Janne Lahti – författare

This anthology adds to the burgeoning field of settler colonial studies by examining settler colonial narratives in the under analyzed medium of film.

Cinematic Settlers discusses different cinematic genres, national traditions, and specific movies in order to expose related threads, shared circulations of knowledge, and paralleled representations. Organized into thematic groupings—conquest, settlers, natives, and space—the contributors explore the question of how film compares to written genres and other visual media in representing and effecting settler colonialism on a global scale. Striving for inclusiveness, the volume covers different eras and settler colonial situations in Australia, New Zealand, Taiwan, Hawaii, the American West, Canada, Latin America, Russia, France, Algeria, German Africa, South Africa, and even the next frontier: outer space. By showing how films offer layered, contested, and dynamic settler colonial narratives that advance and challenge settler hegemonic readings, the essays enable students to better analyze and understand the complex history of diversity and colonialism in film.

This book is important reading for undergraduate classes on the history of empire, colonialism, and film.

This anthology adds to the burgeoning field of settler colonial studies by examining settler colonial narratives in the under analyzed medium of film.

Cinematic Settlers discusses different cinematic genres, national traditions, and specific movies in order to expose related threads, shared circulations of knowledge, and paralleled representations. Organized into thematic groupings—conquest, settlers, natives, and space—the contributors explore the question of how film compares to written genres and other visual media in representing and effecting settler colonialism on a global scale. Striving for inclusiveness, the volume covers different eras and settler colonial situations in Australia, New Zealand, Taiwan, Hawaii, the American West, Canada, Latin America, Russia, France, Algeria, German Africa, South Africa, and even the next frontier: outer space. By showing how films offer layered, contested, and dynamic settler colonial narratives that advance and challenge settler hegemonic readings, the essays enable students to better analyze and understand the complex history of diversity and colonialism in film.

This book is important reading for undergraduate classes on the history of empire, colonialism, and film.

This book tackles the historical relationship between colonial violence and monuments in Africa, Europe, the Indian subcontinent, North America, and Australia.

In this volume, the authors ask similar questions about monuments in each location and answer them following a parallel structure that encourages comparison, highlighting common themes. The chapters track the contested histories of monuments, scrutinizing their narrative power and examining the violent events behind them. It is both about the history of monuments and the histories the monuments are meant to commemorate. It is interested in this nuanced relationship between violence, monuments, memory, and colonial legacies; the ways different facets of colonial violence—conquest, resistance, massacres, genocides, internments, and injustices—have been commemorated (or haven’t been), how they live in the present, and how pertinent they are in the present to different peoples. Legacies of colonial violence, and continued reinterpretations of the past and its meanings remain very much ongoing. They are still very much unsettled questions in large parts of the world.

Colonial Violence and Monuments in Global History will be essential reading for students, scholars, and researchers of political science, history, sociology and colonial studies. The book was originally published as a special issue of the Journal of Genocide Research.

This book tackles the historical relationship between colonial violence and monuments in Africa, Europe, the Indian subcontinent, North America, and Australia.

In this volume, the authors ask similar questions about monuments in each location and answer them following a parallel structure that encourages comparison, highlighting common themes. The chapters track the contested histories of monuments, scrutinizing their narrative power and examining the violent events behind them. It is both about the history of monuments and the histories the monuments are meant to commemorate. It is interested in this nuanced relationship between violence, monuments, memory, and colonial legacies; the ways different facets of colonial violence—conquest, resistance, massacres, genocides, internments, and injustices—have been commemorated (or haven’t been), how they live in the present, and how pertinent they are in the present to different peoples. Legacies of colonial violence, and continued reinterpretations of the past and its meanings remain very much ongoing. They are still very much unsettled questions in large parts of the world.

Colonial Violence and Monuments in Global History will be essential reading for students, scholars, and researchers of political science, history, sociology and colonial studies. The book was originally published as a special issue of the Journal of Genocide Research.

Unelmien maa Jäämeren rannalla.

Vuosien 1920–1944 ajan Suomen hallussa oli pohjoisessa Jäämeren rannalla kaistale, joka nähtiin Suomen siirtomaana. Millainen on Petsamon historia?

