Miten rikollisia profiloidaan?

Psykologi Helinä Häkkänen paljastaa kirjassaan, millaista on työ rikollisen mielen tutkijana.

Keskusrikospoliisissa työskennellyt psykologi Helinä Häkkänen on osallistunut monien Suomea järkyttäneiden rikosten tutkintaan. Yli kymmenen vuoden ajan hän laati rikospaikkalöydösten perusteella tekijäprofilointeja, joiden avulla rikostutkintaa voitiin kohdistaa oikeaan suuntaan.

Häkkäsen työ ei rajoittunut vain Suomen rajojen sisälle, vaan hän teki yhteistyötä mm. FBI:n ja monien muiden maiden rikosprofilointiyksiköiden kanssa. Vaitiolovelvollisuus sitoo osaa hänen työstään, mutta hän avaa oikeudessa käsiteltyjä tapauksiaan, kertoo profilointityön menetelmistä ja historiasta ja tekee kirjassa profilointeja myös muista kuin itse tutkimistaan rikoksista.

Kirjassa käsitellään mm. Susanne Lindholmin selvittämätöntä henkirikosta, Myyrmannin pommi-iskua, Muuralan murhaa, Jokelan kouluampumistapausta, Tehtaankadun tuhopolttosarjaa, Jyrki Järvilehdon veneturmaa ja Bodomin kolmoissurmaa. Profiloija on sukellus rikosten ja psykologian maailmaan: se tarjoaa lukijalle ainutlaatuisen näkökulman rikollisten profilointiin ja ihmismielen syövereihin.

Helinä Häkkänen (s. 1971) on psykologian tohtori ja kriminaalipsykologian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän työskenteli yli kymmenen vuotta keskusrikospoliisin palveluksessa ja on osallistunut myös kansainväliseen sotarikostutkintaan. Hänen aiempia teoksiaan ovat Psykopatia ja 100 kysymystä narsismista.

Millaisia ovat kotimaiset surmat?

Psykologi ja profiloija Helinä Häkkäsen tietokirja Suomalaisen henkirikoksen anatomia on kiinnostava analyysi suomalaisten tekemistä surmista.

Mitä surmatapa paljastaa tekijästä? Millainen on naisen, psykopaatin tai psykoosiin sairastuneen ihmisen tekemä henkirikos? Entä millainen on sadistinen murhaaja – ja voiko tekotapa kertoa suoraan motiivista?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaa kriminaalipsykologi Helinä Häkkänen, joka työskenteli vuosia Keskusrikospoliisin profiloijana. Teoksessaan Suomalaisen henkirikoksen anatomia hän vie suoraan suomalaisen henkirikoksen pimeimpään ytimeen – sekä selvitettyihin että yhä mysteereinä oleviin tapauksiin, kuten Myyrmäen postinjakajan surmaan, Kirkkonummen kolmoissurmaan, Hervannan kiinalaisnaisen surmaan, Raisa Räisäsen katoamiseen, Ulvilan murhaan ja Janne Puhakan murhaan.

Tämä teos tarjoaa ainutlaatuisen näkymän väkivaltakäyttäytymiseen, henkirikosten tekijöiden mieleen ja motiiveihin – sekä siihen, mitä kaikkein synkimmät rikokset kertovat meistä ihmisistä.

Helinä Häkkänen (s. 1971) työskenteli yli kymmenen vuotta keskusrikospoliisin palveluksessa ja on osallistunut myös kansainväliseen sotarikostutkintaan. Suomalaisen henkirikoksen anatomia on hänen kuudes tietokirjansa.

Millaisia ovat kotimaiset surmat?

Psykologi ja profiloija Helinä Häkkäsen tietokirja Suomalaisen henkirikoksen anatomia on kiinnostava analyysi suomalaisten tekemistä surmista.

Mitä surmatapa paljastaa tekijästä? Millainen on naisen, psykopaatin tai psykoosiin sairastuneen ihmisen tekemä henkirikos? Entä millainen on sadistinen murhaaja – ja voiko tekotapa kertoa suoraan motiivista?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaa kriminaalipsykologi Helinä Häkkänen, joka työskenteli vuosia Keskusrikospoliisin profiloijana. Teoksessaan Suomalaisen henkirikoksen anatomia hän vie suoraan suomalaisen henkirikoksen pimeimpään ytimeen – sekä selvitettyihin että yhä mysteereinä oleviin tapauksiin, kuten Myyrmäen postinjakajan surmaan, Kirkkonummen kolmoissurmaan, Hervannan kiinalaisnaisen surmaan, Raisa Räisäsen katoamiseen, Ulvilan murhaan ja Janne Puhakan murhaan.

