Erik Magnusson – författare

Olof Palme mördades den 28 februari 1986. Fortfarande vet vi inte vem som avfyrade de dödande skotten i Sveriges mest omdiskuterade mordfall. Utredningen listade snart över hundra möjliga gärningsmän eller grupper. Många av dem är ännu inte avförda från misstankar.

Den prisbelönte journalisten Erik Magnusson skildrar i denna bok Palmemordet på ett nytt sätt. Författaren redogör i var sitt kapitel för de tio kändaste teorierna om vad som egentligen hände på mordplatsen. Vilka motiv hade Christer Pettersson? Hur planlades mordet om det var kurdiska eller palestinska terrorgrupper? Låg en israelisk agent eller en sydafrikansk dödspatrull bakom dådet? Var Skandiamannen den osannolike mördaren? Eller konspirerade själva polisen mot statsministern?

Valter Nordin är 21 år och enligt sig själv en äkta patriot, fast besluten om att göra det bästa för Sverige. Under den stekheta sommaren 2018 får han sitt tredje avslag från polisen, och börjar allt bittrare söka efter en ny väg. En rad omständigheter gör att det inte riktigt blir som han tänkt sig, och Valter tvingas till insikten om vad patriotism kan vara, och vad det bästa för Sverige till slut kan bli. Innan historien upprepat sig kanske han också finner det som hela Sverige letar efter. En landsfader.

Landsfadern handlar om patriotism i Sverige, hur den kan tolkas och vad det kan leda till.

Jackie Lexell är föräldralös och uppfostrad av sin morbror John, som vägrar prata om det förflutna: hemorten och vad som hände med Jackies föräldrar den där julaftonsnatten.

När Jackie på grund av en begravning besöker sina föräldrars hemstad för första gången på flera år finner hon en lös tråd som hon varken sökt efter eller visste att hon ville ha.

Vad är det John inte har berättat om hennes förflutna? Vilka var egentligen hennes föräldrar och vad för hemligheter hade de upptäckt?

Trots Johns motstånd börjar Jackie sitt sökande efter sanningen. För första gången i sitt liv trotsar hon sin adoptivfar. En försenad revolt mot föräldraskapet men också mot det som Jackie i sitt huvud kallar civil lydnad. Frågan är bara vad det egentligen är hon vill nå.

Civil lydnad är en roman om att söka efter ett sammanhang, om hur mycket man är villig att sätta på spel för att nå det man är ute efter, och vad som egentligen styr våra handlingar.

Författarpresentation:

Erik Magnusson, född 1997, bor i Göteborg, men är uppväxt i Partille. Han är utbildad gymnasielärare i samhällskunskap och historia. Civil lydnad är Eriks andra roman. Hans första roman, Landsfadern, utkom 2020.

This book explores how considerations of justice apply to procreative decision-making.

Despite its immense personal significance, procreation is an inherently other-regarding endeavor. By its very nature, the decision to procreate is the decision to bring into existence another morally considerable being, one who will be exposed to the full range of harms, benefits, and risks that accompany a typical human life, and one who cannot by its nature ever consent to being born. Moreover, when this decision is undertaken in a community of persons, it is also a decision to affect the lives of others in a host of profound if often underappreciated ways, from its effects on population size and environmental sustainability to its consequences for a community’s distribution of resources. In many ways, of course, these interests coincide: adults need children for their parenting projects, societies need citizens for the maintenance of their institutions, and children themselves are often happy to have been brought into existence. However, as the book demonstrates, the various interests that are implicated by procreative decision-making can also come into conflict as well and in ways that raise basic questions of justice. Through a systematic examination of six of these questions, the author argues that taking adequate stock of the conflicting interests at stake in procreative decision-making leads to a narrower view of the conditions under which it is morally permissible to procreate and a much more demanding conception of our procreative responsibilities.

Procreative Justice will be of interest to researchers and advanced students working on the morality of procreation and related areas of philosophy, including bioethics, intergenerational ethics, environmental ethics, population ethics, and the ethics of the family.

This book explores how considerations of justice apply to procreative decision-making.

