Jari Tervo – författare

Suku- ja sotaromaani, jossa satakuusivuotias Attila Rahja muistelee perheensä ja Suomen kohtaloita Helsingin pommituksissa vuonna 1944.

Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimat pommittivat Helsinkiä kolmena yönä tammikuussa 1944.

Nyt noista Suomen kohtalonhetkistä kertoo satakuusivuotias desantinmetsästäjä, ohranaksi kutsuttu Attila Rahja.Rahja jäljittää palavassa ja sekasortoisessa Helsingissä rakastettuaan, maanpetturi Vilja Oljenpaloa. Samalla hän yrittää pelastaa Suomea Stalinilta, jonka nimeen Vilja Oljenpalo vannoo. Ohrana on suku- ja sotaromaani. Se jatkaa Jari Tervon tuotannossa Myyrän aloittamaa linjaa.

Jari Tervo on kahden viime vuosikymmenen luetuimpia ja arvostetuimpia suomalaisia romaanikirjailijoita, joka tunnetaan nokkelasta kielestään ja taidoistaan luoda monipolvisia ja käänteitä täynnä olevia tarinoita.

Sen mahtilahtarin, sen Mannerheimin mä vielä kolaan.

Laajassa historiallisessa romaanissa Pietariin paenneet punaiset palaavat Suomeen, tehtävänään sytyttää uudelleen vallankumouksen soihtu.

Punainen Tampere murtuu huhtikuussa 1918. Eljas Rossi, Juliska Viskari ja Herman Hevoskoski pakenevat Pietariin. Uusi elämä, pelkkä hengissä selviäminen kansalaissodan hurjistamalla Venäjällä vaatii pakolaisilta kohtuuttomia.Keväällä 1920 he palaavat Suomeen. On tullut aika sytyttää vallankumouksen soihtu uudestaan.

Jari Tervo kuvaa ihmisen ja järjestelmän sellaisena kuin ne ovat, ja kaikki tuntuu tapahtuvan juuri nyt.

Epäkorrektia Tervoa! Satiirinen romaani suomalaisesta nyky-yhteiskunnasta, politiikasta ja mediasta."Vuonna 2031 olisin toiminut Suomen pääministerinä kaksikymmentäkahdeksan vuotta. Pääministerikauteni olisi pitempi kuin Urho Kekkosen presidenttikausi. En olisi historian kirjoissa kappale, vaan oma lukuni. Puhuttaisiin Lahnasen ajasta."Tutun oloinen pääministerihahmo mutustaa EU-kokouksessa wieninleikettä ja aiheuttaa diplomaattisen skandaalin, yrittää käydä kansan pariin, nukkuu liian vähän muttei ole hereillä. Vaalitenttejä varten pitäisi muistaa maitolitran hinta."Olin Suomen kaikkien aikojen harmain pääministeri. Siitä huolimatta minut oli lanattu kolmekymmentäkaksi kertaa valtakunnan hävyttömimmän juorulehden kanteen.""Tunsin itseni idiootiksi: muut keskustelivat ja nauroivat, minä seisoin yksin ja liian pitkänä, tuulivoimaa miettien."Pääministerin elämä näyttää surulliselta, mutta naurattaa ääneen. Koljatti on tarkkanäköisyydessään armoton satiiri tämän päivän suomalaisesta yhteiskunnasta, politiikasta ja mediasta – kansakuntamme tilasta."En missään tapauksessa eroaisi, koska aion tämän keskeneräisen pääministerikauden jälkeen jatkaa maan ykkösmiehenä vielä parikymmentä vuotta. Se on isänmaan etu."

"Minut tapettiin vappuviikolla."

Marsipaani Räikkönen tapetaan vappuviikolla isolle kivelle, järven rantaan. Mutta miten, sitä ei tiedä ruumiin löytävä 6-vuotias Sara, eivätkä murhapaikalla turpakäräjille ryhtyvät ambulanssimiehet Toikka ja Sirkiä, ei monikasvoinen virkavalta, ei Laina-vaimo, kaikista vähiten Räikkönen itse.

Räikkösen kuolemasta käynnistyy tapahtumasarja, joka etenee poliisiasemalta sairaalaan ja kirkosta vankilaan. Kertojan viitta kulkee henkilöltä toiselle kuin viestikapula, äänessä on koko yhteisö poliisipäälliköstä puliukkoon. Lopullista sanaa ei pääse sanomaan kukaan, kaikista vähiten se joka viimeksi puhuu. Ripeäotteinen rikoskomedia syvenee laajaksi panoraamaksi rikoksesta ja rangaistuksesta, uskosta ja armosta.

Jari Tervo (s. 1959) on luetuimpia ja arvostetuimpia suomalaisia kirjailijoita. Hänet tunnetaan värikkäästä kielestään ja taidoistaan luoda monipolvisia ja käänteitä täynnä olevia tarinoita.

