Heikki Lounaja – författare

Vuosien 1855 ja 1867 välillä, kun Kuhmo on vielä nimeltään Kuhmoniemi, nälkä pyyhkäisee läpi Suomenmaan. Sää on poikkeuksellisen kylmä – karhuja kaadetaan hankien päällä vielä juhannuksenakin. Tervansoutumatkat Oulun ja kodin välillä pitää tehdä kaikesta huolimatta. Näiden päivittäisten askareiden ja virheistä äkkiä rankaisevan luonnon lomassa eletään tavallisten ihmisten elämää.Näihin tavallisiin ihmisiin lukeutuvat muun muassa Lukkari Aaprami Jurvelin, Anni Pekanvaimo sekä Oskari Iisakinpoika, joiden arkinen elämä jatkuu nälkävuosien tuomista tragedioista huolimatta."Tervakansan laulun" oli tarkoitus aloittaa kolmiosainen kirjasarja Kuhmon asukkaiden karuista olosuhteista 1800-luvun nälkävuosien keskellä. Heikki Lounaja ehti kirjoittaa vain sarjan ensimmäisen osan ennen kuolemaansa vuonna 1987.Heikki Lounaja (1912–1987) oli suomalainen kirjailija, joka palkittiin Valtion kirjallisuuspalkinnolla vuonna 1952. Häntä pidetään ensimmäisenä kainuistina.

Koira on ihmisen ystävä, mutta myös osa luontoa. Oma koira on aina paras ja kaunein koira maailmassa.Tätä ainutlaatuista suhdetta kuvaa Heikki Lounaja muistelmissaan, jotka on osoitettu hänen rakkaalle edesmenneelle koiralleen Penille. Peni, räiskivä nalle, hännänheiluttaja, karvakerä.Luontoretkille sijoittuvat muistelmat koiran eri elämänvaiheista koskettavat jokaisen koira- ja eräihmisen sydäntä. Haulikko jää yhä useammin pois metsäretkiltä, kun tärkeintä on ajan viettäminen luonnossa oman koiran kanssa. Koiran kommellukset ja luonnon kauneus kietoutuvat kauniiksi ja aidoksi kokonaisuudeksi.Heikki Lounaja (1912–1987) oli suomalainen kirjailija, joka palkittiin Valtion kirjallisuuspalkinnolla vuonna 1952. Häntä pidetään ensimmäisenä kainuistina.

Iikka Moilanen joutuu kasvokkain pahimman painajaisensa kanssa. Hänen esikoispoikansa kaatuu talvisodan viimeisillä hetkillä. Yksi nuoremmista pojista taas on sotavankina rajan takana, ja hänen kohtalonsa painaa Iikan mieltä päivästä toiseen.Tämän lisäksi perheen on lähdettävä evakkoon. Kotikylä Suomussalmella on joutumassa talvisodan jalkoihin, ja perhe päättää matkata Pohjanmaalle. Samalla Iikan on tehtävä surutyötä, jolle armoton evakkomatka ei juuri suo aikaa.Heikki Lounaja (1912–1987) oli suomalainen kirjailija, joka palkittiin Valtion kirjallisuuspalkinnolla vuonna 1952. Häntä pidetään ensimmäisenä kainuistina.

Sodat on sodittu ja koko Lappi on pommitettu käytännössä maan tasalle. Viisi miestä ja tienkulkijaa – Hoikka, Ventti, Rokuli-Hermanni, Kulkuri-Kettunen sekä Parannuksen Tehnyt Aapeli ovat uuden edessä. Vaan miten miehiltä käykään sodan jälkeiseen elämään sopeutuminen? Miten käsitellä niitä kammottavia asioita, joita he kokivat sodassa?Heikki Lounaja (1912–1987) oli suomalainen kirjailija, joka palkittiin Valtion kirjallisuuspalkinnolla vuonna 1952. Häntä pidetään ensimmäisenä kainuistina.

