Asiat eivät ole aina organisaatioissa vain sitä, miltä ne näyttävät. Ongelmista voi olla vaikea saada otetta, ja ne valvottavat öisin. Koska organisaatiot ovat ihmisten muodostamia yhteisöjä, niihin on sisäänrakennettu jännitteitä. Inhimillisyyden ja tehokkuuden yhdistäminen vaatii näiden jännitteiden hyväksymistä.Inhimillisyys tarkoittaa ihmisten psykologisia perustarpeita, sosiaalisia suhteita ja kulttuuria, joiden varaan organisaation dynamiikka rakentuu. Tehokkuudessa puolestaan on kyse siitä, miten resursseja hyödynnetään arvon luomiseksi: organisaation rakenteet, prosessit ja järjestelmät ovat tehokkuuden osatekijöitä. Inhimillisen tehokkuuden tavoitteena on auttaa ymmärtämään jännitteitä inhimillisyyden ja tehokkuuden välillä - ja ottamaan ne hyötykäyttöön. Tämä kirja on ovi organisaatioiden jännitteiseen maailmaan. Tapausesimerkit auttavat ymmärtämään, miten ongelmia voi ratkaista samanaikaisesti sekä tehokkuuden että inhimillisyyden näkökulmasta. Jännitteet ovat energiaa, jota ilman maailma ei muutu paremmaksi paikaksi. Menestyvä organisaatio osaa valjastaa jännitteet hyötykäyttöön. Onnistuminen on inhimillistä!

Asiat eivät ole aina organisaatioissa vain sitä, miltä ne näyttävät. Ongelmista voi olla vaikea saada otetta, ja ne valvottavat öisin. Koska organisaatiot ovat ihmisten muodostamia yhteisöjä, niihin on sisäänrakennettu jännitteitä. Inhimillisyyden ja tehokkuuden yhdistäminen vaatii näiden jännitteiden hyväksymistä.Inhimillisyys tarkoittaa ihmisten psykologisia perustarpeita, sosiaalisia suhteita ja kulttuuria, joiden varaan organisaation dynamiikka rakentuu. Tehokkuudessa puolestaan on kyse siitä, miten resursseja hyödynnetään arvon luomiseksi: organisaation rakenteet, prosessit ja järjestelmät ovat tehokkuuden osatekijöitä.Inhimillisen tehokkuuden tavoitteena on auttaa ymmärtämään jännitteitä inhimillisyyden ja tehokkuuden välillä - ja ottamaan ne hyötykäyttöön.Tämä kirja on ovi organisaatioiden jännitteiseen maailmaan. Tapausesimerkit auttavat ymmärtämään, miten ongelmia voi ratkaista samanaikaisesti sekä tehokkuuden että inhimillisyyden näkökulmasta. Jännitteet ovat energiaa, jota ilman maailma ei muutu paremmaksi paikaksi. Menestyvä organisaatio osaa valjastaa jännitteet hyötykäyttöön.Onnistuminen on inhimillistä!

"Tuntuuko siltä, että työsi vaatii sinulta jatkuvaa venymistä? Odotetaanko päivästä toiseen kovaa draivia, hyvää pöhinää, itsensä täysillä likoon laittamista ja intohimoista suhtautumista työhön?Käsitys jatkuvan kehittymisen ja kovan suorittamisen vaatimuksesta elää työelämässä vahvana. Joku voi jopa kysyä vaivihkaa, pitääkö olla huolissaan, jos ei itse jaksa alituiseen kehittyä ja kehittää. Mitä jos loivemman kasvukäyrän tavoittelu johtaisikin pidemmällä aikavälillä suurempaan tulokseen? Mitä jos superinnostumisen sijaan tasaisempi tyytyväisyyden tunne veisikin kohti kestävämpää työelämää? Tämä kirja esittää, että tavallinen, arkinen tyytyväisyyden tunne on työelämän arvokas ja usein ohitettu voima. Jatkuvan tsemppaamisen, kirimisen ja parhaansa tekemisen vastapainoksi tarvitaan jo saavutetun äärelle pysähtymistä ja työelämän suvantohetkien vaalimista. Työssä koettu tyytyväisyys edellyttää tasapainottelua tilanteeseen tyytymisen ja korjattaviin asioihin puuttumisen välillä. Kirja neuvoo käytännönläheisesti, miten niin yksittäinen työntekijä kuin koko työyhteisö voi yhdessä rakentaa tyytyväisyyden kulttuuria. Kirja kertoo myös, miten tarttua tilanteeseen, jossa tyytyväisyyden tunteen rakentamiselle ei ole perusteita.Eveliina Holmgren (PsT, KTM, FM) on organisaatiopsykologi, joka on havainnut, että suomalaiset työntekijät tyypillisesti haluavat tehdä parhaansa omassa työssään. Hän haluaa sanoa, että työelämän kasvuun ja kehitykseen tarvitaan suorittamiskulttuurin rinnalle tyytyväisyyden kulttuuria: ilon, arvostuksen ja levollisuuden vaalimista."

