Jukka Parkkinen – författare

Karhukirjeitä-sarjan toinen osa!

Mikä kummitus pelottaa pieniä karhuja eniten? Tietysti Baskervillen karhukoira. Karhulapsi Otso on edelleen tätinsä hoidossa Karhumäessä ja lähettää sieltä kirjeitä kaverilleen Karvoselle. Amalian poliisisulhanen on lähtenyt Käpälämäkeen, joten Otso ja Amalia voivat tehdä mitä lystää. He käyvät sammutusretkellä Letkunperällä, osallistuvat katastrofiharjoituksiin ja hoitavat juoksevia asioita tädin kellarissa. Lisäksi tarinoidaan suvun merirosvosta ja käydään päiväkodin vanhempainillassa, jossa Amalia sylkee lasiin. Arvaatteko muuten, mitä Amalia-täti painaa? Toistasataa kiloa varjossa.

Karhukirjeitä-sarjan osat ovat:

1. Karhukirjeitä Karvoselle, 2. Karhukirjeitä Karhumäestä, 3. Karhukirjeitä kesäleiriltä, 4. Karhukirjeitä kaamoksesta, 5. Karhukirjeitä kaukomailta, 6. Karhukirjeitä kotiväelle, 7. Karhukirjeitä kuntolomalta

Karhukirjeitä-sarjan neljäs osa!

Kun Amalia-tädillä on tassunsa pelissä, tapahtuu kaikenlaista - myös suhteessa konstaapeli Karhuseen. Otso raportoi jälleen Karhumäestä, jonka kaamoksessa hän ehtii puuhata Amalia-tädin kanssa monenmoista moottoroidusta mattopyykistä elokuva-avustajina esiintymiseen. Amalian ja konstaapeli Oiva Karhusen suhteeseen tulee säröjä tädin uuden harrastuksen - painonnoston - takia, ja Oiva syventyy kulttuuririentoihin kokolaturi Aarian Oopperan kanssa. Mutta lopulta kaikki järjestyy, kun tädillä on tassunsa pelissä.

Karhukirjeitä-sarjan osat ovat:

1. Karhukirjeitä Karvoselle, 2. Karhukirjeitä Karhumäestä, 3. Karhukirjeitä kesäleiriltä, 4. Karhukirjeitä kaamoksesta, 5. Karhukirjeitä kaukomailta, 6. Karhukirjeitä kotiväelle, 7. Karhukirjeitä kuntolomalta

Kalevi Korppi eleli kumppaniensa Majavan, Piisamin ja Saukon kera onnellisena Jokisaaren seutuvilla.

Ihminen oli ollut siellä harvinainen vieras. Mutta eräänä päivänä lentokone kaartoi Jokisaaren ylle ja kylvi vesakkomyrkkyä rannoille. Puut kellastuivat, niityn kukkaset ja mehiläiset kuolivat.

Ihmisen läheisyys alkoi muutenkin yhä pahemmin uhata Jokisaaren rauhaa. Karanneet minkit asuivat Majavan vanhassa pesässä ja olivat muiden eläinten alituisena uhkana. Tehdas saastutti jokea, kalat kuolivat. Jokisaarelaiset alkoivat jo harkita lähtöä Kauas Pohjoiseen. Supikoira oli kertonut, että siellä on vielä suuria metsiä ja puhtaita vesiä.

Karhukirjeitä-sarjan ensimmäinen osa!

Karhunpoikanen Otso viettää riemulomaa Amalia-tätinsä villissä hoidossa. Kirjeiden saaja Karvonen lienee vihreä kateudesta!  Karhulapsi Otso on päässyt tätinsä hoitoon Karhumäkeen siksi aikaa, kun verokarhuäiti ja tiekarhuisä viipyvät urantekomatkoillaan. Tädin luota Otso kirjoittelee ystävälleen Karvoselle ja kertoo kuulumisiaan, joita ei ihan vähän olekaan.Amalia-tädillä on joka aamuksi uusi ohjelma, jonka mukaan lähdetään kiertelemään maistiaisia, sivistymään museoon, huutamaan paloruiskua tai myymään kakkuja Karhunpalvelus-seuran hyväntekeväisyysmyyjäisiin. Amalia on hauska ja suurpiirteinen täti, joka antaa viettää syntymäpäiviäkin tavallista useammin.Täti on joutunut kerran poliisin piirittämäksi. Hän on päässyt motista ehjin nahoin, mutta eikös vain konstaapeli Karhunen yhtenä iltana taas istu tädin luona kuuntelemassa kokolaturi Aarian Oopperaa.

