J. L. Runeberg – författare

Jumalten tulkki kertoo kuningas Fjalarille, että hänen kuningassukunsa tulee tuhoutumaan sukurutsan takia. Tämän estääkseen Fjalar päättää surmata jommankumman kahdesta lapsestaan. Hän päätyy heittämään Gerda-tyttärensä kalliolta mereen. Hjalmar-poika säästyy.Myöhemmin Hjalmar rakastuu kauniiseen Oihonnaan.“Kunigas Fjalar” on J.L. Runebergin viikinkiaikaan sijoittuva traaginen runoelma.Johan Ludvig Runeberg (1804–1877) oli suomalainen runoilija ja opettaja. Kansallisrunoilijan asemaan noussut Runeberg julkaisi runojen ja runoelmien lisäksi myös näytelmiä.Runebergin tyyli oli kansallisromanttinen. “Vänrikki Stoolin tarinat” loi pohjaa suomalaiselle kansallisidentiteetille.Runebergin päivää vietetään viides helmikuuta.

”Wolga-virtaan vuotaapi Okaa,Siihen juoksee keltainen Moskwaa,Vaan Moskwaahan puro pienoinenEhättääpi, päärlypintainen.Kukka-rannalla tuon purosenNeiti viisitoista vuotinenKäyskenteli, itse kukkanenKutoi kukkasia kukkihin.”“Nadeschda” on J.L. Runebergin traaginen runoelma, joka sijoittuu Katariina Suuren ajan Venäjälle. Nadeschda on nuori ja kaunis tyttö, johon veljekset Dmitri ja Wolmar ihastuvat. Veljekset alkavat kilpailla Nadeschdan suosiosta surullisin seurauksin.Johan Ludvig Runeberg (1804–1877) oli suomalainen runoilija ja opettaja. Kansallisrunoilijan asemaan noussut Runeberg julkaisi runojen ja runoelmien lisäksi myös näytelmiä.Runebergin tyyli oli kansallisromanttinen. “Vänrikki Stoolin tarinat” loi pohjaa suomalaiselle kansallisidentiteetille.Runebergin päivää vietetään viides helmikuuta.

”Myös ainoa poika ja turva kauas läks sotateille ja taisteli Turkkia vastaan. Murhein matkahan ei toki vanhus lähtevän näytä; mielissään kuni muut hän joulun riemua vartoi, vankkaan kartanohon kun kutsut näät oli saanut.”Iäkäs, torpassa asuva Pistoli odottaa poikaansa palaavaksi sodasta. Hänen mieltään kohottaa hieman kutsu kartanoon viettämään joulua. Kartanon asukkaat ovat samassa tilanteessa kuin Pistoli: myös he odottavat poikaa sodasta takaisin. Pistoli lähtee kartanoon toiveikkaissa tunnelmissa.Sodasta palaa kuitenkin vain toinen nuorista miehistä.“Jouluilta” on J.L. Runebergin surumielinen, vuonna 1841 julkaistu runoelma.Johan Ludvig Runeberg (1804–1877) oli suomalainen runoilija ja opettaja. Kansallisrunoilijan asemaan noussut Runeberg julkaisi runojen ja runoelmien lisäksi myös näytelmiä.Runebergin tyyli oli kansallisromanttinen. “Vänrikki Stoolin tarinat” loi pohjaa suomalaiselle kansallisidentiteetille.Runebergin päivää vietetään viides helmikuuta.

”Vaan hänen ainoa tyttärens, seitsentoistias Hanna kangaspuillahan viel' emännöitsijä-huonehess' istuu. Terve hän on, punottaa kuin varjossa mansikkamarja, kun, puku notkea yllään, siin' ilo-tointahan hoitaa. Rinta, miss' on sydän tahraton alla, se paulomatonna paisuen nousee, aaltoillen hänen henkäyksistään, kun hän syöstävätään käsivarsin paljahin viskoo. Silmäpä kirkas on niinkuin peili ja riemusta loistaa.”J.L. Runebergin “Hanna” on haikea ja rakkaudentäyteinen runoelma. Pääosassa on isänsä kanssa pappilassa asuva 17-vuotias Hanna. Hannan olisi aika alkaa katsella itselleen sulhasta – mutta samalla ajatus yksinäisen isän jättämisestä särkee Hannan sydämen.Johan Ludvig Runeberg (1804–1877) oli suomalainen runoilija ja opettaja. Kansallisrunoilijan asemaan noussut Runeberg julkaisi runojen ja runoelmien lisäksi myös näytelmiä.Runebergin tyyli oli kansallisromanttinen. “Vänrikki Stoolin tarinat” loi pohjaa suomalaiselle kansallisidentiteetille.Runebergin päivää vietetään viides helmikuuta.

Sven Dufva on urhea, joskin yksinkertainen sotilas, joka ennen kuolemistaan onnistuu pysäyttämään ylivoimaisen vastustajan. Koljonvirran taisteluun viittaava runo on kuvaus yllättävästä sankaruudesta ja sisusta, joka ei murru uhan alla.Sven Dufva on osa Johan Ludvig Runebergin runoteosta Vänrikki Stoolin tarinat, joka on yksi Suomen kirjallisuuden historian luetuimpia teoksia. Kansallisromantiikkaa herättelevän teoksen ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1848 ja kattaa 35 runoa vuosina 1809-09 käydystä Suomen sodasta. Kokoelman tunnetuimpia runoja ovat muun muassa Maamme, joka tunnetaan nykyisin Suomen kansallislauluna, sekä Porilaisten marssi. Johan Ludvig Runeberg (1804–1877) on yksi Suomen historian merkittävimmistä runoilijoista. Kirjoittajan työnsä lisäksi hän työskenteli opettajana, toimittajana, pappina ja professorina. Runebergia pidetään Suomen kansallisrunoilijana, ja hänen 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla kirjoittamansa ruotsinkielinen lyyrillinen ja eepillinen runoutensa tuki voimakkaasti Suomen kansallisen identiteetin ja kulttuuriperimän syntyä. Runoteos Vänrikki Stoolin tarinat, jonka ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1848 ja toinen vuonna 1860, sisältää rakastettuja runoja kuten Maamme, josta myös muotoutui myös Suomen kansallislaulu.

J. L. Runebergin herkkä teos kertoo isänsä luona asuvasta Hannasta, joka kamppailee tunteidensa kanssa aikuisuuden kynnyksellä.

J. L. Runebergin eeppinen runoteos kertoo viikinkien kuninkaasta, joka heittää tyttärensä mereen säilyttääkseen sukunsa otteen vallasta. Mutta voivatko Fjalar ja hänen poikansa välttää jumalten tulkin ennustaman kohtalon?

Johan Ludvig Runebergin klassinen teos sisältää yhdeksän pitkää runoa, jotka kuvaavat maaseudulla asuvien suomalaisten arkea 1800-luvulla.