Tuntuuko siltä, että työsi vaatii sinulta jatkuvaa venymistä? Odotetaanko päivästä toiseen kovaa draivia, hyvää pöhinää, itsensä täysillä likoon laittamista ja intohimoista suhtautumista työhön?Käsitys jatkuvan kehittymisen ja kovan suorittamisen vaatimuksesta elää työelämässä vahvana. Joku voi jopa kysyä vaivihkaa, pitääkö olla huolissaan, jos ei itse jaksa alituiseen kehittyä ja kehittää. Mitä jos loivemman kasvukäyrän tavoittelu johtaisikin pidemmällä aikavälillä suurempaan tulokseen? Mitä jos superinnostumisen sijaan tasaisempi tyytyväisyyden tunne veisikin kohti kestävämpää työelämää? Tämä kirja esittää, että tavallinen, arkinen tyytyväisyyden tunne on työelämän arvokas ja usein ohitettu voima. Jatkuvan tsemppaamisen, kirimisen ja parhaansa tekemisen vastapainoksi tarvitaan jo saavutetun äärelle pysähtymistä ja työelämän suvantohetkien vaalimista. Työssä koettu tyytyväisyys edellyttää tasapainottelua tilanteeseen tyytymisen ja korjattaviin asioihin puuttumisen välillä. Kirja neuvoo käytännönläheisesti, miten niin yksittäinen työntekijä kuin koko työyhteisö voi yhdessä rakentaa tyytyväisyyden kulttuuria. Kirja kertoo myös, miten tarttua tilanteeseen, jossa tyytyväisyyden tunteen rakentamiselle ei ole perusteita.Eveliina Holmgren (PsT, KTM, FM) on organisaatiopsykologi, joka on havainnut, että suomalaiset työntekijät tyypillisesti haluavat tehdä parhaansa omassa työssään. Hän haluaa sanoa, että työelämän kasvuun ja kehitykseen tarvitaan suorittamiskulttuurin rinnalle tyytyväisyyden kulttuuria: ilon, arvostuksen ja levollisuuden vaalimista.

Asiat eivät ole aina organisaatioissa vain sitä, miltä ne näyttävät. Ongelmista voi olla vaikea saada otetta, ja ne valvottavat öisin. Koska organisaatiot ovat ihmisten muodostamia yhteisöjä, niihin on sisäänrakennettu jännitteitä. Inhimillisyyden ja tehokkuuden yhdistäminen vaatii näiden jännitteiden hyväksymistä.Inhimillisyys tarkoittaa ihmisten psykologisia perustarpeita, sosiaalisia suhteita ja kulttuuria, joiden varaan organisaation dynamiikka rakentuu. Tehokkuudessa puolestaan on kyse siitä, miten resursseja hyödynnetään arvon luomiseksi: organisaation rakenteet, prosessit ja järjestelmät ovat tehokkuuden osatekijöitä. Inhimillisen tehokkuuden tavoitteena on auttaa ymmärtämään jännitteitä inhimillisyyden ja tehokkuuden välillä - ja ottamaan ne hyötykäyttöön. Tämä kirja on ovi organisaatioiden jännitteiseen maailmaan. Tapausesimerkit auttavat ymmärtämään, miten ongelmia voi ratkaista samanaikaisesti sekä tehokkuuden että inhimillisyyden näkökulmasta. Jännitteet ovat energiaa, jota ilman maailma ei muutu paremmaksi paikaksi. Menestyvä organisaatio osaa valjastaa jännitteet hyötykäyttöön. Onnistuminen on inhimillistä!

Asiat eivät ole aina organisaatioissa vain sitä, miltä ne näyttävät. Ongelmista voi olla vaikea saada otetta, ja ne valvottavat öisin. Koska organisaatiot ovat ihmisten muodostamia yhteisöjä, niihin on sisäänrakennettu jännitteitä. Inhimillisyyden ja tehokkuuden yhdistäminen vaatii näiden jännitteiden hyväksymistä.Inhimillisyys tarkoittaa ihmisten psykologisia perustarpeita, sosiaalisia suhteita ja kulttuuria, joiden varaan organisaation dynamiikka rakentuu. Tehokkuudessa puolestaan on kyse siitä, miten resursseja hyödynnetään arvon luomiseksi: organisaation rakenteet, prosessit ja järjestelmät ovat tehokkuuden osatekijöitä.Inhimillisen tehokkuuden tavoitteena on auttaa ymmärtämään jännitteitä inhimillisyyden ja tehokkuuden välillä - ja ottamaan ne hyötykäyttöön.Tämä kirja on ovi organisaatioiden jännitteiseen maailmaan. Tapausesimerkit auttavat ymmärtämään, miten ongelmia voi ratkaista samanaikaisesti sekä tehokkuuden että inhimillisyyden näkökulmasta. Jännitteet ovat energiaa, jota ilman maailma ei muutu paremmaksi paikaksi. Menestyvä organisaatio osaa valjastaa jännitteet hyötykäyttöön.Onnistuminen on inhimillistä!

