Enni Mustonen – författare

Kaksi nuorta naista saapuu kohtalon oikusta samaan talouteen 1890-luvun Helsinkiin – työntekoon tottunut Hilma piikomaan ja haaveellinen Anna opiskelemaan. Järjen ja tunteen tarinoita kuvaa kahden naisen rinnakkaisia kohtaloita sääty-yhteiskunnan, sortovuosien ja itsenäistymisen Suomessa. Sopeutuminen naisasianainen ja matkakirjailijatar Augusta Ahlstedtin huusholliin ei ole helppoa, mutta lahjakkaat naiset pyrkivät korkealle. Riittääkö heidän sinnikkyytensä, kun vastassa ovat niin sovinnaisuussääntöjen paineet, palvelijoiden ja herrasväen välinen kuilu kuin rakkauden arvaamattomat oikut? Enni Mustonen tuntee aikakauden läpikotaisin ja loihtii historian eläväksi vahvojen naishahmojen kautta.

Nimettömät-romaanista tutut ja lahjakkaat nuoret naiset ponnistelevat sortovuosien kuohuvassa Helsingissä.Ompelijattarena elantonsa ansaitseva Hilma joutuu omassa kodissaan ratkomaan raittiusasioita, vaikka uusi lapsi on tulossa. Maisteriksi valmistunut Anna saa opettajanviran Helsingistä, mutta ei voi kuvitellakaan päätyvänsä venäläisten santarmien kuulusteltavaksi.Sydänsurut ja tulevaisuudenhaaveet saavat väistyä, kun ympärillä kuohuva yhteiskunta tempaa tarmokkaat naiset taisteluun juoppoutta, sortovaltaa ja laittomia kutsuntoja vastaan.Järjen ja tunteen tarinoita kuvaa kahden naisen rinnakkaisia kohtaloita sääty-yhteiskunnan, naisasian, sortovuosien ja itsenäistymisen Suomessa.

Nuorten naisten kiihkeä tarina jatkuu.Suurlakon melskeessä ompelijatar Hilma ja maisteri Anna joutuvat ottamaan paikkansa toisten edessä niin lipunkantajina kuin puhujalavalla. Kun sortovalta on voitettu, alkaa taistelu naisten äänioikeudesta. Viaporin kapinan aikaan ystävykset huomaavat joutuneensa eri puolille rintamaa.Kuohunnan keskellä naisten on valittava niin rakkautensa kuin omantuntonsakin suunta. Lähtö raskaille vaalikiertueille sydäntalven pakkasiin on oikeastaan helpotus kummallekin. Totuuden hetki koittaa vasta, kun he huomaavat tulleensa valituksi niiden joukkoon, jotka Suomen naiset äänestivät itseään edustamaan...

Kahden ystävättären kohtaloista kertova suosikkisarja etenee veljessodan vuosiin.Vuoden 1913 eduskuntavaalit suistavat maisteri Anna Sofia Ahlstedtin ja ompelijatar Hilma Maria Perämäen politiikan sivuraiteelle. Hilma lähtee perheineen Amerikkaan. Annan ratkaisu on järkiavioliitto. Tyvenen sijasta kumpikin joutuu uuteen myrskyyn. Keväällä 1916 Hilma palaa yksinhuoltajana takaisin Suomeen. Vielä kerran naiset astelevat yhdessä eduskunnan avajaiskulkueessa, mutta kestääkö ystävyys vallankumousaatteiden kuohun, kiihtyvän väkivallan ja veljessodan kauhistuttavat tapahtumat?Järjen ja tunteen tarinoita kuvaa kahden naisen rinnakkaisia kohtaloita sääty-yhteiskunnan ja itsenäistymisen Suomessa.

Suositun historiallisen romaanisarjan päätösosassa Annan ja Hilman jälkeläiset kohtaavat 2000-luvun Suomessa.Luomuviljelijä Tommi Saarinen uurastaa Petäjäniemen kartanon mailla – niillä jotka jätettiin suvulle isoisän äidin, Anna Sofian perintönä. Itsepäistä partasuuta ahdistelevat ilmastonmuutoksen riehaannuttamat säät, kasvitaudit ja tuholaiset, mutta myös kiristyvä EU-byrokratia, joka on juuri saanut uudet kasvot.Paikalliseksi luomutarkastajaksi on pestattu vasta Brysselistä palannut Salla Hartikainen. Hän ei kumarra herroja eikä hehtaareita – kuten ei kumartanut esiäiti Hilmakaan. Kesästä tulee raju. Petäjäniemen peltojen tienoilla tunteita loukataan puolin ja toisin.

