Juhani Mattila – författare

Miksi meitä jännittää?Sydän tykyttää, kädet hikoavat ja puna alkaa nousta kasvoille - tuttu tilanne? Jännittäminen on tavallista tilanteissa, joissa kokee joutuvansa muiden huomion kohteeksi. Normaali jännittäminen voi joskus muuttua sosiaaliseksi peloksi ja rajoittaa elämää. Yllättävän usein sosiaaliset pelot ovat seurausta ihmisen herkkyydestä.Aisteiltaan ja tunteiltaan herkät ihmiset tekevät tarkkoja havaintoja ja reagoivat voimakkaasti jopa tiedostamattomiin ärsykkeisiin. Tällainen sensitiivisyys koetaan helposti häpeälliseksi ja se voi heikentää itsetuntoa, varsinkin kun nykyisin ihaillaan ulospäinsuuntautuneisuutta ja esiintymisrohkeutta. Herkkyyttä ei kuitenkaan pidä piilottaa. Se on osa älykkyyttä ja tärkeä voimavara yksilölle ja yhteisölle.

Nöyryyttävät kokemukset ovat psykofyysisiä traumoja, jotka paranevat hitaasti. Nöyryytys tarkoittaa arvokkuuden kokemuksen riistämistä. Niiden tunnistaminen on välttämätöntä, kun halutaan parantaa työhyvinvointia tai kun pyritään auttamaan työuupumuksesta ja muista psyykkisistä oireista kärsivää ihmistä. Nöyryytykset vaikuttavat yksilöihin ja laajemmin myös kokonaisiin kansakuntiin.Nöyryyttävänä voidaan kokea työtoverin tai puolison suusta kuultu tölväisy, penkin alle mennyt esiintyminen, työttömäksi joutuminen, taloudellinen ahdinko tai sosiaalisen aseman menettäminen. Nöyryytyksessä ihminen kokee joutuvansa keinottomana vääryyden kohteeksi tai alistetuksi. Juhani Mattila selvittää, miten nöyryytykset vahingoittavat ihmisen mieltä ja miten uusien nöyryytysten pelko estää häntä elämästä omana itsenään ja toteuttamasta omia mahdollisuuksiaan. Pahanolon taustalla olevien ongelmien tiedostaminen auttaa vapautumaan ja löytämään uudelleen aidon itsensä ja kokemuksen omasta arvokkuudestaan.

Moni jännittää esiintymistä yli kaiken. Käsien tärinä ja punastuminen kiusaavat työpaikan palaverissa tai vaikkapa kaupan kassalla, kun muut katsovat. Normaali jännittäminen voi silloin muuttua sosiaalisiksi peloiksi, jotka rajoittavat elämää. Yllättävän usein nämä pelot ovat seurausta ihmisen herkkyydestä.Aisteiltaan ja tunteiltaan herkät ihmiset tekevät tarkkoja havaintoja ja reagoivat voimakkaasti jopa tiedostamattomiin ärsykkeisiin. Tällainen sensitiivisyys koetaan häpeälliseksi ja itsetuntoa heikentäväksi, varsinkin kun nykyisin ihaillaan rohkeaa esiintymiskykyä ja ulospäin suuntautuneisuutta. Herkkyys on kuitenkin osa älykkyyttä ja se voisi olla tärkeä voimavara niin yksilölle kuin yhteisöllekin.

Merkityksellisyydestä virtaa elämäänUupuneen elämästä on kadonnut ilo ja tarkoitus. Silloin elämä on pelkkää suorittamista. Pahimmillaan uupumus johtaa toimintakyvyn täydelliseen menettämiseen.Psykiatri Juhani Mattila kertoo, mistä uupumuksessa pohjimmiltaan on kyse ja mitä siitä toipuminen edellyttää. Pelkkä lepo ja sinänsä hyödylliset elämäntapamuutokset harvoin korjaavat pitkäkestoista, vaikeaa uupumusta. Keskeistä onnistuneessa toipumisessa on kyky suuntautua kohti läheisiä ihmissuhteita, kohti toista ihmistä. Vasta silloin aito itse ja elämän merkityksellisyys voivat löytyä jälleen.Juhani Mattila on psykiatrian erikoislääkäri ja tietokirjailija. Hän on kiinnostunut ujoudesta, sosiaalisista peloista, masennuksesta ja työuupumuksesta, joista hän julkaissut useita teoksia ja artikkeleita. Hänen aiemmin ilmestyneitä teoksiaan ovat mm. Nöyryytys (2017) sekä Herkkyys ja sosiaaliset pelot (2014).

Merkityksellisyydestä virtaa elämäänUupuneen elämästä on kadonnut ilo ja tarkoitus. Silloin elämä on pelkkää suorittamista. Pahimmillaan uupumus johtaa toimintakyvyn täydelliseen menettämiseen.Psykiatri Juhani Mattila kertoo, mistä uupumuksessa pohjimmiltaan on kyse ja mitä siitä toipuminen edellyttää. Pelkkä lepo ja sinänsä hyödylliset elämäntapamuutokset harvoin korjaavat pitkäkestoista, vaikeaa uupumusta. Keskeistä onnistuneessa toipumisessa on kyky suuntautua kohti läheisiä ihmissuhteita, kohti toista ihmistä. Vasta silloin aito itse ja elämän merkityksellisyys voivat löytyä jälleen.Juhani Mattila on psykiatrian erikoislääkäri ja tietokirjailija. Hän on kiinnostunut ujoudesta, sosiaalisista peloista, masennuksesta ja työuupumuksesta, joista hän julkaissut useita teoksia ja artikkeleita. Hänen aiemmin ilmestyneitä teoksiaan ovat mm. Nöyryytys (2017) sekä Herkkyys ja sosiaaliset pelot (2014).

Jokainen haluaa tuntea itsensä onnelliseksi, ja tavoittelemme onnellisuutta monin tavoin. Joskus onni kuitenkin tuntuu vain pakenevan, ja joskus se on kuin huone, jonne ei ole avainta. Silloin ihminen on vaarassa uupua.Psykiatri Juhani Mattila kuvaa vuosikymmenien terapeuttikokemuksellaan pyrkimystämme löytää elämäämme onni ja merkityksellisyys. Miten tunnistaa verhotut kaipaukset ja elämänhalu, joka pitää meidät hengissä?Mitä voimme tehdä onnemme eteen? Onko onnellisuus kuin metsän sieni, joka samoillessa löydetään? Vai suhtaudummeko siihen kuin olympialaisten kultamitaliin, joka koettelemusten ja sitkeän harjoittelun jälkeen vihdoin saavutetaan?Juhani Mattila on psykiatrian erikoislääkäri ja tietokirjailija. Hän on aiemmin kirjoittanut esimerkiksi ujoudesta, sosiaalisista peloista ja työuupumuksesta. Hän on julkaissut useita teoksia, mm. Uupumuksesta takaisin elämään (2021), Nöyryytys (2017) sekä Herkkyys ja sosiaaliset pelot (2014).