"Jari Tervo on kehittänyt entiseltä pohjalta uuden, loistavan romaanin."- Vesa Karonen, Helsingin Sanomat

Päästään hidas Kauko jallittaa velipojan laitokseen ja lähtee maailmalle, taskussaan auton avaimet ja veljen turpea lompakko.

Lukaisin Jari Tervon romaanin Tuulikaappimaa. Olen lukenut hänen aikaisemmat romaaninsa Rovaniemen Piston karmeista kavereista. Tuulikaappimaassa eräs rakennusurakoitsija lähtee viemään veljeään Kaukoa mielisairaalaan, mutta joutuukin vahingossa itse sinne vähäksi aikaa. Yksinkertaismies Kauko ottaa veljensä auton ja lompakon ja lähtee ajelemaan. Siitä seuraa aikamoinen tapahtumien vilinä. Kirjan loppu on verinen ja puistattava. Hyvää kerrontaa." - Veikko Huovinen Viime talvi -kirjassaan

Romaani Makkosesta, joka pakenee vankilasta saadakseen rakkautta, jonka vuoksi hän vankilaan alun perin joutui.

Rautapää on karkaus- ja rakkausromaani. Makkosen on paettava saadakseen rakkautta, jonka tähden hän vankilaan alun perin joutui. Onnea hän tavoittelee kiihkeästi, turhia puhumatta, rakkauden kohteen lujasta vastustuksesta piittaamatta. Makkonen ryöstää morsiamen alttarilta juuri ennen kuin sulhanen ehtii myöntää tahtovansa.

Oulun lääninvankilan vartiopäällikön toimiston pöytään on liimattu kontaktimuovin alle paperilappu: "Pääportti aukaistaan kääntämällä vipua vasemmalle." Kaarle Jalmari Makkonen kääntää, elinkautiseen tuomitusta murhamiehestä tulee vankikarkuri.

Makkonen saa pakomatkalle peräänsä rikoskomisario Torsti Rautapään. Hän ei niinkään jäljitä vankikarkuria vaan Makkosen kidnappaamaa morsianta. Nainen ei kiinnosta häntä viran puolesta, vaan siitä huolimatta.

Mustan huumorin, ällistyttävien äkkipysäytysten ja lyyristen välähdysten karkumatka suuntautuu kesää hyvästelevään Pohjois-Norjaan. Romaani huipentuu komeasti Nordkappiin Jäämeren rannalle, kolmesataa metriä korkealle kivitolpalle, jonne maailma loppuu.

Jari Tervo (s. 1959) on viime vuosikymmenten luetuimpia ja arvostetuimpia suomalaisia romaanikirjailijoita. Hänet tunnetaan nokkelasta kielestään ja taidoistaan luoda monipolvisia tarinoita. Rautapää on Jari Tervon seitsemäs romaani, ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2002.

Suvun tutkiminen on aina loikka pimeään.

Minun sukuni tarina? Se on nimi, jonka romaanin keskushenkilö, erehdyttävästi Jari Tervon näköinen kirjailija on päättänyt antaa pääteokselleen.

Mitään muuta teoksesta ei ole olemassakaan. Ei, vaikka kustantaja puhaltaa niskaan ja edellisestä teoksesta on kulunut jo kolme syksyä. Hädissään kirjailija tarttuu toiseen projektiin: kustantajan ehdottamaan elämäkertaan Matias Hermanni Kuukkelista, Suomen pahamaineisimmasta nykymurhaajasta.

Kuukkelin elämäntyö on kolme tapettua. Vankilan uumenissa kirjailija alkaa haastatella rovaniemeläistä Kuukkelia. Kuukkeli kertoo, kirjailija kirjoittaa, mutta asioille käy kuten asioiden tapana on, ne mutkistuvat. Kirjailijan puolukkareissulla kadonnut äiti, Kuukkelin tietosanakirjoja naisille kauppaava isä, kirjailijan isän uusi uhkea rakkaus, Armaniin pukeutuva ja kirjallisesti kunnianhimoinen vankilanjohtaja Pasander... kaikki kutoutuu yhteen seitiksi, jonka langat ovat mustia ja paksuja ja jonka kutoja pysyy näkymättömissä. Aina siihen saakka, kunnes on jo liian myöhäistä. Vankilan kuulusteluhuoneessa kirjailija on saapumassa pisteeseen, jossa kirjallisuus loppuu ja jossa todellisuus alkaa. Se ei ole mukava paikka.

