Ilpo Helén – författare

This book outlines the European framework of family reunification and the reasons for focussing on Austria, Finland and Germany. It presents the case studies that provide a general understanding of how DNA testing affects the national immigration policies.

Suspect Families is the first book to investigate the social, political, and ethical implications of parental testing for family reunification in immigration cases. Drawing on policy documents, legal frameworks, case study material and interviews with representatives of governmental and non-governmental organisation and immigration authorities, immigration lawyers, geneticists and applicants for family reunification, the book analyses the different political regimes and social arrangements in which DNA analysis is adopted for decision-making on family reunification in three distinct European countries: Austria, Finland and Germany. Interdisciplinary in scope, the book reconstructs the processes, institutional logic and the political and administrative practices of DNA testing from a comparative perspective, combining theoretical conceptualisation with detailed empirical work to explore the central societal, political and ethical issues raised by the use of DNA profiling in the context of immigration policy. A ground-breaking study of the role played by new technologies in migration decisions, Suspect Families will appeal to scholars of sociology, political science, science and technology studies and surveillance studies.

Terveyden vaalimisesta on tullut erottamaton osa nykyihmisen elämäntapaa, ja viime vuosina hyvinvointivaltion puolustaminen on kiteytynyt terveydenhuollon kriisiin. Kansalaisuus ja kansanterveys valottaa nykytilanteen historiallista taustaa. Se käsittelee suomalaisen kansanterveyden ja julkisen terveydenhoidon historiaa aikana ennen nykyisen terveyspalvelujärjestelmän perustamista Suomeen. Teoksessa kysytään, millä tavoin terveyden vaaliminen ja sairauksien ehkäiseminen nousivat yhteiskunnallisiksi kysymyksiksi ja tulivat julkisen vallan toimenpiteiden kohteiksi 1800-luvun lopulta alkaen. Toisaalta teos tuo esille terveydenhoidon merkityksen kansakunnan ja sosiaalivaltion rakentamisessa sekä sen, miten kansanterveystyön eri alueiden keskustelut ja hankkeet määrittivät kansalaisuutta. Aiheina ovat muun muassa tuberkuloosin torjunta, äitiysneuvolat, kouluterveydenhuolto, rotuhygienia, vammaishuolto, kansanravitsemus, laittomat abortit ja seksuaaliterveys. Kansalaisuus ja kansanterveys on hyödyllistä luettavaa paitsi suomalaisen terveydenhoidon ja lääketieteen historiasta kiinnostuneille myös terveyspolitiikan, terveyskasvatuksen, terveydenhuollon hallinnon sekä sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön ammattilaisille ja opiskelijoille. Se soveltuu opetuskäyttöön niin yliopistoissa kuin sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluissa. Kirjoittajat ovat historiantutkijoita ja sosiologeja.