Karhukirjeitä-sarjan osat ovat:

1. Karhukirjeitä Karvoselle, 2. Karhukirjeitä Karhumäestä, 3. Karhukirjeitä kesäleiriltä, 4. Karhukirjeitä kaamoksesta, 5. Karhukirjeitä kaukomailta, 6. Karhukirjeitä kotiväelle, 7. Karhukirjeitä kuntolomalta

Karhukirjeitä-sarjan viides osa!

Riemukasta raportointia Otson, Amalia-tädin ja konstaapeli Karhusen matkalta maailman ympäri. Amalia-täti, Otso ja konstaapeli Oiva Karhunen ovat maailmanympärimatkalla. Kaupungit, maat ja maanosat vaihtuvat tiuhaan, ja niiden nähtävyyksiin tutustutaan omaperäisesti - välillä aivan kirjaimellisesti. Mutta matkailu avartaa, muutakin kuin Oivan vyötäröä. Onneksi tädillä riittää asennetta, serkkuja sekä terveyssisaria. Karhukirjeiden seurassa meno aina yhtä verrattoman riemukasta. Varoitus: älä kokeile tätä omilla matkoillasi. Älä ainakaan ihan kaikkea.

Karhukirjeitä-sarjan osat ovat:

1. Karhukirjeitä Karvoselle, 2. Karhukirjeitä Karhumäestä, 3. Karhukirjeitä kesäleiriltä, 4. Karhukirjeitä kaamoksesta, 5. Karhukirjeitä kaukomailta, 6. Karhukirjeitä kotiväelle, 7. Karhukirjeitä kuntolomalta

Karhukirjeitä-sarjan kolmas osa!

Antaa palaa! huutavat karhulapset kesäleirillään. Onneksi VPK on paikalla... melkein aina. Otson vanhemmat ovat taas ties missä, joten Otso saa harjoitella sopeutumista maailman kylmään ja nälkään Amalia-tädin kanssa VPK:n lastenleirillä. Amalia-tädin tunnuslause on "Antaa palaa", joten sitä toteutetaan leirilläkin. Kunnon leireillähän puhalletaan aina yhteen hiileen. Onneksi palokunta on paikalla...

Karhukirjeitä-sarjan osat ovat:

1. Karhukirjeitä Karvoselle, 2. Karhukirjeitä Karhumäestä, 3. Karhukirjeitä kesäleiriltä, 4. Karhukirjeitä kaamoksesta, 5. Karhukirjeitä kaukomailta, 6. Karhukirjeitä kotiväelle, 7. Karhukirjeitä kuntolomalta

Karhukirjeitä-sarjan kuudes osa!

Otson kirjeitä saa nyt kotiväki, sillä Karvonen on hänen mukanaan tutustumassa Karhumäkeen. Kerrottavaa riittää. Amalia-tädin vintti menee pimeäksi, ja lampun vaihtamiseen tarvitaan vähintään kolme karhua. Kaverukset osallistuvat kokolaturi Aarian Oopperan koelaulutilaisuuteen, retkeilevät Nuuskion kansallispuistossa, käyvät opastetulla kiertokäynnillä poliisilaitoksen putkassa - ja paljon muuta. Ilmassa on myös romantiikkaa, kun Amalia-tädin ja konstaapeli Oiva Karhusen suhde syvenee noin kahdentoista kihlauksen jälkeen.

Karhukirjeitä-sarjan osat ovat:

1. Karhukirjeitä Karvoselle, 2. Karhukirjeitä Karhumäestä, 3. Karhukirjeitä kesäleiriltä, 4. Karhukirjeitä kaamoksesta, 5. Karhukirjeitä kaukomailta, 6. Karhukirjeitä kotiväelle, 7. Karhukirjeitä kuntolomalta

Kalevi Korppi lentää edelleen poikamiehenä.

Tämä herättää huomiota keväisin pesimisaikaan. Kalevi päättää lähteä matkalle ja palata vasta kun korpinpojat jo lentävät. Onnekseen hän tutustuu Pitkäseen, varikseen joka on utelias ja kyltymätön seikkailija.

Yhdessä Kalevi ja Pitkänen ajautuvat hassuihin ja joskus vaarallisiin tilanteisiin milloin makkaratehtaalle, milloin luontovalokuvaajan kotiin. Ja lisäksi huolena on sormus, jota Kalevi on oikeastaan lähtenyt etsimään, sillä ilman sitä ei ainakaan kannata kosia.