Tämä teos tarjoaa ainutlaatuisen näkymän väkivaltakäyttäytymiseen, henkirikosten tekijöiden mieleen ja motiiveihin – sekä siihen, mitä kaikkein synkimmät rikokset kertovat meistä ihmisistä.

Helinä Häkkänen (s. 1971) työskenteli yli kymmenen vuotta keskusrikospoliisin palveluksessa ja on osallistunut myös kansainväliseen sotarikostutkintaan. Suomalaisen henkirikoksen anatomia on hänen kuudes tietokirjansa.

Miten miesten ja naisten tekemät henkirikokset eroavat toisistaan?

Psykologian tohtori ja kriminaalipsykologian dosentti Helinä Häkkänen työskenteli yli kymmenen vuotta KRP:n palveluksessa. Hän avaa Kale Puontille ja Risto Kunnakselle, mitä profilointi on ja kuinka sitä voidaan käyttää rikostutkinnassa.

Kyttä ja kynämies -keskustelusarjassa kyttä eli ex-poliisi Kale Puonti ja kynämies eli ex-toimittaja Risto Kunnas käyvät läpi julkisuutta saaneita rikoksia ja rikoksiin liittyviä ilmiöitä. Aiheita tarkastellaan yhtäältä poliisin ja toisaalta toimittajan vinkkelistä, jolloin niistä muodostuu ainutlaatuinen kuva. Lisäksi jaksoissa grillattavat vieraat valottavat tapauksia omista näkökulmistaan.

Kale Puonti (s. 1962) on entinen poliisi, joka on ollut mukana useissa suurta julkisuutta saaneissa jutuissa. Puonti tunnetaan paitsi dekkaristina myös tietokirjoistaan. Lisäksi hän on tuttu MTV3:n Rikospaikka-ohjelman vakiokasvona sekä useiden podcastien ja keskustelusarjojen tekijänä.

Risto Kunnas (s. 1958) on palkittu rikos- ja oikeustoimittaja, joka työskenteli 39 vuotta Iltalehden uutistoimituksessa. Hän seurasi uransa aikana tiiviisti maamme merkittävimpiä rikosvyyhtejä, ja poikkeuksellisen laajan tiedottajaverkostonsa avulla hän oli myös paljastamassa uusia rikoksia.

Miten rikollisia profiloidaan?

Psykologi Helinä Häkkänen paljastaa kirjassaan, millaista on työ rikollisen mielen tutkijana.

Keskusrikospoliisissa työskennellyt psykologi Helinä Häkkänen on osallistunut monien Suomea järkyttäneiden rikosten tutkintaan. Yli kymmenen vuoden ajan hän laati rikospaikkalöydösten perusteella tekijäprofilointeja, joiden avulla rikostutkintaa voitiin kohdistaa oikeaan suuntaan.

Häkkäsen työ ei rajoittunut vain Suomen rajojen sisälle, vaan hän teki yhteistyötä mm. FBI:n ja monien muiden maiden rikosprofilointiyksiköiden kanssa. Vaitiolovelvollisuus sitoo osaa hänen työstään, mutta hän avaa oikeudessa käsiteltyjä tapauksiaan, kertoo profilointityön menetelmistä ja historiasta ja tekee kirjassa profilointeja myös muista kuin itse tutkimistaan rikoksista.

Kirjassa käsitellään mm. Susanne Lindholmin selvittämätöntä henkirikosta, Myyrmannin pommi-iskua, Muuralan murhaa, Jokelan kouluampumistapausta, Tehtaankadun tuhopolttosarjaa, Jyrki Järvilehdon veneturmaa ja Bodomin kolmoissurmaa. Profiloija on sukellus rikosten ja psykologian maailmaan: se tarjoaa lukijalle ainutlaatuisen näkökulman rikollisten profilointiin ja ihmismielen syövereihin.

Helinä Häkkänen (s. 1971) on psykologian tohtori ja kriminaalipsykologian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän työskenteli yli kymmenen vuotta keskusrikospoliisin palveluksessa ja on osallistunut myös kansainväliseen sotarikostutkintaan. Hänen aiempia teoksiaan ovat Psykopatia ja 100 kysymystä narsismista.

Millaisia ovat kotimaiset surmat?

Psykologi ja profiloija Helinä Häkkäsen tietokirja Suomalaisen henkirikoksen anatomia on kiinnostava analyysi suomalaisten tekemistä surmista.

