Hannu Raittila – författare

Otetaan suomalainen kesäpäivä, lestadiolaiset suviseurat ja sekalainen seurakunta uskovaisia, rokkareita, kauppiaita, helvetin enkeleitä ja yliopiston tutkijoita. Tulokseksi saadaan kaaos, joka tuo mieleen Raamatun vitsaukset.Tapahtumapaikalla kuplahallissa ovat mm. Panu, seurojen äänentoistosta ja sinne pystytetyn paikallisradion toiminnasta vastaavan Roadsoundin rokkimies, Leila, joka kerää paikan päällä aineistoa uskontotieteen väitöskirjaansa, legendaarinen saarnamies Leinosen pappa ja puoli sukua sekä kirkonkylän marketin omistaja Loikkanen.Ei minulta mitään puutu kertoo yhdestä päivästä historian suurimmissa seuroissa. Valtavalla lestadiolaiskokouksella on maailmannäyttelyn suureellisuus: Venetsian oopperatalon kokoinen suurteltta, painokone, paikallisradioasema, autoliike ja satelliittiyhteys Amerikkaan.Sisäkertomuksissaan romaani kuvaa myös neljän miessukupolven suhdetta uskoon, työhön ja rakkauteen. Lukijalle välittyy yllättävä kuva luterilaisuudesta ja sen herätysliikkeistä.

Suomalainen työryhmä saapuu Venetsiaan pelastamaan palatsit veden tuhoilta. Insinööri Marrasjärvi on perussuomalainen perheenisä, asiantuntija Saraspää hienostuneempi tyylittelijä. Työryhmä saapuu kanaalien kaupunkiin sankassa sumussa, ja jättää sen lumen ja jään luomassa kaaoksessa. Mitä välissä tapahtui, jää työryhmälle epäselväksi. Palatsien sijasta Marrasjärvi onnistuu lopulta pelastamaan vain karnevaaleista pillastuneen aasin. Kulttuuriasiainneuvos Snell hukkaa punaisen langan ja Saraspää sydämensä Tuuli-sihteerille. Raittila luo oman, yllättävän Venetsiansa, missä kaupankäynti ja taide, rakkaus ja kuolema ovat yhtä. Rikoksesta ne erottaa vain kanavan poikki vedetty viiva. Suurimmat yllätykset tulevat lopussa. Silloin puheenvuoron saa Tuuli, pönäkän projektin näkymätön sihteeri.

Mitä tapahtuu kun kaikki ympäröivä näyttää erilaiselta ja löydämme itsemme toivomasta, ettei paluuta entiseen ole? Elämä ei tunne rajoja, normaalia tai epänormaalia. Mitä tiiviimmäksi elo muuttuu, sitä kirkkaammin merkitykselliset asiat ja kohtaamiset näyttäytyvät.Pakopiste-kokoelmassa kuvataan erikokoisia todellisuuksia, joissa pysähtyminen on välttämätöntä. Teos on yritys nähdä ja ymmärtää mitä siitä voi seurata. Kokoelman nimekkääseen kirjailijakaartiin kuuluvat Hannu-Pekka Björkman, Annina Holmberg, Nina Honkanen, Juha Hurme, Jenni Kirves, Tommi Melender, Antti Nylén, Hannu Raittila, Juha Seppälä ja Helena Sinervo.Kirjan idean takaa löytyvät kirjailija Nina Honkanen ja näyttelijä Hannu-Pekka Björkman: ”Ajatus kirjasta tuli keväällä auringon ja kuun näyttäytyessä samassa kuvassa. Eikä kokoelmaan kutsuttuja kirjailijoita tarvinnut kauaa miettiä.” Mukaan lähti hieno kattaus maamme eturivin kirjailijoita. Björkman ja Honkanen ovat olleet lukemastaan vaikuttuneita: ”Jokaisen kirjailijan kertomuksella on oma pakoton kohtansa näiden kansien välissä”, he toteavat kokoelmasta.”Oman tulkintani mukaan sisu on paljon monitahoisempi käsite kuin vaikkapa se, että ihminen menee tarvittaessa läpi harmaan kiven. Sisu on sitä, että keksitään keino ylittää kivi.” - Jenni Kirves”Olemme tottuneet ajatukseen, että ihmisjärki on ainoa universaali järkilaji, joka pystyy avaamaan maailmankaikkeuden toimintakoodit.”- Juha Seppälä”Se, että sain kerran viikossa istua sohvalla ja katsoa telkkaria jonkun kanssa, piti mut ihmisenä ja nahoissani. Adidaksen t-paidankin sain Seijalta. Se lämmittää yhä.” - Juha Hurme