Viidennessä romaanissaan Tervo laajentaa näkökulmaansa pohjoisesta myös pääkaupunkiseudulle. Tuttu kielen ja komiikan taju ja kyky luoda hätkähdyttäviä käänteitä seuraavat kirjailijan mukana. Minun sukuni tarina tuo Tervon kirjailijakuvaan uusia piirteitä vähentämättä lainkaan edellisten tehoa.

Jari Tervo (s. 1959) on luetuimpia ja arvostetuimpia suomalaisia romaanikirjailijoita.

Syksyisenä lunta aavistelevana päivänä Rovaniemellä siepataan vauva.

Monialaluuseri Perserkki ottaa aloitteen omiin käsiinsä ja ryöstää sen, mikä hänelle isänä kuuluu.

Sieppauspäivänä Lappia-talolla vietetään vihreiden syysseminaaria, jossa pyritään jokaiselta osallistujalta saamaan lahjoitus maailman suurimpaan kompostiin. Sinne suunnistaa myös eläkkeellä oleva rakennusmestari Oskari Raappana, joka ei hyväksy paikalliseen palloseuraan afrikkalaisvahvistuksia ja joka valmistelee painavaa yhteiskunnallista keskustelunavausta.Tosipohjoista ulottuvuutta tarinaan tuo ivalolaisen yökerhon strippari Miss Hinkki. Hänen meili-ihastuksensa on rakennusmestari Raappanan pojanpoika Santeri, viisitoistavuotias kiimastunut nuorimies, joka haluaa jo miesten housuihin riisuakseen ne heti.Isyydestään varman Perserkin tempaukseen sotkeutuu iso joukko kaupunkilaisia. Heihin kuuluvat ylikonstaapeli Marja-Leena Vauhkonen, joka on tutustunut alamaailmaan muutenkin kuin ammattinsa kautta ja lapsen äiti, joka kuulee vauvansa ryöstöstä viimeisenä. Aikuiskaaoksen keskipisteessä, tarinoitten leikkauskohdassa, luodinreikäisissä lastenvaunuissa nukkuu vauva, viisaasti vaieten.

Suomemme heimo on hillerinnopeat, hätkähdyttävät tarinankäänteet loistavasti hallitsevaa Tervoa parhaimmillaan. Yhden päivän romaani iskee jalat alta ja tajun päästä, mutta sydän pysyy paikallaan.

Epäkorrektia Tervoa! Satiirinen romaani suomalaisesta nyky-yhteiskunnasta, politiikasta ja mediasta."Vuonna 2031 olisin toiminut Suomen pääministerinä kaksikymmentäkahdeksan vuotta. Pääministerikauteni olisi pitempi kuin Urho Kekkosen presidenttikausi. En olisi historian kirjoissa kappale, vaan oma lukuni. Puhuttaisiin Lahnasen ajasta."Tutun oloinen pääministerihahmo mutustaa EU-kokouksessa wieninleikettä ja aiheuttaa diplomaattisen skandaalin, yrittää käydä kansan pariin, nukkuu liian vähän muttei ole hereillä. Vaalitenttejä varten pitäisi muistaa maitolitran hinta."Olin Suomen kaikkien aikojen harmain pääministeri. Siitä huolimatta minut oli lanattu kolmekymmentäkaksi kertaa valtakunnan hävyttömimmän juorulehden kanteen.""Tunsin itseni idiootiksi: muut keskustelivat ja nauroivat, minä seisoin yksin ja liian pitkänä, tuulivoimaa miettien."Pääministerin elämä näyttää surulliselta, mutta naurattaa ääneen. Koljatti on tarkkanäköisyydessään armoton satiiri tämän päivän suomalaisesta yhteiskunnasta, politiikasta ja mediasta – kansakuntamme tilasta."En missään tapauksessa eroaisi, koska aion tämän keskeneräisen pääministerikauden jälkeen jatkaa maan ykkösmiehenä vielä parikymmentä vuotta. Se on isänmaan etu."

Suku- ja sotaromaani, jossa satakuusivuotias Attila Rahja muistelee perheensä ja Suomen kohtaloita Helsingin pommituksissa vuonna 1944.

Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimat pommittivat Helsinkiä kolmena yönä tammikuussa 1944.

Nyt noista Suomen kohtalonhetkistä kertoo satakuusivuotias desantinmetsästäjä, ohranaksi kutsuttu Attila Rahja.Rahja jäljittää palavassa ja sekasortoisessa Helsingissä rakastettuaan, maanpetturi Vilja Oljenpaloa. Samalla hän yrittää pelastaa Suomea Stalinilta, jonka nimeen Vilja Oljenpalo vannoo. Ohrana on suku- ja sotaromaani. Se jatkaa Jari Tervon tuotannossa Myyrän aloittamaa linjaa.

Jari Tervo on kahden viime vuosikymmenen luetuimpia ja arvostetuimpia suomalaisia romaanikirjailijoita, joka tunnetaan nokkelasta kielestään ja taidoistaan luoda monipolvisia ja käänteitä täynnä olevia tarinoita.