Riku syntyy pieneen Luhtalammen kuntaan 1900-luvun alussa. Siellä Riku kasvaa rakastavien vanhempien huomassa – isä tuo reissultaan karamelleja, äitin liesi on lämmin ja tuttu, kissa kehrää sylissä. Sitten isä ei enää tulekaan kotiin. Mitä sota ja sodan uhka on tarkoittanut suomalaisissa perheissä? Miten se on vaikuttanut silloin kasvaneisiin lapsiin? Lounaja kuvaa kasvavan lapsen ajatuksia ja tunteita sydäntäkouraisevalla herkkyydellä.Heikki Lounaja (1912–1987) oli suomalainen kirjailija, joka palkittiin Valtion kirjallisuuspalkinnolla vuonna 1952. Häntä pidetään ensimmäisenä kainuistina.

Mies kaipaa sotien jälkeen uittotöihin. Vapaana miehenä on aika tehdä päänsisäistä tilintekoa sodasta ja isänmaallisuudesta. Toisaalla nuori poika, Matti Komu nimeltään, kasvaa köyhässä perheessä ja osoittaa taipumuksia maanviljelyyn. Hän ei kuitenkaan pääse ikinä maanviljelijäksi – kun sota syttyy, Matti ole sodan voittajia.Hoikka-Roope puolestaan on erikoinen mies – oikea luonnonfilosofi. Roope on hänkin kuitenkin vain ihminen, joka kokee kostonhimoa. Älykkyyttä kuitenkin on saada tunteet ja ajatukset selkenemään."Maaton mies" on Heikki Lounajan novellikokoelma vuodelta 1952.Heikki Lounaja (1912–1987) oli suomalainen kirjailija, joka palkittiin Valtion kirjallisuuspalkinnolla vuonna 1952. Häntä pidetään ensimmäisenä kainuistina.

Nuoruudessaan Jaako ryyppäsi ja käyttäytyi niin huonosti kuin päämäärätön koltiainen vain saattoi. Kun mies myöhemmin päätyi naimisiin, tuli hänen elämästään rauhallisempaa – erityisesti, kun pirttiin tulla tupsahti kaksi lasta. Kaikki pienen Hukkavaaran kylän toiminta keskittyy tämän perheen ympärille. Kaiken keskiössä on talo, talon tapainen ja pari torppaa.Nyt Hukkavaaran kylässä on luvassa jännittävä yö. Tukkilaisten lautta on tulossa. Se pitää aamun koittaessa ottaa vastaan, joten sitä odotetaan suurella innolla. Ilakointi ja viinakset näkyvät niin hyvässä kuin pahassakin.Heikki Lounaja (1912–1987) oli suomalainen kirjailija, joka palkittiin Valtion kirjallisuuspalkinnolla vuonna 1952. Häntä pidetään ensimmäisenä kainuistina.

Eräänä aamuna Iikka lähtee kodistaan ennen kuin vaimo on herännyt. On vain luonto ja Iikka, kun hän kävelee kohti kirkonkylää. Tällaiset yksin kävellyt taipaleet ovat hänelle tärkeitä – ne ovat itsetutkistelun ja järkeilyn hetkiä. Ja nyt Iikalla onkin mietittävää ja pohdittavaa – on saatava rahaa uutta lehmää varten, sillä vanha paljastui mahoksi. Lisäksi on saatava kätilö vaimolle, joka synnyttää piakkoin. Niin kuin Iikalla ei olisi jo tarpeeksi suita ruokittavanaan..."Pitkin varsitietä" on Heikki Lounajan Kainuuseen sijoittuva romaani, jossa kuvataan suomalaisten kovaa elämää 1930-luvulla. Heikki Lounaja (1912–1987) oli suomalainen kirjailija, joka palkittiin Valtion kirjallisuuspalkinnolla vuonna 1952. Häntä pidetään ensimmäisenä kainuistina.