Despite its immense personal significance, procreation is an inherently other-regarding endeavor. By its very nature, the decision to procreate is the decision to bring into existence another morally considerable being, one who will be exposed to the full range of harms, benefits, and risks that accompany a typical human life, and one who cannot by its nature ever consent to being born. Moreover, when this decision is undertaken in a community of persons, it is also a decision to affect the lives of others in a host of profound if often underappreciated ways, from its effects on population size and environmental sustainability to its consequences for a community’s distribution of resources. In many ways, of course, these interests coincide: adults need children for their parenting projects, societies need citizens for the maintenance of their institutions, and children themselves are often happy to have been brought into existence. However, as the book demonstrates, the various interests that are implicated by procreative decision-making can also come into conflict as well and in ways that raise basic questions of justice. Through a systematic examination of six of these questions, the author argues that taking adequate stock of the conflicting interests at stake in procreative decision-making leads to a narrower view of the conditions under which it is morally permissible to procreate and a much more demanding conception of our procreative responsibilities.

Procreative Justice will be of interest to researchers and advanced students working on the morality of procreation and related areas of philosophy, including bioethics, intergenerational ethics, environmental ethics, population ethics, and the ethics of the family.

Olof Palme mördades den 28 februari 1986. Fortfarande vet vi inte vem som avfyrade de dödande skotten i Sveriges mest omdiskuterade mordfall. Utredningen listade snart över hundra möjliga gärningsmän eller grupper. Många av dem är ännu inte avförda från misstankar.

Den prisbelönte journalisten Erik Magnusson skildrar i denna bok Palmemordet på ett nytt sätt. Författaren redogör i var sitt kapitel för de tio kändaste teorierna om vad som egentligen hände på mordplatsen. Vilka motiv hade Christer Pettersson? Hur planlades mordet om det var kurdiska eller palestinska terrorgrupper? Låg en israelisk agent eller en sydafrikansk dödspatrull bakom dådet? Var Skandiamannen den osannolike mördaren? Eller konspirerade själva polisen mot statsministern?

Fyra decennier av frågor – tio teorier om mordet på Olof Palme.

Den 28 februari 1986 mördades statsminister Olof Palme på öppen gata i Stockholm. Fyra decennier senare är frågan fortfarande obesvarad: vem avlossade skotten – och varför?

Författaren Erik Magnusson lyfter här fram tio teorier om vad som hände på mordplatsen. Hur planlades och verkställdes mordet om PKK låg bakom? Om det var Christer Pettersson? PLO? Sydafrika? Skandiamannen? Irak? I boken namnges nitton grupper och ett tjugotal av de personer som tidigt kom i fokus för mordutredarna. Många av dem är ännu inte avförda från misstankar.

Ruotsin pääministeri Olof Palme ammuttiin keskellä Tukholman vilkkainta katua 28. helmikuuta 1986. Neljäkymmentä vuotta myöhemmin kysymykset ovat yhä samat:Kuka laukaukset ampui? Ja oliko taustalla yksinäinen tekijä vai kansainvälinen salaliitto?

Elämä Pohjoismaissa muuttui, kun Olof Palme murhattiin. Lintukodon luottavainen tunnelma oli poissa. Ruotsin pääministerin murha herätti suurta kohua kaikkialla maailmassa.

Olof Palmen murhaajaa ei koskaan saatu selville, mutta mahdollisia syyllisiä ja spekulaatioita oli sitäkin enemmän.

Tässä kirjassa käydään läpi kymmenen eri teoriaa siitä, mitä murhapaikalla todella tapahtui. Miten murha olisi suunniteltu ja toteutettu, jos sen takana olisi ollut PKK tai Israel? Entä jos murhaaja oli Christer Pettersson tai ”Skandiamies”?

Kirja pohjautuu laajaan ja hyvin dokumentoituun faktamateriaaliin. Pohdittavana eivät ole ainoastaan motiivit vaan myös mahdolliset toteutustavat. Kirja vie lukijansa myös murhapaikalle, Palmen viimeiseen työpäivään, viimeiseen elokuvaan ja viimeiseen kävelyyn Sveagatanilla.

*"Magnussonin teksti on kirkasta, selkeää ja dokumentoivaa, mutta ei erityisesti dramatisoivaa. Sävynä on enemmänkin etäinen kertovuus. Kirjan merkitys on siinä, että se päivittää tähänastisen Palmen murhatutkimuksen ja kokoaa yhteen tärkeimmät teorialinjat.

