Jenna Kostet – författare

*****BRILJANT!*****"Läsaren blir inte bara hänförd av de obeskrivligt vackra fotografierna och tydliga stickbeskrivningarna utan får samtidigt en gratislektion i ett finskt nationalepos vilket känns magiskt."Ines Lohr, Bibliotekstjänst, BTJ-häftet nr 22, 2024.

Hur ser stickad folkdikt ut?

Hur kan en tröja vara både ett klädesplagg och en berättelse? Sticka Kalevala innehåller 18 stickmönster inspirerade av Kalevala. Kalevala betraktas som nationalepos i Finland och innehåller dikter fyllda med baltisk-finsk mytologi, uråldriga symboler, mytologiska varelser och natur. Dessa, liksom andra finska, karelska, skandinaviska och baltiska influenser, kan ses i de dekorativa färgmönstren i designerna. De utgör också ett underbart alternativ till de populära isländska tröjorna.

Alla designer är stickade i ett stycke och mönstren kräver endast två färger åt gången, vilket gör dem tillgängliga för såväl nybörjare som mer erfarna. En mängd olika tunnare och kraftigare garn används och mönstren inkluderar flera garnalternativ.

Jenna Kostet är stickdesigner och författare, känd för sina historiska romaner och barnböcker. Hon har studerat etnologi och folkloristik.

Marraskuu oli kuolleiden kuu, marras tulee latinan sanasta mors, kuolema.

Pyhäinpäivän aamuna Nauvon jatulintarhasta löytyy nuoren opiskelijatytön alaston ruumis. Vanhempi konstaapeli Nils Larsson epäilee itsemurhaa, mutta tytön kadonneet vaatteet eivät sovi kuvaan. Voisiko tytön kuolema liittyä jatulintarhoihin kytkettyyn mytologiaan?

Mystinen tapaus laittaa Larssonin ymmälleen. Konstaapeli ei ole erityisen taikauskoinen, mutta saa silti kylmiä väreitä tuntemattoman tytön erikoisella kuolinpaikalla. Onko vain sattumaa, että kuolema on tapahtunut juuri kun käsillä on ollut marraskuun jakoaika, kaksiviikkoinen ajanjakso, jolloin vanhojen uskomusten mukaan vainajat saattoivat kulkea vapaasti elävien ja kuolleiden maailmoiden välillä?

Marrasyöt on vanhoilla mytologioilla ja yliluonnollisella jännityksellä maustettu hyytävä dekkari.

Marraskuu oli kuolleiden kuu, marras tulee latinan sanasta mors, kuolema.

Pyhäinpäivän aamuna Nauvon jatulintarhasta löytyy nuoren opiskelijatytön alaston ruumis. Vanhempi konstaapeli Nils Larsson epäilee itsemurhaa, mutta tytön kadonneet vaatteet eivät sovi kuvaan. Voisiko tytön kuolema liittyä jatulintarhoihin kytkettyyn mytologiaan?

Mystinen tapaus laittaa Larssonin ymmälleen. Konstaapeli ei ole erityisen taikauskoinen, mutta saa silti kylmiä väreitä tuntemattoman tytön erikoisella kuolinpaikalla. Onko vain sattumaa, että kuolema on tapahtunut juuri kun käsillä on ollut marraskuun jakoaika, kaksiviikkoinen ajanjakso, jolloin vanhojen uskomusten mukaan vainajat saattoivat kulkea vapaasti elävien ja kuolleiden maailmoiden välillä?

Marrasyöt on vanhoilla mytologioilla ja yliluonnollisella jännityksellä maustettu hyytävä dekkari.

Suurenmoinen ensyklopedia kaikille tarujen ja myyttien ystäville!

Lumoavan kaunis teos kokoaa yksiin kansiin muinaiset jumalat, sankarit ja uskomusolennot: ukkosenjumala Thorin, tietäjä Väinämöisen, Freijan ja Hongottaren – sekä haltijat, jättiläiset, merihirviöt ja monet muut.

Millaisia olivat Suomen, Karjalan ja Skandinavian jumalhahmot? Keitä Pohjolassa ennen muinoin palvottiin? Mahtavien jumalien uskottiin hallitsevan metsiä, taivasta ja sääilmiöitä, sotia ja rakkautta. He antoivat sadon ja varjelivat luontoa sekä ihmisiä, mutta saattoivat suuttuessaan viedä vastustajiltaan hengen mitä katalimmin keinoin.