Kuinka kävi, kun Jussi-poika toi krokotiilin kouluun ympäristöopin tunnille? Mukana myös seitsemän muuta tarinaa.

Rohkea Pelätti puolustaa hiiriperhettä kissan kavaluuksilta, ja Pellen urheat vaivaishiiret käyvät taisteluun kamalaa hirviötä vastaan. Vieläkin kummempaa tapahtuu: Jussin, Leenan ja Marjan kotitalon aitanvintiltä taitaa kummitella! Kaiken huipuksi Jussi löytää purosta kotimaisen krokotiilin. Jukka Parkkisen Kotimainen krokotiili sisältää kahdeksan tarinaa eläinmaailman sattumuksista, joiden parissa viihtyvät pienet ja isotkin ihmiset.

Karhukirjeitä-sarjan neljäs osa!

Kun Amalia-tädillä on tassunsa pelissä, tapahtuu kaikenlaista - myös suhteessa konstaapeli Karhuseen. Otso raportoi jälleen Karhumäestä, jonka kaamoksessa hän ehtii puuhata Amalia-tädin kanssa monenmoista moottoroidusta mattopyykistä elokuva-avustajina esiintymiseen. Amalian ja konstaapeli Oiva Karhusen suhteeseen tulee säröjä tädin uuden harrastuksen - painonnoston - takia, ja Oiva syventyy kulttuuririentoihin kokolaturi Aarian Oopperan kanssa. Mutta lopulta kaikki järjestyy, kun tädillä on tassunsa pelissä.

Karhukirjeitä-sarjan osat ovat:

1. Karhukirjeitä Karvoselle, 2. Karhukirjeitä Karhumäestä, 3. Karhukirjeitä kesäleiriltä, 4. Karhukirjeitä kaamoksesta, 5. Karhukirjeitä kaukomailta, 6. Karhukirjeitä kotiväelle, 7. Karhukirjeitä kuntolomalta

Karhukirjeitä-sarjan kuudes osa!

Otson kirjeitä saa nyt kotiväki, sillä Karvonen on hänen mukanaan tutustumassa Karhumäkeen. Kerrottavaa riittää. Amalia-tädin vintti menee pimeäksi, ja lampun vaihtamiseen tarvitaan vähintään kolme karhua. Kaverukset osallistuvat kokolaturi Aarian Oopperan koelaulutilaisuuteen, retkeilevät Nuuskion kansallispuistossa, käyvät opastetulla kiertokäynnillä poliisilaitoksen putkassa - ja paljon muuta. Ilmassa on myös romantiikkaa, kun Amalia-tädin ja konstaapeli Oiva Karhusen suhde syvenee noin kahdentoista kihlauksen jälkeen.

Karhukirjeitä-sarjan osat ovat:

1. Karhukirjeitä Karvoselle, 2. Karhukirjeitä Karhumäestä, 3. Karhukirjeitä kesäleiriltä, 4. Karhukirjeitä kaamoksesta, 5. Karhukirjeitä kaukomailta, 6. Karhukirjeitä kotiväelle, 7. Karhukirjeitä kuntolomalta

Otson uudet hulvattomat seikkailut!

Karhulapsi Otso asuu Amalia-tätinsä ja konstaapeli Karhusen luona Karhumäellä ja kirjoittaa hykerryttäviä kirjeitä kaverilleen Karvoselle. Seitsemännessä tarinakirjassa Otso saattelee Amalia-tädin kuntolomalle, sillä tädin kunto on päässyt romahtamaan: hänelle on tapahtunut painovirhe ja hänet on todettu sata kiloa ylipainoiseksi.

Ystäviensä Lahja Hevosen ja Emmi Kotvan kanssa Amalia pistää uuteen järjestykseen elämäänsä ja Käpälämäen kuntoutuskeskusta. Hölkkälenkillään he eivät ikinä juokse Nallemarketin ohi, golfkentällä Amalia lyö pallon helposti yli baarin, ja uinnista, tenniksestä ja lentopallosta karhurouvat valitsevat omaksi kuntoilulajikseen tikanheiton. Otson aiemmista seikkailuista on kerrottu kirjoissa Karhukirjeitä Karvoselle, Karhumäestä, kesäleiriltä, kaamoksesta, kaukomailta ja kotiväelle. Jukka Parkkisen mehukkaasti sanaileman sarjan toisesta kirjasta on sanottu näin: "Hilpeä, opettavainen ja nokkela lastenkirja, joka menee kyllä aikuisellekin. Oikeastaan ihmettelen, miksei tätä löydy myös aikuisten osaston hyllystä. Lisää Karhumäkeä, kiitos."