Mitä surmatapa paljastaa tekijästä? Millainen on naisen, psykopaatin tai psykoosiin sairastuneen ihmisen tekemä henkirikos? Entä millainen on sadistinen murhaaja – ja voiko tekotapa kertoa suoraan motiivista?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaa kriminaalipsykologi Helinä Häkkänen, joka työskenteli vuosia Keskusrikospoliisin profiloijana. Teoksessaan Suomalaisen henkirikoksen anatomia hän vie suoraan suomalaisen henkirikoksen pimeimpään ytimeen – sekä selvitettyihin että yhä mysteereinä oleviin tapauksiin, kuten Myyrmäen postinjakajan surmaan, Kirkkonummen kolmoissurmaan, Hervannan kiinalaisnaisen surmaan, Raisa Räisäsen katoamiseen, Ulvilan murhaan ja Janne Puhakan murhaan.

Tämä teos tarjoaa ainutlaatuisen näkymän väkivaltakäyttäytymiseen, henkirikosten tekijöiden mieleen ja motiiveihin – sekä siihen, mitä kaikkein synkimmät rikokset kertovat meistä ihmisistä.

Helinä Häkkänen (s. 1971) työskenteli yli kymmenen vuotta keskusrikospoliisin palveluksessa ja on osallistunut myös kansainväliseen sotarikostutkintaan. Suomalaisen henkirikoksen anatomia on hänen kuudes tietokirjansa.

Millaisia ovat kotimaiset surmat?

Psykologi ja profiloija Helinä Häkkäsen tietokirja Suomalaisen henkirikoksen anatomia on kiinnostava analyysi suomalaisten tekemistä surmista.

Mitä surmatapa paljastaa tekijästä? Millainen on naisen, psykopaatin tai psykoosiin sairastuneen ihmisen tekemä henkirikos? Entä millainen on sadistinen murhaaja – ja voiko tekotapa kertoa suoraan motiivista?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaa kriminaalipsykologi Helinä Häkkänen, joka työskenteli vuosia Keskusrikospoliisin profiloijana. Teoksessaan Suomalaisen henkirikoksen anatomia hän vie suoraan suomalaisen henkirikoksen pimeimpään ytimeen – sekä selvitettyihin että yhä mysteereinä oleviin tapauksiin, kuten Myyrmäen postinjakajan surmaan, Kirkkonummen kolmoissurmaan, Hervannan kiinalaisnaisen surmaan, Raisa Räisäsen katoamiseen, Ulvilan murhaan ja Janne Puhakan murhaan.

Tämä teos tarjoaa ainutlaatuisen näkymän väkivaltakäyttäytymiseen, henkirikosten tekijöiden mieleen ja motiiveihin – sekä siihen, mitä kaikkein synkimmät rikokset kertovat meistä ihmisistä.

Helinä Häkkänen (s. 1971) työskenteli yli kymmenen vuotta keskusrikospoliisin palveluksessa ja on osallistunut myös kansainväliseen sotarikostutkintaan. Suomalaisen henkirikoksen anatomia on hänen kuudes tietokirjansa.

Miten miesten ja naisten tekemät henkirikokset eroavat toisistaan?

Psykologian tohtori ja kriminaalipsykologian dosentti Helinä Häkkänen työskenteli yli kymmenen vuotta KRP:n palveluksessa. Hän avaa Kale Puontille ja Risto Kunnakselle, mitä profilointi on ja kuinka sitä voidaan käyttää rikostutkinnassa.

Kyttä ja kynämies -keskustelusarjassa kyttä eli ex-poliisi Kale Puonti ja kynämies eli ex-toimittaja Risto Kunnas käyvät läpi julkisuutta saaneita rikoksia ja rikoksiin liittyviä ilmiöitä. Aiheita tarkastellaan yhtäältä poliisin ja toisaalta toimittajan vinkkelistä, jolloin niistä muodostuu ainutlaatuinen kuva. Lisäksi jaksoissa grillattavat vieraat valottavat tapauksia omista näkökulmistaan.

Kale Puonti (s. 1962) on entinen poliisi, joka on ollut mukana useissa suurta julkisuutta saaneissa jutuissa. Puonti tunnetaan paitsi dekkaristina myös tietokirjoistaan. Lisäksi hän on tuttu MTV3:n Rikospaikka-ohjelman vakiokasvona sekä useiden podcastien ja keskustelusarjojen tekijänä.

Risto Kunnas (s. 1958) on palkittu rikos- ja oikeustoimittaja, joka työskenteli 39 vuotta Iltalehden uutistoimituksessa. Hän seurasi uransa aikana tiiviisti maamme merkittävimpiä rikosvyyhtejä, ja poikkeuksellisen laajan tiedottajaverkostonsa avulla hän oli myös paljastamassa uusia rikoksia.