Sen mahtilahtarin, sen Mannerheimin mä vielä kolaan.

Laajassa historiallisessa romaanissa Pietariin paenneet punaiset palaavat Suomeen, tehtävänään sytyttää uudelleen vallankumouksen soihtu.

Punainen Tampere murtuu huhtikuussa 1918. Eljas Rossi, Juliska Viskari ja Herman Hevoskoski pakenevat Pietariin. Uusi elämä, pelkkä hengissä selviäminen kansalaissodan hurjistamalla Venäjällä vaatii pakolaisilta kohtuuttomia.Keväällä 1920 he palaavat Suomeen. On tullut aika sytyttää vallankumouksen soihtu uudestaan.

Jari Tervo kuvaa ihmisen ja järjestelmän sellaisena kuin ne ovat, ja kaikki tuntuu tapahtuvan juuri nyt.

Sytytin hänen otsaansa tähden.

Vuonna 1978 Suojelupoliisin nuori ja lahjakas etsivä Jura Karhu saa tehtäväkseen paljastaa tasavallan korkeimmalta huipulta vakoojan, myyrän.

Jura on suuren kommunistisuvun musta lammas, jonka kunnianhimo kuljettaa syvälle monipohjaisten petosten ja äkkimutkien luolastoon. Myyrä on hämmästyttävä, taidokas ja koskettava romaani vallasta ja vallattomuudesta, Suomesta ja Neuvostoliitosta, diplomaattisesta kermasta ja siperialaisten vankileirien kurjista. Isät ja pojat katsovat toisiaan ja ohi eivätkä naiset ryhdy statisteiksi. Lukijan matka alkaa vuodesta 1918 ja se päättyy, jos päättyy, vuonna 2004.

Jari Tervo on kahden viime vuosikymmenen luetuimpia ja arvostetuimpia suomalaisia romaanikirjailijoita, joka tunnetaan nokkelasta kielestään ja taidoistaan luoda monipolvisia ja käänteitä täynnä olevia tarinoita.

Jari Tervon koskettava arvostelumenestys!"Minut kihlattiin kehdossa." Tätä Layla ajatteli unessaan viimeiseksi. Hän havahtui hääpäivän jälkeisenä aamuna aviomiehensä Muratin liikkeisiin. Tämä sytytti valot ja käski Laylan nousta patjalta. Layla totteli miestään, kuten kunnon kurdivaimon tulee.Hän vilkaisi klaanin luvatta rakentaman gecekondun ikkunasta ulos. Siellä liehuivat punainen, keltainen ja vihreä. Gülistan-äiti oli häitten kunniaksi ripustanut kerrostalojen väliselle pyykkinarulle valmiiksi kuivia huiveja. Punainen, keltainen ja vihreä olivat kurdikansan värit.Häävieraat olivat syöneet notkuvat pöydät börekejä, dolmia, köftejä ja yufkaa, ohutta leipää. Ne levittivät juhlan tuoksua arkeen saakka. "Minut kihlattiin kehdossa. Valmistauduin viisitoista vuotta miehelleni ja hän valmistautui minulle."

Jari Tervon koskettava arvostelumenestys!"Minut kihlattiin kehdossa." Tätä Layla ajatteli unessaan viimeiseksi. Hän havahtui hääpäivän jälkeisenä aamuna aviomiehensä Muratin liikkeisiin. Tämä sytytti valot ja käski Laylan nousta patjalta. Layla totteli miestään, kuten kunnon kurdivaimon tulee.Hän vilkaisi klaanin luvatta rakentaman gecekondun ikkunasta ulos. Siellä liehuivat punainen, keltainen ja vihreä. Gülistan-äiti oli häitten kunniaksi ripustanut kerrostalojen väliselle pyykkinarulle valmiiksi kuivia huiveja. Punainen, keltainen ja vihreä olivat kurdikansan värit.Häävieraat olivat syöneet notkuvat pöydät börekejä, dolmia, köftejä ja yufkaa, ohutta leipää. Ne levittivät juhlan tuoksua arkeen saakka. "Minut kihlattiin kehdossa. Valmistauduin viisitoista vuotta miehelleni ja hän valmistautui minulle."