Otson uudet hulvattomat seikkailut!

Karhulapsi Otso asuu Amalia-tätinsä ja konstaapeli Karhusen luona Karhumäellä ja kirjoittaa hykerryttäviä kirjeitä kaverilleen Karvoselle. Seitsemännessä tarinakirjassa Otso saattelee Amalia-tädin kuntolomalle, sillä tädin kunto on päässyt romahtamaan: hänelle on tapahtunut painovirhe ja hänet on todettu sata kiloa ylipainoiseksi.

Ystäviensä Lahja Hevosen ja Emmi Kotvan kanssa Amalia pistää uuteen järjestykseen elämäänsä ja Käpälämäen kuntoutuskeskusta. Hölkkälenkillään he eivät ikinä juokse Nallemarketin ohi, golfkentällä Amalia lyö pallon helposti yli baarin, ja uinnista, tenniksestä ja lentopallosta karhurouvat valitsevat omaksi kuntoilulajikseen tikanheiton. Otson aiemmista seikkailuista on kerrottu kirjoissa Karhukirjeitä Karvoselle, Karhumäestä, kesäleiriltä, kaamoksesta, kaukomailta ja kotiväelle. Jukka Parkkisen mehukkaasti sanaileman sarjan toisesta kirjasta on sanottu näin: "Hilpeä, opettavainen ja nokkela lastenkirja, joka menee kyllä aikuisellekin. Oikeastaan ihmettelen, miksei tätä löydy myös aikuisten osaston hyllystä. Lisää Karhumäkeä, kiitos."

Osku Kivinen on vikkelä jaloistaan ja suustaan, hän tietää ja osaa mitä vain: rakentaa tandemin, toimia karjakkona, heittää kiekkoa ja kävellä nuoralla. Ja kaikki nämä taidot ovat täydessä käytössä kun Osku olosuhteiden pakosta viettää kesän Ainon luona Alamaan kirkonkylässä. Turhaan ei Kankaan Terttu sano Oskua Peppi Pitkätossuksi, vaikkei hänellä olekaan pisamia ja punaisia lettejä.Jukka Parkkinen on kirjoittanut yhden hauskimmista ja hulluimmista kirjoistaan!

Nurkanvaltaaja Osku Kiiskinen valtaamassa maatalousantiikkisia nurkkia!

Ja on niitä muitakin keinoja kerätä rahat Korfun matkaa varten: joulujuhla ja jääkiekon hyväntekeväisyysottelu Sahan Poka - Alamaan Pyrkivä.

Osakkeet olivat nousussa ensimmäisessä Osku-kirjassa, tuleeko tästä voitto kotiin?

Osku on ryhtynyt koululehden toimittajaksi ja Ainoa jahdataan vanhainkotiin. Suku on pahinta mitä ihmiselle voi sattua, mutta lehti ei kauas puusta putoa. Sen saavat sukulaiset tuta.Suku on pahin, Osku on Jukka Parkkisen trilogian päätösosa.

Ystäväkolmikko ihastuu samaan tyttöön

Jukka Parkkisen palkitussa kirjassa hilpeät ja vakavat juonet punoutuvat yhteen.

Pelkonen, Sami ja Jali ovat erottamaton kaverikolmikko. Nyt he kaikki yrittävät tehdä vaikutuksen kaupungin kauneimpaan lyyliin, balettitanssija Hanneleen.

Sami on kuikelo, jolla on laskukone aivojen paikalla. Jali on nyrkkeilijä, atleetikko, jolle isä on ongelma, ja Pelkonen on kotleetikko, jolle maistuvat kotityöt. Miten käy ystävyyden, jos Hannele valitseekin yhden heistä?

Korppiveljekset palailevat siirtolaiselämän jälkeen tuttuun kotikorpeen. Mutta korpi ei ole entisensä. Kuuluu jyminää ja räjähdyksiä ja muut korpit tietävät kertoa, miten monet korven asukkaista ovat noin vain lentäneet ilmaan. Rauha on poissa.