"Tuntuuko siltä, että työsi vaatii sinulta jatkuvaa venymistä? Odotetaanko päivästä toiseen kovaa draivia, hyvää pöhinää, itsensä täysillä likoon laittamista ja intohimoista suhtautumista työhön?Käsitys jatkuvan kehittymisen ja kovan suorittamisen vaatimuksesta elää työelämässä vahvana. Joku voi jopa kysyä vaivihkaa, pitääkö olla huolissaan, jos ei itse jaksa alituiseen kehittyä ja kehittää. Mitä jos loivemman kasvukäyrän tavoittelu johtaisikin pidemmällä aikavälillä suurempaan tulokseen? Mitä jos superinnostumisen sijaan tasaisempi tyytyväisyyden tunne veisikin kohti kestävämpää työelämää? Tämä kirja esittää, että tavallinen, arkinen tyytyväisyyden tunne on työelämän arvokas ja usein ohitettu voima. Jatkuvan tsemppaamisen, kirimisen ja parhaansa tekemisen vastapainoksi tarvitaan jo saavutetun äärelle pysähtymistä ja työelämän suvantohetkien vaalimista. Työssä koettu tyytyväisyys edellyttää tasapainottelua tilanteeseen tyytymisen ja korjattaviin asioihin puuttumisen välillä. Kirja neuvoo käytännönläheisesti, miten niin yksittäinen työntekijä kuin koko työyhteisö voi yhdessä rakentaa tyytyväisyyden kulttuuria. Kirja kertoo myös, miten tarttua tilanteeseen, jossa tyytyväisyyden tunteen rakentamiselle ei ole perusteita.Eveliina Holmgren (PsT, KTM, FM) on organisaatiopsykologi, joka on havainnut, että suomalaiset työntekijät tyypillisesti haluavat tehdä parhaansa omassa työssään. Hän haluaa sanoa, että työelämän kasvuun ja kehitykseen tarvitaan suorittamiskulttuurin rinnalle tyytyväisyyden kulttuuria: ilon, arvostuksen ja levollisuuden vaalimista."

Tuntuuko siltä, että työsi vaatii sinulta jatkuvaa venymistä? Odotetaanko päivästä toiseen kovaa draivia, hyvää pöhinää, itsensä täysillä likoon laittamista ja intohimoista suhtautumista työhön?Käsitys jatkuvan kehittymisen ja kovan suorittamisen vaatimuksesta elää työelämässä vahvana. Joku voi jopa kysyä vaivihkaa, pitääkö olla huolissaan, jos ei itse jaksa alituiseen kehittyä ja kehittää. Mitä jos loivemman kasvukäyrän tavoittelu johtaisikin pidemmällä aikavälillä suurempaan tulokseen? Mitä jos superinnostumisen sijaan tasaisempi tyytyväisyyden tunne veisikin kohti kestävämpää työelämää? Tämä kirja esittää, että tavallinen, arkinen tyytyväisyyden tunne on työelämän arvokas ja usein ohitettu voima. Jatkuvan tsemppaamisen, kirimisen ja parhaansa tekemisen vastapainoksi tarvitaan jo saavutetun äärelle pysähtymistä ja työelämän suvantohetkien vaalimista. Työssä koettu tyytyväisyys edellyttää tasapainottelua tilanteeseen tyytymisen ja korjattaviin asioihin puuttumisen välillä. Kirja neuvoo käytännönläheisesti, miten niin yksittäinen työntekijä kuin koko työyhteisö voi yhdessä rakentaa tyytyväisyyden kulttuuria. Kirja kertoo myös, miten tarttua tilanteeseen, jossa tyytyväisyyden tunteen rakentamiselle ei ole perusteita.Eveliina Holmgren (PsT, KTM, FM) on organisaatiopsykologi, joka on havainnut, että suomalaiset työntekijät tyypillisesti haluavat tehdä parhaansa omassa työssään. Hän haluaa sanoa, että työelämän kasvuun ja kehitykseen tarvitaan suorittamiskulttuurin rinnalle tyytyväisyyden kulttuuria: ilon, arvostuksen ja levollisuuden vaalimista.