Inga Röning – författare

Raskausromaani vauvakuumeisille ja immuuneille.

Seksistä voi tietyissä olosuhteissa seurata tiineys eli siunattu tila. Missä on käyttöohje? Kumman pitää röyhtäistä, äidin vai vauvan?

Kreeta Nymanin pötsissä on elämää. Vauva on toivottu, mutta raskaus ei automaattisesti tee hänestä hempeän äidillistä. Onhan urakin. Huolihormoniylituotanto käynnistyy heti, maailma on äkkiä pelottava paikka. Eikä asiaa auta, että Kreeta kiinnostuu sukunsa vaietuista salaisuuksista ja oma äiti alkaa tulla uniin, kutsumatta. Onneksi on Mikko, he ovat sentään enimmäkseen harmoninen pari, ja Sankari-amaryllis. Hilpeä äitiyspakkausromaani vertaistueksi tai muuten vain virnuiltavaksi.

Inga Röning (s. 1974) käsikirjoittaa (mm. YLElle) ja on kirjoittanut lastenkirjat Kohti Pystynyppyläin puhurivuoristoa (2005) ja Oiva: lentokone joka pelkäsi lentämistä (2011). Hän harrastaa moottoripyöräilyä ja meditointia.

Vauva-arki, yöheräilyn maailmanennätysyritys.

Hippiäinen syntyy. Emolevyn uudelleenohjelmointi käynnissä. Käynnissä. Käynnissä. Mustaa huumoria vauvavuosiin.

Vanhemmuus. Hellyyttä, tyynyyn karjumista, kiireitä hengissäpitämisen saralla. Yöllisiä pelkoja – yövuorohan tunnetusti vastaa siitä että maapallo pysyy kiertoradallaan eikä gravitaatio katoa tai moninkertaistu. On myös teoreettinen mutta todennäköinen mahdollisuus, ettei ehkä ole niin täydellinen kasvattaja kuin silloin, kun ei vielä ollut omia lapsia. Unisammakko jatkaa esikoisromaani Hippiäisen humoristista ja koskettavaa tarinaa. Neuvolantäti venytti päätä, lähes irrotti sen, minä huusin mielessäni älä tapa sitä älä tapa sitä, Hippiäinen alkoi uudestaan itkeä ja minä en voinut mitään. Loikkasin viereen. – Voinko auttaa? – Kiitos, voisitko sinä pitää kiinni päästä. Että minä revin lapsemme pään irti? Älä kuvittele. – Totta kai. Pidin kiinni hellästi sillä en suostuisi kiskomaan päätä, mutta nyt täti sitten repi jaloista ja oli epävarmaa, kumpi lähtisi irti, pää vai jalat. – Neljäkymmentäyhdeksän senttiä, sinähän olet ponteva tyttö. Välitön ylpeys. Meillä oli ponteva tyttö. Meidän tyttö. Minä olin pitänyt sitä hengissä epävarmoissa olosuhteissa jo yhdeksän päivää ja nyt kuulin että meillä oli ponteva tyttö. Lausahdus soi korvissani majesteettisesti (maestoso).

Inga Röningin (s. 1974) esikoisromaani Hippiäinen ilmestyi elokuussa 2015. Röning myös käsikirjoittaa (mm. YLElle) ja on kirjoittanut lastenkirjat Kohti Pystynyppyläin puhurivuoristoa (2005) ja Oiva: lentokone joka pelkäsi lentämistä (2011). Hän rakastaa vanhoja taloja ja villasukkia (lauseessa syy–seuraussuhde).

Raskausromaani vauvakuumeisille ja immuuneille.

Seksistä voi tietyissä olosuhteissa seurata tiineys eli siunattu tila. Missä on käyttöohje? Kumman pitää röyhtäistä, äidin vai vauvan?

Kreeta Nymanin pötsissä on elämää. Vauva on toivottu, mutta raskaus ei automaattisesti tee hänestä hempeän äidillistä. Onhan urakin. Huolihormoniylituotanto käynnistyy heti, maailma on äkkiä pelottava paikka. Eikä asiaa auta, että Kreeta kiinnostuu sukunsa vaietuista salaisuuksista ja oma äiti alkaa tulla uniin, kutsumatta. Onneksi on Mikko, he ovat sentään enimmäkseen harmoninen pari, ja Sankari-amaryllis. Hilpeä äitiyspakkausromaani vertaistueksi tai muuten vain virnuiltavaksi.

Inga Röning (s. 1974) käsikirjoittaa (mm. YLElle) ja on kirjoittanut lastenkirjat Kohti Pystynyppyläin puhurivuoristoa (2005) ja Oiva: lentokone joka pelkäsi lentämistä (2011). Hän harrastaa moottoripyöräilyä ja meditointia.