"Puolustusvoimat suorittavat kovapanosammuntoja suunnassa...", selittää everstin matkaradio läheisessä sotilasleirissä, mutta ei selitä pitkään. Kalevi kähveltää radion toverikseen. Korppien ja sotilasleirin joutuessa vastakkain tapahtuu kaikenlaista. Miten käy Korven korppien, kun eversti ryhtyy vastahyökkäykseen?

Kalevi Korpin toiveet omasta perheestä alkavat tuntua turhilta. Pesänteko ei onnistu, ja korppineitokin antaa rukkaset. Sitten Kalevi tapaa sirkuksesta karanneen karhun, jolla ei ole tietoa vanhemmista. Ja niin karhu saa korpista isän, korppi karhusta ottopojan. Samana kesänä seudulla tapahtuu muutakin. Luonnonsuojelijat ja maanviljelijä Haavisto joutuvat kärhämään lintujärven kohtalosta; patoa puretaan ja rakennetaan, räjäytetään ja rakennetaan taas niin että korpilla ja karhulla on naurussa pitelemistä.

Jukka Parkkisen tummasävyistä tarinaa ystävyydestä ja elämän voitoista ja menetyksistä lämmittää tilannekomiikka

Onnenpoika ja pelienkeli oli ilmestymisvuonnaan 2000 Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia -ehdokas.

Mika on lähes maaninen rahapelien kuluttaja. Onni vaihtelee, kunnes hän kohtaa Mikin, joka tuo tuuria Mikan pelaamiseen. Nuoret ystävystyvät, mutta pian vanha sanonta siitä, että jos on onnea pelissä, sitä ei ole rakkaudessa, tuntuu toteutuvan.

Jukka Parkkisen Onnenpoika ja pelienkeli on kertomus ystävyydestä, erilaisuuden hyväksymisestä, voitoista ja menetyksistä elämän pelissä, jossa on joskus liian suuret kertoimet tai ainakin odotukset.

Jukka Parkkinen on kirjoittanut monia rakastettuja kirjasarjoja 1970-luvun lopulta lähtien, muun muassa Korppi ja kumppanit -, Suvi Kinos - ja Karhukirjeitä-sarjat. Hänet on palkittu mm. Savonia- ja Topelius-palkinnoilla ja Anni Swan-mitalilla.

Hilpeä kasvuromaani teinipojasta, jolle lennokkien parissa puuhastelu ei enää tarjonnut tarpeeksi virikkeitä.

Kun Kalle-Yrjänä havahtuu kiusalliseen tosiasiaan, ettei hänellä vielä ole tyttöystävää, hän ryhtyy viipymättä sellaisen hankintaan. Pian hänellä onkin jo yksitoista rautaa lupaavasti tulessa. Ihastumiset eivät välttämättä ole molemminpuolisia eivätkä varsinkaan samanaikaisia, mutta yrittämisen puutteesta Kallea ei voi syyttää.

Sotkettuaan palikkansa milloin älykkörunoilijana, eläinaktivistina, mummojen ystävänä tai nukkekodin rakennusmestarina Kalle-Yrjänän on viimein myönnettävä tosiasiat - ja kohdattava se kahdestoista.

Jukka Parkkinen on kirjoittanut monia rakastettuja kirjasarjoja 1970-luvun lopulta lähtien, muun muassa Korppi ja kumppanit -, Suvi Kinos - ja Karhukirjeitä-sarjat. Hänet on palkittu mm. Savonia- ja Topelius-palkinnoilla ja Anni Swan-mitalilla.

Hilpeä ja hurmaava luontosatu äänikirjana!

Sankaritarina sopuli Takku Mustaturkista seuraa Lapin vuodenaikoja.

Takku syntyi keväällä Sammaltunturin pahtaan. Toukokuun se vilisti villinä hangen alla sopulien sammalkäytävissä. Kun kesä saapui, osoitti vanha sopuli Puljun Aslakka Takulle tehtävän: tämä on valittu Tiennäyttäjäksi, joka johtaisi sopulit suureen vaellukseen ja uudelle turvalliselle kotiseudulle.

Kun tehtävä on suoritettu, on Takku tavannut ystävällisen poron, suuren suden, ahnaan ketun sekä seikkaillut muiden sopulinkarvaisten olentojen kanssa.

Jukka Parkkinen on kirjoittanut monia rakastettuja kirjasarjoja 1970-luvun lopulta lähtien, muun muassa Korppi ja kumppanit -, Suvi Kinos - ja Karhukirjeitä-sarjat. Hänet on palkittu mm. Savonia- ja Topelius-palkinnoilla ja Anni Swan-mitalilla.