Rovaniemeläisen koulupojan koskettava päiväkirja 1970-luvun alustaVuoden 1972 ensimmäisinä tunteina ryhtyy rovaniemeläinen koulupoika pitämään totista, hykerryttävää päiväkirjaa. Vilpittömissä merkinnöissään koululainen kuvaa pienyrittäjäperheen surkuhupaista arkea, ensirakkauttaan, paikallaan polkevaa vallankumousta ja Aune-tädin ponnisteluja oikeudenmukaisen noitatuomion saamiseksi käräjiltä.Päiväkirjanpitäjä nauhoittaa mullistavalle keksinnölle, c-kasetille, isomummunsa muisteluja kielletystä rakkaudesta tsaarin vallityöläiseen, palmikkopäiseen hunghuusipoikaan. Päiväkirja kasvaa sukuromaaniksi, tavallinen paisuu tavattomaksi.Esikoinen liikkuu 1600-luvun noitakomissiosta 1900-luvun alun revoljutsijaan, vallankumoukseen, mutta romaanin tarkastelupiste sijaitsee vuodessa 1972, jolloin rovaniemeläinen koulupoika saa syntymäpäivälahjakseen sitkeän lakritsipiipun, Osmondsin kasetin ja Leninin valitut.Äänikirjan kertojana on näyttelijä Jarmo Mäkinen.

Rovaniemeläisen koulupojan koskettava päiväkirja 1970-luvun alusta

Vuoden 1972 ensimmäisinä tunteina ryhtyy rovaniemeläinen koulupoika pitämään totista, hykerryttävää päiväkirjaa. Vilpittömissä merkinnöissään koululainen kuvaa pienyrittäjäperheen surkuhupaista arkea, ensirakkauttaan, paikallaan polkevaa vallankumousta ja Aune-tädin ponnisteluja oikeudenmukaisen noitatuomion saamiseksi käräjiltä.

Päiväkirjanpitäjä nauhoittaa mullistavalle keksinnölle, c-kasetille, isomummunsa muisteluja kielletystä rakkaudesta tsaarin vallityöläiseen, palmikkopäiseen hunghuusipoikaan. Päiväkirja kasvaa sukuromaaniksi, tavallinen paisuu tavattomaksi.

Esikoinen liikkuu 1600-luvun noitakomissiosta 1900-luvun alun revoljutsijaan, vallankumoukseen, mutta romaanin tarkastelupiste sijaitsee vuodessa 1972, jolloin rovaniemeläinen koulupoika saa syntymäpäivälahjakseen sitkeän lakritsipiipun, Osmondsin kasetin ja Leninin valitut.

Jari Tervon elokuussa ilmestyvä uutuusteos jatkaa itsenäisesti Esikoisen tarinaa

Mustajalka on Jari Tervon viime syksynä ilmestyneen omaelämäkerrallisen Esikoisen itsenäinen jatko-osa. Nuoren Jarin päiväkirjat täyttyvät ihanasta Irenestä, perheen salaisuuksista, puhkeamaisillaan olevasta vallankumouksesta ja Näkki-kondomista, jonka saa palauttaa, ellei siihen ole tyytyväinen.

Jarin kasvumatka kulkee Moskovan kautta Berliiniin ja takaisin Rovaniemelle. Vilpittömän matkaajan 1970-lukulaista maailmaa paaluttavat brittiyhtye Slade, isoisän sodanaikaisen korsuporukan hurja vitsaus ja Itä-Saksan intiaanit.

Jari Tervo (1959) on kahden viime vuosikymmenen luetuimpia ja arvostetuimpia suomalaisia romaanikirjailijoita, joka tunnetaan nokkelasta kielestään ja taidoistaan luoda monipolvisia ja käänteitä täynnä olevia tarinoita.

Jari Tervon omaelämäkerrallinen teos jatkaa itsenäisesti Esikoisen tarinaa

Revontultentie on Jari Tervon viime syksynä ilmestyneen omaelämäkerrallisen Esikoisen itsenäinen jatko-osa. Nuoren Jarin päiväkirjat täyttyvät ihanasta Irenestä, perheen salaisuuksista, puhkeamaisillaan olevasta vallankumouksesta ja Näkki-kondomista, jonka saa palauttaa, ellei siihen ole tyytyväinen.

Jarin kasvumatka kulkee Moskovan kautta Berliiniin ja takaisin Rovaniemelle. Vilpittömän matkaajan 1970-lukulaista maailmaa paaluttavat brittiyhtye Slade, isoisän sodanaikaisen korsuporukan hurja vitsaus ja Itä-Saksan intiaanit.

Jari Tervo (1959) on kahden viime vuosikymmenen luetuimpia ja arvostetuimpia suomalaisia romaanikirjailijoita, joka tunnetaan nokkelasta kielestään ja taidoistaan luoda monipolvisia ja käänteitä täynnä olevia tarinoita.

Radio on varmasti tarpeeksi pieni asia minun muistelmiin kun en ole mitään suurta kerennyt. Pikkusiskoni Maijan mukaan minun tapauksessa ei ole kyse kerkeämisestä vaan kohtalosta. Se oli oppinut sanan kun se oli lukenut yhden sivun äidin Jalna-sarjaa.

