Jonna Pulkkinen – författare

Altian toi Koskenkorvan Suomen markkinoille vuonna 1953. Alle kymmenessä vuodessa siitä tuli suomalaisten ykkösviina. Se syrjäytti jopa tuolloisen kestosuosikin, Jaloviinan. Kansanomaisesti Kossuksi nimitetty juoma on siitä pitäen säilyttänyt asemansa Suomen suosituimpana väkevänä alkoholijuomana.Kossu - Koskenkorvan ja suomalaisen vodkan historia on perinpohjainen kirja kirkkaan alkoholin valmistuksesta maassamme. Se esittelee Altian tuotteiden lisäksi myös muita suomalaisia viinatehtaita ja viinoja.Suomalaiset vodkat ovat myös ulkomailla arvostettuja ja palkittuja juomia. Esimerkiksi Finlandia Classic Vodka nimettiin maailman parhaimmaksi vodkajuomaksi Ultimate Spirits Challenge -kilpailussa New Yorkissa vuonna 2011.Koskenkorvalla on vahva imago, ja siihen liittyy paljon tapoja ja perinteitä, joista kirja ansiokkaasti kertoo.

Kieltolaki-kirja esittelee Suomessa olleita erilaisia alkoholirajoituksia kautta maan historian, keskittyen kuitenkin vuosien 1919–1932 kieltolakiin ja sen seurauksiin.Juoppoutta ja viinanvalmistusta on pyritty suitsimaan Suomessa jo Ruotsin vallan ajoista alkaen. Aluksi rajoituksia yritettiin toteuttaa kirkkolailla, mutta 1700-luvulla paloviinan valmistusta ja sen käyttöä alettiin säädellä maallisella lailla. Kesäkuun 1. päivä 1919 voimaan astunut kieltolaki määräsi, että alkoholipitoisten aineiden valmistus, maahantuonti, myynti, kuljetus ja varastointi sallittiin vain lääkinnällisiin, teknisiin tai tieteellisiin tarkoituksiin. Valtiolla oli yksinoikeus valmistaa, myydä tai maahantuoda alkoholia.Kieltolaki- ja juopumusrikosten määrä räjähti kieltolain aikana käsiin. Rikoksiin eivät syyllistyneet vain Algot Niskan kaltaiset pirtukuninkaat, vaan kieltolakia rikkoivat käytännössä kaikki. Rikkomuksista kärähtivät myös poliisiviranomaiset, eikä maan poliittinen eliittikään lasiin sylkenyt. Kieltolakia pyrittiin valvomaan luomalla ilmiantojärjestelmä. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että kieltolakietsivät saattoivat tehdä vaikkapa kotietsinnän nimettömän puhelinsoiton perusteella. Viranomaisten resurssit olivat kuitenkin koko kieltolain ajan riittämättömät. Kieltolain julkinen arvostelu lisääntyi, ja yhä vaikuttavampien henkilöiden liityttyä arvostelijoiden rintamaan kieltolain aatteellinen pohja alkoi murentua. Suomen historian ensimmäinen neuvoa-antava kansanäänestys järjestettiin kieltolaista joulukuussa 1931. Yli 70 prosenttia äänesti lain kumoamisen puolesta, ja näin päättyi vuodesta 1919 voimassa ollut kieltolaki. Uusi väkijuomalaki hyväksyttiin tammikuussa 1932. Kuuluisana numerosarjana 543210 tunnetuksi tulleena päivämääränä eli 5. huhtikuuta 1932 kello 10 alkoholimyymälät avasivat asiakkaille jälleen ovensa.

Long drinkit ovat suomalaisen alkoholikulttuurin erikoisuus, täysin suomalainen keksintö.Vuonna 1952 Helsingin olympialaisissa esiteltyjen, täysin uudenlaisten juomien, Brandy- ja Gin -long drinkkien, piti palvella ainoastaan kisojen ajan. Juoma kehitettiin, jotta ravintolassa lukuisten kisavieraiden palvelu kävisi nopeammin. Lonkerosta tuli kuitenkin pysyvästi yksi suomalaisten lempijuomista. Kirja kertoo tämän kansainvälisestikin uniikin juoman tarinan luoden samalla katsauksen maan panimoteollisuuteen.