeinä:

Nukkumaan käydessä ajattelen:

Huomenna minä lämmitän saunan,

pidän itseäni hyvänä,

kävelytän, uitan, pesen,

kutsun itseni iltateelle,

puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen,

kehun: Sinä pieni urhea nainen,

minä luotan sinuun.

Eeva Kilpi (1928–2026) oli rakastettu kirjailija ja mielipidevaikuttaja, jonka tuotantoon kuuluu runoja, romaaneja, muistelmia, esseitä ja kuunnelmia. Hänen teoksissaan nousevat esiin evakkouden jättämät arvet mutta myös lapsuusvuosien hellät muistot sekä rakkaus luontoa ja eläimiä kohtaan. Eeva Kilven teoksia on käännetty useille kielille.