Jari Tervon omaelämänkerrallisista romaaneista Esikoinen ja Revontultentie tuttu rovaniemeläinen koulupoika alkaa kirjoittaa muistelmiaan ja tallentaa suuria tunteita herättäviä pieniä asioita.Pyrstötähti-äänikirja kertoo Aku Hirviniemen tulkitsemana hellästi ja humoristisesti ajasta, jolloin virikkeeksi riitti mattoteline ja lämpökeskuksen jätteenpolttouunin rautakansi. Sitä saattoi paukuttaa tuntikausia.

Jari Tervo (1959) on kahden viime vuosikymmenen luetuimpia ja arvostetuimpia suomalaisia romaanikirjailijoita. Hänet tunnetaan nokkelasta kielestään ja taidoistaan luoda monipolvisia ja käänteitä täynnä olevia tarinoita.

Aikamatka 1970-luvulle

"Isällä oli pieni maalausfirma ja kun Junnan Reke kävi hakemassa meiltä kotoa kottia, se vilkaisi samalla olohuoneen pöydällä lojuvia värikuvalehtiä. Se oli kuvitellut nimen perusteella, että Anna on miestenlehti." Jari Tervon omaelämäkerrallisista romaaneista Esikoinen ja Revontultentie tuttu rovaniemeläinen koulupoika palaa neljässäkymmenessä tuoreessa pienoistarinassa. Teos julkaistaan myös kirjallisena CD:nä, jolla näyttelijä Aku Hirviniemi tulkitsee Tervon tarinat.

Pyrstötähti kertoo hellästi ja humoristisesti ajasta, jolloin virikkeeksi riitti mattoteline ja lämpökeskuksen jätteenpolttouunin rautakansi. Sitä saattoi paukuttaa tuntikausia.

Jari Tervo (1959) on kahden viime vuosikymmenen luetuimpia ja arvostetuimpia suomalaisia romaanikirjailijoita. Hänet tunnetaan nokkelasta kielestään ja taidoistaan luoda monipolvisia ja käänteitä täynnä olevia tarinoita.

Julmanhauska pankkiryöstöromaani, jossa mikään ei mene suunnitelmien mukaan.

Hikinen kesäpäivä Rovaniemellä. Trampas, viinaan menevä ja sitä mielellään myyvä pikkurikollinen on päättänyt nostaa KOPin konttorista kerralla enemmän.

Kumppaniksi tulee Lepsu, epäonnistuja ties monennessa polvessa. Tukholmasta saadaan autokuskiksi Jusse. Mukaan haluaa väkisin myös Marjaana, Trampaksen avopuoliso ja Lepsun sisko.

Marjaanasta kasvaa kertomuksen dynamo, joka pitää päänsä, vaikka raavaitten miesten tahtipuikot halkovat hellettä. Romaanissa jokainen kertoo oman versionsa kuuman päivän tapahtumista. Ryöstäjien lisäksi äänessä ovat poliisi Voitto Kiimalainen ja hänen anoppinsa Lyyti Porstua.Tervo kirjoittaa enemmän tai vähemmän särkyneitten ihmisten suihin karmean hauskaa ja julmaa tekstiä, joka farssimaisen liioittelun jälkeen tummenee. Poliisin poika on paitsi riemukas toljailufresko myös traaginen ihmissuhdekuvaus perinteisen dekkarin juonenkuljetuksella höystettynä.

Jari Tervo on viime vuosikymmenten luetuimpia ja arvostetuimpia suomalaisia romaanikirjailijoita, joka tunnetaan nokkelasta kielestään ja taidoistaan luoda monipolvisia ja käänteitä täynnä olevia tarinoita.

"Sytytin hänen otsaansa tähden." Vuonna 1978 Suojelupoliisin nuori ja lahjakas etsivä Jura Karhu saa tehtäväkseen paljastaa tasavallan korkeimmalta huipulta vakoojan, myyrän. Jura on suuren kommunistisuvun musta lammas, jonka kunnianhimo kuljettaa syvälle monipohjaisten petosten ja äkkimutkien luolastoon. Myyrä on hämmästyttävä, taidokas ja koskettava romaani, jossa valta ja vallattomuus, Suomi ja Neuvostoliitto, diplomaattinen kerma ja siperialaisten vankileirien kurjat vyyhteytyvät. Isät ja pojat katsovat toisiaan ja ohi eivätkä naiset ryhdy statisteiksi. Lukijan matka alkaa vuodesta 1918 ja se päättyy, jos päättyy, vuonna 2004.

Suomemme heimo on Tervoa parhaimmillaan. Yhden päivän romaani iskee jalat alta ja tajun päästä, mutta sydän pysyy paikallaan.