Pohjolan taruja -kirjassa on jännittäviä kuvauksia Kalevalan, Eddan ja kansanuskojen jumalista sekä tarunhohtoisista sankareista ja hurjapäisistä olennoista. Vaikuttavien jumalpotrettien lisäksi aukeamia elävöittävät kartat, jumalien sukupuut sekä kiehtovat tietolaatikot muun muassa taikakaluista, aseista ja loitsuista.

Jenna Kostet (s. 1984) on raisiolainen kansatieteilijä ja kirjailija, joka on julkaissut historiallisia romaaneja ja tietokirjoja. Kostet tunnetaan myös suosituista neuleohjeistaan, jotka ammentavat inspiraationsa Kalevalasta ja itämerensuomalaisista myyteistä.

Karoliina Suoniemi (s. 1983) on Tampereella asuva selko- ja tietokirjailija sekä opettaja. Hän on opiskellut folkloristiikkaa ja toiminut sanataiteen läänintaiteilijana ja sanataideohjaajana.

Anniina Lius (s. 1991) on Helsingissä asuva kuvittaja ja graafinen suunnittelija. Hän on tehnyt kuvituksia lehtiin ja erilaisille järjestöille sekä yrityksille.

Suurenmoinen ensyklopedia kaikille tarujen ja myyttien ystäville!

Lumoavan kaunis teos kokoaa yksiin kansiin muinaiset jumalat, sankarit ja uskomusolennot: ukkosenjumala Thorin, tietäjä Väinämöisen, Freijan ja Hongottaren – sekä haltijat, jättiläiset, merihirviöt ja monet muut.

Millaisia olivat Suomen, Karjalan ja Skandinavian jumalhahmot? Keitä Pohjolassa ennen muinoin palvottiin? Mahtavien jumalien uskottiin hallitsevan metsiä, taivasta ja sääilmiöitä, sotia ja rakkautta. He antoivat sadon ja varjelivat luontoa sekä ihmisiä, mutta saattoivat suuttuessaan viedä vastustajiltaan hengen mitä katalimmin keinoin.

Pohjolan taruja -kirjassa on jännittäviä kuvauksia Kalevalan, Eddan ja kansanuskojen jumalista sekä tarunhohtoisista sankareista ja hurjapäisistä olennoista. Vaikuttavien jumalpotrettien lisäksi aukeamia elävöittävät kartat, jumalien sukupuut sekä kiehtovat tietolaatikot muun muassa taikakaluista, aseista ja loitsuista.

Jenna Kostet (s. 1984) on raisiolainen kansatieteilijä ja kirjailija, joka on julkaissut historiallisia romaaneja ja tietokirjoja. Kostet tunnetaan myös suosituista neuleohjeistaan, jotka ammentavat inspiraationsa Kalevalasta ja itämerensuomalaisista myyteistä.

Karoliina Suoniemi (s. 1983) on Tampereella asuva selko- ja tietokirjailija sekä opettaja. Hän on opiskellut folkloristiikkaa ja toiminut sanataiteen läänintaiteilijana ja sanataideohjaajana.

Anniina Lius (s. 1991) on Helsingissä asuva kuvittaja ja graafinen suunnittelija. Hän on tehnyt kuvituksia lehtiin ja erilaisille järjestöille sekä yrityksille.

Linnunluisia on Turun ulkosaaristoon sijoittuva tarina yhden perheen salaisuuksista ja rakkaudesta saaristoon, sen lintuihin ja kallioiseen maisemaan. Tarinan kertojina ovat juuri yliopistosta kandiksi valmistunut Mikael sekä hänen isänsä Jouko, jonka tarina punoutuu auki nykypäivästä kohti menneisyyttä, kohti hetkeä, josta kaikki sai alkunsa.