Enni Mustosen sarja kertoo upeasti kolmen sukupolven vahvoista naisista keskellä maailmansotaa.Rovaniemeläinen Annikki Hallavaara on arvostetun metsänhoitajaperheen ainoa tytär. Hän painaa valkolakin päähänsä keväällä 1939, mutta huoleton ylioppilaskesä päättyy pian sodan kurimukseen. Annikin valkolakki vaihtuu morsiushuntuun ja vähän myöhemmin jo suruharsoon.Jatkosodan alkaessa saksalaiset saapuvat Rovaniemelle, ja kielitaitoinen nuori nainen ajautuu 20. vuoristoarmeijan esikuntaan sihteerin ja tulkin tehtäviin – kohtalokkain seurauksin. Kolmiosaisen sarjan ensimmäinen teos tarttuu harvoin kuvattuun aiheeseen: Lapin sotaan ja sen vaikutuksiin naisten ja lasten elämässä.

Kaksi nuorta naista saapuu kohtalon oikusta samaan talouteen 1890-luvun Helsinkiin – työntekoon tottunut Hilma piikomaan ja haaveellinen Anna opiskelemaan. Järjen ja tunteen tarinoita kuvaa kahden naisen rinnakkaisia kohtaloita sääty-yhteiskunnan, sortovuosien ja itsenäistymisen Suomessa. Sopeutuminen naisasianainen ja matkakirjailijatar Augusta Ahlstedtin huusholliin ei ole helppoa, mutta lahjakkaat naiset pyrkivät korkealle. Riittääkö heidän sinnikkyytensä, kun vastassa ovat niin sovinnaisuussääntöjen paineet, palvelijoiden ja herrasväen välinen kuilu kuin rakkauden arvaamattomat oikut? Enni Mustonen tuntee aikakauden läpikotaisin ja loihtii historian eläväksi vahvojen naishahmojen kautta.

Nuorten naisten kiihkeä tarina jatkuu.Suurlakon melskeessä ompelijatar Hilma ja maisteri Anna joutuvat ottamaan paikkansa toisten edessä niin lipunkantajina kuin puhujalavalla. Kun sortovalta on voitettu, alkaa taistelu naisten äänioikeudesta. Viaporin kapinan aikaan ystävykset huomaavat joutuneensa eri puolille rintamaa.Kuohunnan keskellä naisten on valittava niin rakkautensa kuin omantuntonsakin suunta. Lähtö raskaille vaalikiertueille sydäntalven pakkasiin on oikeastaan helpotus kummallekin. Totuuden hetki koittaa vasta, kun he huomaavat tulleensa valituksi niiden joukkoon, jotka Suomen naiset äänestivät itseään edustamaan...

Nimettömät-romaanista tutut ja lahjakkaat nuoret naiset ponnistelevat sortovuosien kuohuvassa Helsingissä.Ompelijattarena elantonsa ansaitseva Hilma joutuu omassa kodissaan ratkomaan raittiusasioita, vaikka uusi lapsi on tulossa. Maisteriksi valmistunut Anna saa opettajanviran Helsingistä, mutta ei voi kuvitellakaan päätyvänsä venäläisten santarmien kuulusteltavaksi.Sydänsurut ja tulevaisuudenhaaveet saavat väistyä, kun ympärillä kuohuva yhteiskunta tempaa tarmokkaat naiset taisteluun juoppoutta, sortovaltaa ja laittomia kutsuntoja vastaan.Järjen ja tunteen tarinoita kuvaa kahden naisen rinnakkaisia kohtaloita sääty-yhteiskunnan, naisasian, sortovuosien ja itsenäistymisen Suomessa.