Syksyisenä päivänä Rovaniemellä siepataan vauva. Monialaluuseri Perserkki ottaa aloitteen omiin käsiinsä ja ryöstää sen, mikä hänelle isänä kuuluu.

Sieppauspäivänä Lappia-talolla vietetään vihreiden syysseminaaria. Sinne suunnistaa myös eläkkeellä oleva rakennusmestari Oskari Raappana, joka valmistelee painavaa yhteiskunnallista keskustelunavausta.

Isyydestään varman Perserkin tempaukseen sotkeutuu iso joukko kaupunkilaisia. Heihin kuuluvat ylikonstaapeli Marja-Leena Vauhkonen, joka on tutustunut alamaailmaan muutenkin kuin ammattinsa kautta, ja lapsen äiti, joka kuulee vauvansa ryöstöstä viimeisenä. Kaaoksen keskipisteessä, luodinreikäisissä lastenvaunuissa nukkuu vauva, viisaasti vaieten.

Jari Tervo (s. 1959) on luetuimpia ja arvostetuimpia suomalaisia romaanikirjailijoita.

WSOY julkaisi vuosina 1994–1995 Elävänä Bulevardilla -äänikirjasarjan, jossa tunnetut kirjailijat lukivat näytteitä omista teoksistaan. Kukin äänikirja oli kokoelma kirjailijan siihenastisista teksteistä: tekijän valikoimia runoja ja otteita proosasta omalla äänellä luettuina, omilla painotuksilla ja tauoilla. Sarja todistaa, että kirjailija on tekstinsä autenttinen tulkki – se, joka viime kädessä päättää, missä on runon tai proosatekstin painotus. WSOY:n 140-vuotisjuhlavuonna 2018 sarja digitoitiin uudelleen, ja nämä rakastetut äänikirjat ovat jälleen saatavilla.Elävänä Bulevardilla - Jari Tervo –äänikirjassa kirjailija lukee otteita teoksistaan Tuulen keinutuoli, Sillankorvassa, illansuussa, Kaistan taivasta, Muistoja Pohjolasta, Pohjan hovi, Poliisin poika sekä Siat ja naudat.Äänikirja on ilmestynyt alun perin vuonna 1994.

Pieni poika mullistaa syntyessään vanhempiensa elämän ja opettaa vuoden aikana nelikymppiselle monta uutta asiaa. Kun tutti hukkuu, pörssiromahdus on pikkujuttu.

Kati ja Jari Tervon esikoispoika Kalle syntyi helmikuussa 1999 ja mullisti vanhempiensa elämän. Kun nelikymppinen saa ensimmäisen lapsensa, hän kulkee pöljä ilme naamallaan pitkän aikaa.

Tuore isä ryhtyy pitämään päiväkirjaa muutama tunti poikansa syntymän jälkeen. Hän seuraa vauvansa varttumista vuoden ajan, kirjaa lähes päivittäin poikansa edistysaskeleet. Riemua seuraa huoli, väsymys vaihtuu syvään iloon. Miljoonat vanhemmat ovat käyneet läpi samat tunteet.

Kallellaan kertoo ihmisestä, jolle lähes kaikki asiat ovat ensimmäisiä asioita. Kirjan tähti on Kalle, mutta siinä sivussa kerrotaan myös äidistä ja isästä. Äiti pitää huushollin pystyssä, isä viimeistelee romaania ja hyppää Uutisvuodossa. Kallellaan on erilainen isän päiväkirja. Siinä ei ole sissejä eikä siinä koukata. Kirjassa tarjotaan myös vaihtoehtoinen näkemys maailmanlopusta. Maailma ei lopu paukahtaen eikä kitisten. Se hukkuu pulautukseen.

Jari Tervo (s. 1959) on kahden viime vuosikymmenen luetuimpia ja arvostetuimpia suomalaisia romaanikirjailijoita, joka tunnetaan nokkelasta kielestään ja taidoistaan luoda monipolvisia tarinoita.

Pieni poika mullistaa syntyessään vanhempiensa elämän ja opettaa vuoden aikana nelikymppiselle monta uutta asiaa. Kun tutti hukkuu, pörssiromahdus on pikkujuttu.

Kati ja Jari Tervon esikoispoika Kalle syntyi helmikuussa 1999 ja mullisti vanhempiensa elämän. Kun nelikymppinen saa ensimmäisen lapsensa, hän kulkee pöljä ilme naamallaan pitkän aikaa.

Tuore isä ryhtyy pitämään päiväkirjaa muutama tunti poikansa syntymän jälkeen. Hän seuraa vauvansa varttumista vuoden ajan, kirjaa lähes päivittäin poikansa edistysaskeleet. Riemua seuraa huoli, väsymys vaihtuu syvään iloon. Miljoonat vanhemmat ovat käyneet läpi samat tunteet.