Mikael palaa vuosien jälkeen saareen. Hänelle selviää, että hänen vanhempansa ja sisarensa tietävät jotakin vuosia aikaisemmin sattuneesta kuolemantapauksesta. Mikael tutustuu onnettomuudessa hukkuneen naisen tyttäreen Matildaan, johon hän tuntee selittämätöntä yhteyttä. Jouko seuraa sivusta poikansa aikuistumista ja ystävystymistä Matildan kanssa pystymättä estämään menneisyyden salaisuuksien paljastumista. Kaiken taustalla huutavat lokit ja aallot lyövät karun saaren rantoihin. Saaressa ihminen on luonnon armoilla, eikä kukaan voi paeta sitä, minkä on taakseen jättänyt. Saari ei unohda.

Jenna Kostet (s. 1984) on Turusta kotoisin oleva kirjailija. Hän on opiskellut Turun yliopistossa kansatiedettä ja folkloristiikkaa, ja hänen aikaisemmat romaaninsa ovat olleet ehdolla Kuvastaja- ja Tiiliskivipalkinnon saajiksi.

Linnunluisia on Turun ulkosaaristoon sijoittuva tarina yhden perheen salaisuuksista ja rakkaudesta saaristoon, sen lintuihin ja kallioiseen maisemaan. Tarinan kertojina ovat juuri yliopistosta kandiksi valmistunut Mikael sekä hänen isänsä Jouko, jonka tarina punoutuu auki nykypäivästä kohti menneisyyttä, kohti hetkeä, josta kaikki sai alkunsa.

Mikael palaa vuosien jälkeen saareen. Hänelle selviää, että hänen vanhempansa ja sisarensa tietävät jotakin vuosia aikaisemmin sattuneesta kuolemantapauksesta. Mikael tutustuu onnettomuudessa hukkuneen naisen tyttäreen Matildaan, johon hän tuntee selittämätöntä yhteyttä. Jouko seuraa sivusta poikansa aikuistumista ja ystävystymistä Matildan kanssa pystymättä estämään menneisyyden salaisuuksien paljastumista. Kaiken taustalla huutavat lokit ja aallot lyövät karun saaren rantoihin. Saaressa ihminen on luonnon armoilla, eikä kukaan voi paeta sitä, minkä on taakseen jättänyt. Saari ei unohda.

Jenna Kostet (s. 1984) on Turusta kotoisin oleva kirjailija. Hän on opiskellut Turun yliopistossa kansatiedettä ja folkloristiikkaa, ja hänen aikaisemmat romaaninsa ovat olleet ehdolla Kuvastaja- ja Tiiliskivipalkinnon saajiksi.

”Minä osaan keittää myös lemmenjuomia, mutta miksi uhrata yrttejä sellaiseen mieheen, joka ei ole koskaan tiennyt, mitä rakkaus tarkoittaa.”

Noita. Huora. Murhaaja. Nuori Margareta on tuomittu kuolemaan miehensä murhasta ja odottaa Turun raatihuoneen kalseassa tyrmässä tuomionsa täytäntöönpanoa. Kukaan ei ole epäillyn puolella. Juoruilevien kaupunkilaisten mielissä Margareta on kohtalonsa ansainnut.

Kaupunginpalvelija Jakob huolehtii vangitusta naisesta. Teloituksen lähestyessä Margareta kertoo Jakobille tarinaansa, ja lopulta Jakob ei voi olla pohtimatta, onko Margareta todella syyllinen, ja jos on, niin mihin? Odotusten, ennakkoluulojen ja perinteiden kahlitsemassa yhteisössä yhdellä jos toisella on salaisuuksia – mutta toisten salaisuudet ovat kuolettavampia kuin toisten.

Margaretan synti maalaa lukijan mieleen elävän kuvan 1600-luvun Turusta, sen miljööstä ja asukkaista, saa sen mutaiset kadut lipsumaan saappaan alla ja torin runsaat tuoksut tunkeutumaan tajuntaan. Elävimmäksi nousee kuitenkin kuva tuomitusta naisesta, joka maksaa janoamastaan vapaudesta sen kaikkein kovimman hinnan.

Jenna Kostet on turkulainen kirjailija, joka löysi Margareta Kittin tarinan Turun raadin pöytäkirjoista. Hän on opiskellut kansatiedettä ja folkloristiikkaa ja työskentelee Turun linnassa.