Suositun historiallisen romaanisarjan päätösosassa Annan ja Hilman jälkeläiset kohtaavat 2000-luvun Suomessa.Luomuviljelijä Tommi Saarinen uurastaa Petäjäniemen kartanon mailla – niillä jotka jätettiin suvulle isoisän äidin, Anna Sofian perintönä. Itsepäistä partasuuta ahdistelevat ilmastonmuutoksen riehaannuttamat säät, kasvitaudit ja tuholaiset, mutta myös kiristyvä EU-byrokratia, joka on juuri saanut uudet kasvot.Paikalliseksi luomutarkastajaksi on pestattu vasta Brysselistä palannut Salla Hartikainen. Hän ei kumarra herroja eikä hehtaareita – kuten ei kumartanut esiäiti Hilmakaan. Kesästä tulee raju. Petäjäniemen peltojen tienoilla tunteita loukataan puolin ja toisin.

Kahden ystävättären kohtaloista kertova suosikkisarja etenee veljessodan vuosiin.Vuoden 1913 eduskuntavaalit suistavat maisteri Anna Sofia Ahlstedtin ja ompelijatar Hilma Maria Perämäen politiikan sivuraiteelle. Hilma lähtee perheineen Amerikkaan. Annan ratkaisu on järkiavioliitto. Tyvenen sijasta kumpikin joutuu uuteen myrskyyn. Keväällä 1916 Hilma palaa yksinhuoltajana takaisin Suomeen. Vielä kerran naiset astelevat yhdessä eduskunnan avajaiskulkueessa, mutta kestääkö ystävyys vallankumousaatteiden kuohun, kiihtyvän väkivallan ja veljessodan kauhistuttavat tapahtumat?Järjen ja tunteen tarinoita kuvaa kahden naisen rinnakkaisia kohtaloita sääty-yhteiskunnan ja itsenäistymisen Suomessa.

Vahvoista naisista kertovan trilogian toisessa osassa nuori Eliisa etsii sukujuuriensa salaisuutta 60-luvun Saksassa.Vastavalmistunut sairaanhoitaja Eliisa Hetta löytää ämminsä jäämistöä selvitellessään nipun saksankielisiä kirjeitä ja valokuvan univormupukuisesta miehestä. Kuka on majuri Heinrich Salzmayer?Vastoin äitinsä Annikin tahtoa Eliisa hankkiutuu töihin Etelä-Saksaan ja ryhtyy selvittämään syntyperänsä salaisuutta. Uudessa kotimaassaan hän rakastuu palavasti, mutta suhde joutuu koetukselle, kun vastassa ovat kielimuuri ja ennakkoluulot. Eliisa ei anna kuitenkaan periksi. Matka Alppien maahan muuttaa lopulta hänen koko elämänsä.

Koskivuoren kartanon naiset sodan keskellä.Kristiina Forsberg, Koskivuoren kartanon tytär, on pestautunut lotaksi Kannakselle. Siellä ponnistelee linnoitustöissä myös hänen salakihlattunsa Matti Larvala. Eletään kesää 1939 ja maa varustautuu sotaan, vaikkei kukaan sen syttymiseen uskokaan.Koivikon torpan Hanna Lönn on karannut kotoa ja elättää itsensä tarjoilijana Helsingissä. Yöt kuluvat muusikkorakastetun syleilyssä, kunnes kaikki romahtaa.Miehet kutsutaan ylimääräisiin kertausharjoituksiin ja sitten, odottamatta pommikoneet moukaroivat Helsinkiä murskaten niin kivitalot kuin toiveetkin.Kohtalo johdattaa lapsuudenystävät Kristiinan ja Hannan yhteen, taisteluun elämän puolesta.

1950-luvun iloinen Helsinki houkutuksineen kutsuu Koskivuoren nuoria naisia. Eletään olympiavuoden 1952 huumaa. Kauppaneuvos Leo Somerin tytär Eeva lähtee yliopistoon lukemaan estetiikkaa, Koivikon torpan Sirkka pääsee harjoittelijaksi hattuliikkeeseen.Eevan täti Kristiina pestaa nuoret naiset stadionin kanttiiniin. Olympiakesänä Eeva pääsee maistamaan suurta rakkautta. Mies on unkarilainen ja jatkuvan silmälläpidon alla – hänen pelätään loikkaavan länteen. Sirkka puolestaan on valmis seuraamaan vilkkuvasilmäistä Erkkiään vaikka maailman ääriin.Mutta aikuistumisella on hintansa – sen kokee kartanon tytär siinä missä torpan kasvattikin.