Kallellaan kertoo ihmisestä, jolle lähes kaikki asiat ovat ensimmäisiä asioita. Kirjan tähti on Kalle, mutta siinä sivussa kerrotaan myös äidistä ja isästä. Äiti pitää huushollin pystyssä, isä viimeistelee romaania ja hyppää Uutisvuodossa. Kallellaan on erilainen isän päiväkirja. Siinä ei ole sissejä eikä siinä koukata. Kirjassa tarjotaan myös vaihtoehtoinen näkemys maailmanlopusta. Maailma ei lopu paukahtaen eikä kitisten. Se hukkuu pulautukseen.

Jari Tervo (s. 1959) on kahden viime vuosikymmenen luetuimpia ja arvostetuimpia suomalaisia romaanikirjailijoita, joka tunnetaan nokkelasta kielestään ja taidoistaan luoda monipolvisia tarinoita.

Suvun tutkiminen on aina loikka pimeään.

Minun sukuni tarina? Se on nimi, jonka romaanin keskushenkilö, erehdyttävästi Jari Tervon näköinen kirjailija on päättänyt antaa pääteokselleen.

Mitään muuta teoksesta ei ole olemassakaan. Ei, vaikka kustantaja puhaltaa niskaan ja edellisestä teoksesta on kulunut jo kolme syksyä. Hädissään kirjailija tarttuu toiseen projektiin: kustantajan ehdottamaan elämäkertaan Matias Hermanni Kuukkelista, Suomen pahamaineisimmasta nykymurhaajasta.

Kuukkelin elämäntyö on kolme tapettua. Vankilan uumenissa kirjailija alkaa haastatella rovaniemeläistä Kuukkelia. Kuukkeli kertoo, kirjailija kirjoittaa, mutta asioille käy kuten asioiden tapana on, ne mutkistuvat. Kirjailijan puolukkareissulla kadonnut äiti, Kuukkelin tietosanakirjoja naisille kauppaava isä, kirjailijan isän uusi uhkea rakkaus, Armaniin pukeutuva ja kirjallisesti kunnianhimoinen vankilanjohtaja Pasander... kaikki kutoutuu yhteen seitiksi, jonka langat ovat mustia ja paksuja ja jonka kutoja pysyy näkymättömissä. Aina siihen saakka, kunnes on jo liian myöhäistä. Vankilan kuulusteluhuoneessa kirjailija on saapumassa pisteeseen, jossa kirjallisuus loppuu ja jossa todellisuus alkaa. Se ei ole mukava paikka.

Viidennessä romaanissaan Tervo laajentaa näkökulmaansa pohjoisesta myös pääkaupunkiseudulle. Tuttu kielen ja komiikan taju ja kyky luoda hätkähdyttäviä käänteitä seuraavat kirjailijan mukana. Minun sukuni tarina tuo Tervon kirjailijakuvaan uusia piirteitä vähentämättä lainkaan edellisten tehoa.

Jari Tervo (s. 1959) on luetuimpia ja arvostetuimpia suomalaisia romaanikirjailijoita.

Verbaalinen ilotulitus elämästä suuren humalan varjossa.

Vartiainen, Perserkki, Lunssila ja Räikkönen ajavat taksilla ja mersulla Rovaniemeltä Sodankylään ja takaisin, huojuvat humalan ja krapulan välillä ja puhuvat taukoamatta maailmaa kuntoon.

Miehiä yhdistävät rikollisuus, viina ja huolimattomat ihmissuhteet, ja jokaisella on oma painava monologinsa maailman menosta. He ovat huonoja ihmisiä, mutta viestivät lukijalle puhdasta elämäniloa.

Jari Tervo (s. 1959) on viime vuosikymmenten luetuimpia ja arvostetuimpia suomalaisia romaanikirjailijoita, joka tunnetaan nokkelasta kielestään ja taidoistaan luoda monipolvisia ja käänteitä täynnä olevia tarinoita.

Verbaalinen ilotulitus elämästä suuren humalan varjossa.

Vartiainen, Perserkki, Lunssila ja Räikkönen ajavat taksilla ja mersulla Rovaniemeltä Sodankylään ja takaisin, huojuvat humalan ja krapulan välillä ja puhuvat taukoamatta maailmaa kuntoon.

Miehiä yhdistävät rikollisuus, viina ja huolimattomat ihmissuhteet, ja jokaisella on oma painava monologinsa maailman menosta. He ovat huonoja ihmisiä, mutta viestivät lukijalle puhdasta elämäniloa.

Jari Tervo (s. 1959) on viime vuosikymmenten luetuimpia ja arvostetuimpia suomalaisia romaanikirjailijoita, joka tunnetaan nokkelasta kielestään ja taidoistaan luoda monipolvisia ja käänteitä täynnä olevia tarinoita.