”Jokainen haluaa kertoa oman tarinansa myös Margareta Kittistä. Yksi on sitä mieltä, että myrkky oli elohopea, toinen puolustaa ukonhattua, kolmas puhuu torajyvästä tietämättä, ettei sillä saa aikaiseksi mitään kummempaa, ei ainakaan niissä mittasuhteissa. He puhuvat liemistä, keitoista, yrittijuomasta ja vispikakusta. Minä pidän siitä versiosta, jossa on kyykäärme. Minua harmittaa, etten keksinyt sitä itse.”

”Minä osaan keittää myös lemmenjuomia, mutta miksi uhrata yrttejä sellaiseen mieheen, joka ei ole koskaan tiennyt, mitä rakkaus tarkoittaa.”

Noita. Huora. Murhaaja. Nuori Margareta on tuomittu kuolemaan miehensä murhasta ja odottaa Turun raatihuoneen kalseassa tyrmässä tuomionsa täytäntöönpanoa. Kukaan ei ole epäillyn puolella. Juoruilevien kaupunkilaisten mielissä Margareta on kohtalonsa ansainnut.

Kaupunginpalvelija Jakob huolehtii vangitusta naisesta. Teloituksen lähestyessä Margareta kertoo Jakobille tarinaansa, ja lopulta Jakob ei voi olla pohtimatta, onko Margareta todella syyllinen, ja jos on, niin mihin? Odotusten, ennakkoluulojen ja perinteiden kahlitsemassa yhteisössä yhdellä jos toisella on salaisuuksia – mutta toisten salaisuudet ovat kuolettavampia kuin toisten.

Margaretan synti maalaa lukijan mieleen elävän kuvan 1600-luvun Turusta, sen miljööstä ja asukkaista, saa sen mutaiset kadut lipsumaan saappaan alla ja torin runsaat tuoksut tunkeutumaan tajuntaan. Elävimmäksi nousee kuitenkin kuva tuomitusta naisesta, joka maksaa janoamastaan vapaudesta sen kaikkein kovimman hinnan.

Jenna Kostet on turkulainen kirjailija, joka löysi Margareta Kittin tarinan Turun raadin pöytäkirjoista. Hän on opiskellut kansatiedettä ja folkloristiikkaa ja työskentelee Turun linnassa.

”Jokainen haluaa kertoa oman tarinansa myös Margareta Kittistä. Yksi on sitä mieltä, että myrkky oli elohopea, toinen puolustaa ukonhattua, kolmas puhuu torajyvästä tietämättä, ettei sillä saa aikaiseksi mitään kummempaa, ei ainakaan niissä mittasuhteissa. He puhuvat liemistä, keitoista, yrittijuomasta ja vispikakusta. Minä pidän siitä versiosta, jossa on kyykäärme. Minua harmittaa, etten keksinyt sitä itse.”

Kiehtova matka menneisyyden naisten jalanjäljissä

Jenna Kostet jättää työnsä Turun linnassa ja omistautuu selvittämään kuuden linnaan liittyvän, Katariina-nimisen naisen kohtaloita. Hän etsii jokaisesta muotokuvan ja alkaa kaivella heidän elämänvaiheitaan. Samalla hän suunnittelee matkoja ympäri Suomea ja Ruotsia tutkimaan paikkoja, jonne Vaasan suvun naiset päätyivät, milloin emäntinä, milloin vankeina, milloin miestensä ja lastensa kanssa, milloin yksin.

Katariinojen tarinat nivoutuvat toisiinsa ja mennyt nykyisyyteen, kun Kostet kuljettaa lukijaa matkassaan naisten uskomattomien kohtaloiden luo kepeästi ja asiantuntevasti. Poikkeuksellisen taitava kerronta antaa lukijan osallistua historian muodostumiseen ja kokea elävästi, millaista arki ja juhlat ovat olleet ja miten kohtalo on riepotellut ihmisiä. Tutkimusretken edetessä Turun linnan ja samalla koko Suomen historia avautuu jouhevasti siirryttäessä yhdestä kuvasta toiseen, yhdestä Katariinasta seuraavaan.

Jenna Kostet on turkulainen kirjailija, joka on opiskellut kansatiedettä ja folkloristiikkaa ja työskentelee Turun linnassa. Hän on aiemmin julkaissut viisi romaania, Kuuden Katariinan jäljillä on hänen ensimmäinen tietokirjansa.