Rakkautta ja kimurantteja tilanteita tosi-tv-maailmassa.Suomen suvi on kukkeimmillaan ja on aika etsiä maajusseille emäntäehdokkaita. Tv-sarjan kovaonniset kuvaukset saavat uuden suunnan, kun Suvelan Lauraa pyydetään tuuraamaan kuvaajaa. Laura on maineikas tv-kuvaaja, joka on viime vuodet kolunnut maailman kriisipisteitä tähtitoimittaja Jarkko Saaren työparina. Kunnes viimesyksyisellä Bagdadin-keikalla kaikki romahti: Jarkko menehtyi autopommi-iskussa, ja myös vakavasti loukkaantunut Laura on siitä lähtien ollut toipumislomalla. Sitten soittaa Kikka, Jarkon entinen aviovaimo...Hädässä ystävä tunnetaan, niin myös rakkaat viholliset.

Saksassa ikänsä asunut Heidi päätyy juurilleen Suomen Lappiin ratkomaan oman naiseutensa ristiriitoja.Eletään 90-lukua. Saksassa 60-luvun lopussa syntynyt Heidi Felder pakenee kipeää suhdetta naimisissa olevaan esimieheensä Martin Steineriin. Hän päätyy isoäitinsä Annikin hoteisiin Kilpisjärvelle ja joutuu ratkomaan oman naiseutensa ristiriitoja. Samalla hän tutustuu läheisesti suomalaisiin sukujuuriinsa. Heidin elämä mullistuu lopullisesti, kun hän tapaa nuoren lomakyläyrittäjän Arttu Savelan. Elämänmakuinen Pohjatuulen tarinoita -trilogia kertoo kolmen sukupolven naisten kohtaloista Suomessa ja maailmalla.

Koskivuoren naisten saaga jatkuu!Syksyllä 1928 Koskivuoren kartanon Anna palaa Helsinkiin jatkamaan opintojaan. Koivikon torpan Elina taas aloittaa työt Koskivuorella tehtaan konttorissa.Talvi muuttaa lapsuudenystävien elämän. Poliittisen ylikuumenemisen ilmapiirissä naiset huomaavat ajautuvansa vastakkaisiin leireihin. Suur-Suomea rakentava papinalku valloittaa Annan sydämen, ja Elinan lempi roihuaa tehtaan vilkasverisen masinistin vuoksi.Mutta sitten iskevät pulavuodet ja kaikki tuntuu romahtavan. Koskivuoren vahvojen naisten on jälleen liittouduttava taisteluun elämän puolesta, kun vasarat moukaroivat tehtaan koneita, mustat autot kiitävät yössä ja ihmisiä raastetaan vuoteistaan.

Koskivuori-sarjan avaus vielä Etelä-Hämeeseen sisällissodan alla.Helteisenä kesänä 1917 syrjäiseen kyläkouluun tulee opettajaksi nuori Saara. Hän asettuu asumaan Koskivuoreen, patruunan kartanoon. Kartanon herrasväkeä serveeraa Vappu, torpparin tytär, ja Saara ja Vappu ystävystyvät. Ystävyys joutuu heti koetukselle. Saara rakastuu kartanon nuoreen herraan, Vappu punaiseen agitaattoriin. Ja kun vuosi 1918 nielaisee pyörteisiinsä Koskivuoren, naiset päätyvät taistelemaan kansalaissotansa eri leireissä. Heidän päämääränsä on kuitenkin yhteinen: molemmat taistelevat rauhan ja elämän puolesta.

Rakastettu Enni Mustonen kertoo elävästi 2000-luvun maalaiselämästä, jossa rakkaus kirkastaa ankarimmankin arkipäivän.Koivikon Anna on viittä vaille valmis agronomi, joka tuskailee gradunsa kanssa espoolaisessa kaksiossa. Kun Annan kännykkä pirisee keskellä kauppakeskusta, elämä muuttuu hetkessä. Muutama metri mustaa jäätä keskisuomalaisen maantien siltarummun kohdalla eikä Mattia, isoveljeä, enää ole. Sen paremmin Matin nuoresta leskestä kuin Koivikon teräsmuorista ei ole hoitamaan karjatilaa, jossa riuskoja otteita vaativat puolivalmis navetta, sotkuiset raha-asiat ja puolensataa lypsävää sarvipäätä. Ottaako Anna haasteen vastaan?

