Elina Kahla – författare

Itsenäisyytemme alkuvaiheissa Suomeen kuului myös pala Jäämeren kylmää rantaa. Valtaosalle suomalaisista Petsamo edusti lähinnä pohjoista eksotiikkaa, mutta himoittu nikkeli ja strateginen sijainti tekivät paikkakunnan elämästä poikkeuksellisen kansainvälistä.Petsamossa sijaitsi myös 1500-luvulla perustettu maailman pohjoisin ortodoksiluostari. Kukoistusta ja kärsimystä aikojen saatossa kokenut luostari joutui keskelle suurvaltojen jännitteitä ja syöksyi tuhoon talvi- ja jatkosodan vuosina. Luostarin viimeinen johtaja pappismunkki Paisi koki marttyyrin lopun.Elina Kahlan teoksessa tähän asti salaisen venäläisen arkistomateriaalin pohjalta avautuu tarina Petsamon luostarin viimeisistä vaiheista, joista munkit elämänsä loppuun asti vaikenivat.

Venäjä on arvaamaton - mitä enemmän tiedät, sitä huonommin nukut. Onko tietämättömyys vaihtoehto? Ei, vastaavat tutkijat.Venäjätutkimuksen kärkihahmo katsoo historioitsijan silmin niin Stalinin vainoissa Sandarmohin joukkohautaan päätyneiden suomalaisten kohtaloa, kuin Skolkovon tiedekeskuksen suurhanketta. Aleksanteri-instituutin johtajan Markku Kangaspuron tutkimuksen kohteena on historian poliittinen käyttö, nationalismi ja identiteetti. Nämä teemat yhdistävät kokoelman kirjoituksia.Kirjan ensimmäisen osa käsittelee nykypäivää. Markku Kivinen ehdottaa tutkimukseen uutta monitieteistä näkökulmaa, Richard Sakwa pohtii Venäjän uhan olemusta, Dieter Segert päivittää Ukrainan kiperää historiapoliitikkaa. Vladimir Gelman selkeyttää ”liberaalien” ja ”demokraattien” jakolinjaa, Katja Lehtisaari nationalismin ja mediapolitiikan kytköksiä. Saara Ratilainen valottaa naisten osuutta internetin valtakulussa, Tatjana Zurzenko tuo pohjoisen näkökulmia paikalliseen muistiin.Kirjan toinen osa syventää historian pitkää varjoa, mutta kertoo myös aatteista ja niiden toteuttajista.

Elina Kahlan Gulagin viisas on aistivoimainen ja syvällinen romaani Pavel Florenskin elämästä. Tämä teologi, filosofi, matemaatikko ja sähköinsinööri tunnetaan Gulagin Leonardo Da Vincinä, joka yhdisti uskonnon, tieteen ja taiteen ainutlaatuisella tavalla.Teologi-filosofi, matemaatikko, sähköinsinööri ja keksijä Pavel Florenski (1882–1937) eli elämäänsä ennakkoluulottomasti, kurottautui aina olosuhteiden yläpuolelle ja etsi perimmäistä totuutta tieteestä ja Jumalasta. Hänet opittiin tuntemaan Gulagin Leonardo da Vincina.Elina Kahlan autenttisia dokumentteja ja kaunokirjallista kerrontaa yhdistelevässä romaanissa kuljetaan Florenskin ekstaattisesta lapsuudesta Kaukasian vuorilla matematiikan yliopisto-opintoihin Moskovassa. Vaiherikas elämä vie kuitenkin kirkolliseen akatemiaan. Luostarihaaveistaan huolimatta Florenskista tulee pappi, ja hän toimii kenttäpappina sairaalajunassa. Kommunismin aika ajaa suurperheen isäksi tulleen Florenskin suunnittelemaan Neuvostoliiton sähköistämistä neuvostojohtaja Lev Trotskin alaisuudessa.Mutta Neuvostoliitto oli tabujen maa. Oli nimiä joita ei saanut mainita, kirjoituksia joita varjeltiin salassa ja ihmiskohtaloita joista valehdeltiin. Viimeiset vuotensa Florenski tekee pakkotyötä vankileireillä, jatkaa tutkimuksiaan ja kirjoittaa kirjeitä perheelleen. Lopulta kirjeet ehtyvät ja on viimeisen tuomion aika.Levasovon syrjäisellä joukkohaudalla, tuhansien teloitettujen ”viimeisessä osoitteessa”, Elina Kahla törmäsi valokuvaan, josta katsoivat Pavel Florenskin kasvot. Kohtaamisesta tämä kirja sai alkunsa. Elina Kahla on Venäjän kulttuurin tutkija, joka on työskennellyt Moskovassa ja Pietarissa. Hän rakastui modernisti Marina Tsvetajevan runouteen ja on suomentanut venäläistä kaunokirjallisuutta. Kahlalta on aiemmin julkaistu mm. tietokirjat Tuli ja valo: kertomuksia pyhistä naisista (2010) sekä Petsamon marttyyri ja maailman pohjoisin luostari (2020). Gulagin viisas on Elina Kahlan ensimmäinen fiktiivinen teos.