Petsamossa rakennettiin 1900-luvun alkupuolella kansallisia tavoitteita, kansojen välisiä suhteita ja erontekoja. Suomalaiset pyrkivät tekemään tästä rajaseudusta kotiseutunsa vieden sinne kulttuurinsa ja koulujärjestelmänsä sekä yrittäen suomalaistaa sen monietnisen ja -kulttuurisen väestön. Petsamo sidottiin emämaahan niin asuttamisen, matkailun, kirjallisuuden ja teollisuuden kuin kunnianhimoisten liikennehankkeiden, kuten Jäämerentien, avulla. Siirtomaa-aika loppui kuitenkin yllättäen, kun hävityn sodan seurauksena Petsamo luovutettiin Neuvostoliitolle vuonna 1944.

Petsamo – Suomen siirtomaa nostaa esille asuttajien näkökulmia, mutta myös alueella liikkuneiden matkailijoiden sekä taitelijoiden ajatuksia Petsamosta – alueen kolttasaamelaisen väestön kokemuksia Suomen siirtomaan alkuperäisinä asukkaina unohtamatta.

FT Janne Lahti on yleisen historian dosentti Helsingin yliopistossa ja vanhempi tutkija Linné-yliopistossa Ruotsissa. Hän on erikoistunut asutuskolonialismin ylirajaisiin ja globaaleihin historioihin.

FT Sonja Tanhua on väitellyt vuonna 2023 saamelaisen kulttuurin oppiaineesta. Tanhua on tutkinut Petsamon ja kolttasaamelaisten historiaa ja kulttuuria jo yli kymmenen vuoden ajan.   

FT Elina Arminen on kirjallisuuden vanhempi yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopistossa ja kotimaisen kirjallisuuden dosentti. Hän on perehtynyt kaunokirjallisiin ja visuaalisiin aineistoihin pohjoista koskevana kulttuurisena muistina.

FT Peter Stadius on historioitsija ja pohjoismaiden tutkimuksen professori Helsingin yliopistossa. Hän on tutkimuksessaan keskittynyt Pohjoismaihin alueena, niin ulkoa nähtyinä stereotypioina kuin sisäisesti toteutettuna yhteistyönä.

Unelmien maa Jäämeren rannalla.

Vuosien 1920–1944 ajan Suomen hallussa oli pohjoisessa Jäämeren rannalla kaistale, joka nähtiin Suomen siirtomaana. Millainen on Petsamon historia?

Petsamossa rakennettiin 1900-luvun alkupuolella kansallisia tavoitteita, kansojen välisiä suhteita ja erontekoja. Suomalaiset pyrkivät tekemään tästä rajaseudusta kotiseutunsa vieden sinne kulttuurinsa ja koulujärjestelmänsä sekä yrittäen suomalaistaa sen monietnisen ja -kulttuurisen väestön. Petsamo sidottiin emämaahan niin asuttamisen, matkailun, kirjallisuuden ja teollisuuden kuin kunnianhimoisten liikennehankkeiden, kuten Jäämerentien, avulla. Siirtomaa-aika loppui kuitenkin yllättäen, kun hävityn sodan seurauksena Petsamo luovutettiin Neuvostoliitolle vuonna 1944.

Petsamo – Suomen siirtomaa nostaa esille asuttajien näkökulmia, mutta myös alueella liikkuneiden matkailijoiden sekä taitelijoiden ajatuksia Petsamosta – alueen kolttasaamelaisen väestön kokemuksia Suomen siirtomaan alkuperäisinä asukkaina unohtamatta.

FT Janne Lahti on yleisen historian dosentti Helsingin yliopistossa ja vanhempi tutkija Linné-yliopistossa Ruotsissa. Hän on erikoistunut asutuskolonialismin ylirajaisiin ja globaaleihin historioihin.

FT Sonja Tanhua on väitellyt vuonna 2023 saamelaisen kulttuurin oppiaineesta. Tanhua on tutkinut Petsamon ja kolttasaamelaisten historiaa ja kulttuuria jo yli kymmenen vuoden ajan.   

FT Elina Arminen on kirjallisuuden vanhempi yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopistossa ja kotimaisen kirjallisuuden dosentti. Hän on perehtynyt kaunokirjallisiin ja visuaalisiin aineistoihin pohjoista koskevana kulttuurisena muistina.

FT Peter Stadius on historioitsija ja pohjoismaiden tutkimuksen professori Helsingin yliopistossa. Hän on tutkimuksessaan keskittynyt Pohjoismaihin alueena, niin ulkoa nähtyinä stereotypioina kuin sisäisesti toteutettuna yhteistyönä.