Koskivuori-sarjan päätösosa vie kiihkeälle 60-luvulle.Edessä on kuuma kesä 1968, kun Koivikon Sirkka ripustaa värikkäät unikkoverhot Sahakylän koulun ikkunoihin. Hän on päättänyt toteuttaa unelmansa ja perustaa kutomon.Koskivuoren kartanossa toimittaja Eeva Somero-Tibor puolestaan suunnittelee romaanin kirjoittamista, sukuaan uhmaten. Kun maisemiin saapuvat vielä sukujen nuoret ja uhmakkaat, naiseuttaan etsivät tytöt, kiihkeä 60-luku kuohahtaa myös Koskivuoressa.Ankarat ristiriidat repivät eri sukupolvien naisten käsityksiä niin politiikasta ja tasa-arvosta kuin moraalista ja rakkaudesta. Mutta kun vastoinkäymiset alkavat, naisten keskinäinen solidaarisuus valaisee pimeintäkin hetkeä.

Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjan avaus on huikeaa Enni Mustosta: rikkaiden ja köyhien erilaiset taustat suodattuvat suomalaisen historian läpi.On 18oo-luvun viimeinen vuosikymmen. Ida Eriksson, kolmetoistavuotias paimentyttö Sipoon Karhusaaresta, päätyy dramaattisten vaiheiden jälkeen Björkuddeniin Topeliusten pikkupiiaksi. Idan lähtökohdat ovat kaukana vireän kulttuurisuvun elämänmenosta, mutta Ida on älykäs ja nopea oppimaan. Vastassa on niin kieli- kuin säätymuuri, mutta vähitellen Ida tutustuu vanhenevaan kirjailijaan ja tämän tyttäriin, ja elämä ottaa aivan uuden suunnan.

Uusia alkuja saaristossa!Pankkifuusio vie helsinkiläisen Marja Saariston työn. Kaksioon, jonka hän on hankkinut itselleen ja tyttärelleen, on muuttamassa myös vävykokelas. Kun elämä on ahtaimmillaan, Marja saa yllättävän puhelun. Häntä odottaa perintö Häärviikin saaressa lossimatkan päässä mantereesta. Edessä on uusi elämä ja muutto saaristokylään. Elämä saaristossa yllättää itseään ja omaa paikkaansa etsivän Marjan monin tavoin uusia alkuja löytyy niin töistä kuin ympärille ilmestyvistä kylän miehistäkin.Enni Mustonen on valloittava kertoja, jonka romaaneissa yhtyvät lämpö, huumori ja elämisen rohkeus.

Syrjästäkatsojan tarinoita vie keskelle tunnettujen suomalaistem kulttuurikotien elämää, jota seurataan niiden keittiöissä ja lastenkamareissa häärivän piikatyttö Ida Erikssonin silmin.Vuonna 1898 Ida pestataan lapsenpiiaksi Aino ja Jean Sibeliuksen perheeseen. Helsingissä Ida kohtaa jälleen ensi-ihastuksensa Eliaksen. Hän myötäelää emäntänsä rinnalla Janne-herran sävellystyön tuskat ja taiteelliset voitot mutta myös isännän viftireissut, muuton maaseudun rauhaan Keravalle ja perheen osaksi tulevan suuren tragedian.Idan on aika varttua aikuiseksi naiseksi ja ottaa vastuu omasta elämästään.

Elämänmakuisessa suosikkisarjassa pääset kurkistamaan kyökin puolelta herrasväen salonkeihin kuin Downton Abbeyssa ikään.Vuonna 1900 Ida Eriksson aloittaa taloudenhoitajana Edelfeltien perheessä. Hän ihastuu isäntäänsä ja joutuu katsomaan sivusta tämän onnetonta avioelämää ja vaihtuvia rakastajattaria. Kunnes kokee oman intohimoisen romanssinsa.Enni Mustosen lumoava historiallinen sarja kertoo sipoolaisen Ida Erikssonin elämänvaiheista. Pienen, tuntemattoman tyttöpahasen vaiheet yhdistyvät nautittavalla ja uskottavalla tavalla suomalaisten kulttuurisukujen historiaan.