Lopullista totuutta murhaajasta tuskin saadaan enää selville. Mutta tämän teoksen avulla voi astua teorioiden äärelle, muodostaa oman alustavan käsityksensä ja hankkia kiinnostuksen mukaan lisätietoa aiemmasta murhaa käsittelevästä kirjallisuudesta."Ilkka-Pohjalainen/Aki Alanko

Kiehtova maailmanhistoria -sarja kertoo eri aikakausien kiinnostavimmista käännekohdista ja ilmiöistä. Tunnettujen asiantuntijoiden tiiviit tietopaketit avaavat kiehtovat tapahtumat yleistajuisesti ja ytimekkäästi.

Erik Magnusson (s. 1956) on malmöläinen journalisti ja kirjailija, joka on saanut kolmesti ruotsalaisen Guldspaden-journalistipalkinnon. Hän on työskennellyt useissa ruotsalaisissa sanomalehdissä ja kirjoittanut yli 10 kirjaa. Hän on seurannut Palme-murhan selvittelyä 80-luvulta saakka, ja kirjoitti jo tuolloin yhä suositun kirjansa Palmerapporten.

Ruotsin pääministeri Olof Palme ammuttiin keskellä Tukholman vilkkainta katua 28. helmikuuta 1986. Neljäkymmentä vuotta myöhemmin kysymykset ovat yhä samat:Kuka laukaukset ampui? Ja oliko taustalla yksinäinen tekijä vai kansainvälinen salaliitto?

Elämä Pohjoismaissa muuttui, kun Olof Palme murhattiin. Lintukodon luottavainen tunnelma oli poissa. Ruotsin pääministerin murha herätti suurta kohua kaikkialla maailmassa.

Olof Palmen murhaajaa ei koskaan saatu selville, mutta mahdollisia syyllisiä ja spekulaatioita oli sitäkin enemmän.

Tässä kirjassa käydään läpi kymmenen eri teoriaa siitä, mitä murhapaikalla todella tapahtui. Miten murha olisi suunniteltu ja toteutettu, jos sen takana olisi ollut PKK tai Israel? Entä jos murhaaja oli Christer Pettersson tai ”Skandiamies”?

Kirja pohjautuu laajaan ja hyvin dokumentoituun faktamateriaaliin. Pohdittavana eivät ole ainoastaan motiivit vaan myös mahdolliset toteutustavat. Kirja vie lukijansa myös murhapaikalle, Palmen viimeiseen työpäivään, viimeiseen elokuvaan ja viimeiseen kävelyyn Sveagatanilla.

*"Magnussonin teksti on kirkasta, selkeää ja dokumentoivaa, mutta ei erityisesti dramatisoivaa. Sävynä on enemmänkin etäinen kertovuus. Kirjan merkitys on siinä, että se päivittää tähänastisen Palmen murhatutkimuksen ja kokoaa yhteen tärkeimmät teorialinjat.

Lopullista totuutta murhaajasta tuskin saadaan enää selville. Mutta tämän teoksen avulla voi astua teorioiden äärelle, muodostaa oman alustavan käsityksensä ja hankkia kiinnostuksen mukaan lisätietoa aiemmasta murhaa käsittelevästä kirjallisuudesta."Ilkka-Pohjalainen/Aki Alanko

Kiehtova maailmanhistoria -sarja kertoo eri aikakausien kiinnostavimmista käännekohdista ja ilmiöistä. Tunnettujen asiantuntijoiden tiiviit tietopaketit avaavat kiehtovat tapahtumat yleistajuisesti ja ytimekkäästi.

Erik Magnusson (s. 1956) on malmöläinen journalisti ja kirjailija, joka on saanut kolmesti ruotsalaisen Guldspaden-journalistipalkinnon. Hän on työskennellyt useissa ruotsalaisissa sanomalehdissä ja kirjoittanut yli 10 kirjaa. Hän on seurannut Palme-murhan selvittelyä 80-luvulta saakka, ja kirjoitti jo tuolloin yhä suositun kirjansa Palmerapporten.