Piikatyttö Ida Eriksson on ottanut paikkansa itsenäisenä naisena, jonka täysihoitolassa vierailevat Suomen kulttuurielämän merkkihenkilöt.Ida ja hänen tyttärensä Kirsti ovat asettuneet Tukholmaan. Yllätysperinnön myötä haave kotiinpaluusta ja itsellisestä elämästä toteutuu: hirsihuvila Albergan perukoilla kunnostetaan täysihoitolaksi.Idan ruokapöydässä ja vinttikamareissa viihtyvät Eino Leino, L. Onerva sekä muut kulttuurielämän kirjattomat ja karjattomat. Miten Ida ja hänen vieraansa selviävät, kun Alberga muuttuu sisällissodan taistelukentäksi?Elämänmakuisessa suosikkisarjassa pääset kurkistamaan suomalaisten merkkihenkilöiden arkielämään kuin Downton Abbeyssa ikään.

Täysihoitolan omistajaksi kohonneen Ida Erikssonin tytär Kirsti tempautuu muodin mekkaan, 1920-luvun Pariisiin. Luentosalien sijaan parikymppinen Kirsti viihtyy ystävänsä ompelimossa, jossa tehdään ateljeeripukuja Helsingin herrasrouville. Yllättäen hänelle tarjotaan paikkaa Pariisissa erään madame Cocon muotitalon harjoittelijana. Matkallaan Kirsti kohtaa niin suomalaisia kuin amerikkalaisia taiteilijoita – sekä naisen, jolla on samanlaiset kaksiväriset silmät kuin hänellä. Tytärtään ikävöivää Idaa työllistävät täysihoitola, pienet kaksospojat sekä Eliaksen riskaabelit pirssiautobisnekset.Suosikkisarjassa pääset kurkistamaan merkkihenkilöiden arkielämään kuin Downton Abbeyssa ikään.

Täysihoitolan omistajaksi kohonneen Ida Erikssonin tytär Kirsti tempautuu muodin mekkaan, 1920-luvun Pariisiin. Luentosalien sijaan parikymppinen Kirsti viihtyy ystävänsä ompelimossa, jossa tehdään ateljeeripukuja Helsingin herrasrouville. Yllättäen hänelle tarjotaan paikkaa Pariisissa erään madame Cocon muotitalon harjoittelijana. Matkallaan Kirsti kohtaa niin suomalaisia kuin amerikkalaisia taiteilijoita – sekä naisen, jolla on samanlaiset kaksiväriset silmät kuin hänellä. Tytärtään ikävöivää Idaa työllistävät täysihoitola, pienet kaksospojat sekä Eliaksen riskaabelit pirssiautobisnekset.Suosikkisarjassa pääset kurkistamaan merkkihenkilöiden arkielämään kuin Downton Abbeyssa ikään.

Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjan avaus on huikeaa Enni Mustosta: rikkaiden ja köyhien erilaiset taustat suodattuvat suomalaisen historian läpi.On 18oo-luvun viimeinen vuosikymmen. Ida Eriksson, kolmetoistavuotias paimentyttö Sipoon Karhusaaresta, päätyy dramaattisten vaiheiden jälkeen Björkuddeniin Topeliusten pikkupiiaksi. Idan lähtökohdat ovat kaukana vireän kulttuurisuvun elämänmenosta, mutta Ida on älykäs ja nopea oppimaan. Vastassa on niin kieli- kuin säätymuuri, mutta vähitellen Ida tutustuu vanhenevaan kirjailijaan ja tämän tyttäriin, ja elämä ottaa aivan uuden suunnan.

Syrjästäkatsojan tarinoita vie keskelle tunnettujen suomalaistem kulttuurikotien elämää, jota seurataan niiden keittiöissä ja lastenkamareissa häärivän piikatyttö Ida Erikssonin silmin.Vuonna 1898 Ida pestataan lapsenpiiaksi Aino ja Jean Sibeliuksen perheeseen. Helsingissä Ida kohtaa jälleen ensi-ihastuksensa Eliaksen. Hän myötäelää emäntänsä rinnalla Janne-herran sävellystyön tuskat ja taiteelliset voitot mutta myös isännän viftireissut, muuton maaseudun rauhaan Keravalle ja perheen osaksi tulevan suuren tragedian.Idan on aika varttua aikuiseksi naiseksi ja ottaa vastuu omasta elämästään.