120-vuotta Nurmen syntymästä. Juhlateos, jossa ennenjulkaisematonta aineistoa.Paavo Nurmesta tehty patsas juoksee neljässä kaupungissa muistona Juoksijoiden kuninkaasta. Millainen mies Paavo Nurmi oli? Olympiavoittaja ja maailmanennätysten rikkoja. Hymytön vaikenija?Paavo Nurmi tähtäsi maailman parhaaksi juoksijaksi. Muut tekivät hänestä kansallissankarin, myytin. Vähäisestä kielitaidostaan huolimatta Paavo Nurmi loi Suomi-kuvaa ulkomailla voimakkaammin kuin tänä päivänä ehkä ymmärretään. Apuna hänellä oli ulkoministeriön konsulaattiverkosto, joka välitti kilpailukutsuja.”Phantom Finn” ehti tehdä monta uraa. Hän oli Suomen Urheiluliiton ensimmäinen kestävyysjuoksuvalmentaja, rakennusurakoitsija ja laivanvarustaja, jonka huumorintajua kuvaa, että hän olisi halunnut antaa omistamalleen rahtialukselle nimeksi ”Konkurssi”. 1960-luvulla Nurmi lahjoitti osan omaisuudestaan nimeään kantavalle säätiölle, joka on erikoistunut sydän- ja verisuonitautien tutkimuksen tukemiseen.Paavo Nurmen ainutlaatuista asemaa kuvaa, että tasavallan presidentti Urho Kekkonen toimi Yleisradion haastattelijana suurjuoksijan 70-vuotishaastattelussa. Tässä perusteelliseen arkistotyöhön pohjautuvassa elämäkerrassa kuuluu Paavo Nurmen oma ääni lukuisten kirjeiden ja lehtikirjoitusten kautta.Kalle Virtapohja (s. 1962) on tietokirjailija ja toimittaja, joka on väitellyt tohtoriksi urheilujournalismin historiasta. Hän on toiminut Turun Sanomien urheilutoimituksen päällikkönä ja kirjoittanut muun muassa Turun Urheiluliiton 110-vuotisjuhlakirjaan Mustakeltaista sykettä ja Suomen Urheiluliiton 100-vuotishistoriateokseen Suomi voittoon - kansa liikkumaan. Hänen edellinen kirjansa Golf, suuret turnaukset, suuret voittajat (2015) käsitteli golfin suurturnauksia. Virtapohja valittiin keväällä Urheilutoimittajain Liiton puheenjohtajaksi.

Iivo ei ole osallistunut kirjan tekemiseen.

Pekingin olympiakisojen kolmen mitalin jättipotti teki Iivo Niskasesta Suomen menestyneimmän urheilijan tällä vuosituhannella. Kolme olympiakultaa kolmissa peräkkäisissä olympiakisoissa kruunaavat hänet jo kesken urheilu-uran kaikkien aikojen legendojen joukkoon Paavo Nurmen ja Veikko Hakulisen rinnalle. Iivon menestys on nostanut pienen pohjoissavolaisen Vieremän kunnan maailmankartalle, ja samalla hiihto on tehnyt paluun suosituimpien talviharrastusten joukkoon Suomessa. Iivon synnyttämää spontaania innostusta kuvaa, että Savon Sanomat on jo kolme kertaa ilmestynyt arvokisojen yhteydessä nimellä Iivon Sanomat.FT, LiTM Kalle Virtapohja on urheiluhistoriaan erikoistunut tietokirjailija, joka on toiminut urheilutoimittajana muun muassa Turun Sanomissa ja Savon Sanomissa.

Isänmaallisena toimijana tunnettu ”koko kansan Tahko” kuuluu historiamme suurmiehiin. Hänen keskeinen elämäntehtävänsä oli tavoite koko kansan liikuttamisesta: ilman Tahkoa ei olisi pesäpalloa eikä koululaisilla hiihtolomaa.Kansallinen suurmiehemme Lauri ”Tahko” Pihkala (1888-1981) oli luomassa suomalaista kilpaurheiluperinnettä. Hän oli monipuolinen olympiaurheilija, valmentaja ja toimittaja, joka haki tietoa ja ideoita Pohjois-Amerikasta. Pihkala kehitti muun muassa pesäpallon, uudisti suomalaisen hiihtoperinteen, visioi stadionia Helsinkiin ja esitti ajatuksen urheiluopistoista, joista Vierumäki oli ensimmäinen. Pihkala kulki moottoripyörällään ensimmäisenä ammattivalmentajana pitkin ja poikin Suomenniemeä kertoen eri lajien säännöistä ja valmennusnikseistä.Odotuksen täyteisenä kesänä 1917 Pihkala lopetti valmennustyönsä ja ryhtyi perustamaan suojeluskuntia. Suomen kiskaiseminen irti Venäjän ikeestä oli koko ajan lähempänä. Pihkala kirjoitti vaikuttavan pamfletin, jossa hän kannusti urheilunuorisoa valmistautumaan Suomen itsenäistymiseen.Suojeluskuntajärjestön lakkauttaminen vuonna 1944 oli Pihkalalle henkilökohtainen tragedia. Hän menetti työpaikkansa. Lisäksi hänen entisiä työtovereitaan kuulusteltiin ja pidätettiin asekätkentäjutun yhteydessä toisten lähtiessä maanpakoon. Pihkala ei jäänyt toimettomaksi. Hän jatkoi uraauurtavaa työtään koko kansan liikuttamisessa.Teos kertoo tarinan ainutlaatuisesta, aikaansaavasta ja monipuolisesta Tahkosta, joka levitti liikunnan ilosanomaa kansanomaisesti pieruhuumoriakin viljellen.FT Kalle Virtapohja on tietokirjailija, joka on kirjoittanut useita urheiluhistoriallisia teoksia.

Isänmaallisena toimijana tunnettu ”koko kansan Tahko” kuuluu historiamme suurmiehiin. Hänen keskeinen elämäntehtävänsä oli tavoite koko kansan liikuttamisesta: ilman Tahkoa ei olisi pesäpalloa eikä koululaisilla hiihtolomaa.Kansallinen suurmiehemme Lauri ”Tahko” Pihkala (1888-1981) oli luomassa suomalaista kilpaurheiluperinnettä. Hän oli monipuolinen olympiaurheilija, valmentaja ja toimittaja, joka haki tietoa ja ideoita Pohjois-Amerikasta. Pihkala kehitti muun muassa pesäpallon, uudisti suomalaisen hiihtoperinteen, visioi stadionia Helsinkiin ja esitti ajatuksen urheiluopistoista, joista Vierumäki oli ensimmäinen. Pihkala kulki moottoripyörällään ensimmäisenä ammattivalmentajana pitkin ja poikin Suomenniemeä kertoen eri lajien säännöistä ja valmennusnikseistä.Odotuksen täyteisenä kesänä 1917 Pihkala lopetti valmennustyönsä ja ryhtyi perustamaan suojeluskuntia. Suomen kiskaiseminen irti Venäjän ikeestä oli koko ajan lähempänä. Pihkala kirjoitti vaikuttavan pamfletin, jossa hän kannusti urheilunuorisoa valmistautumaan Suomen itsenäistymiseen.Suojeluskuntajärjestön lakkauttaminen vuonna 1944 oli Pihkalalle henkilökohtainen tragedia. Hän menetti työpaikkansa. Lisäksi hänen entisiä työtovereitaan kuulusteltiin ja pidätettiin asekätkentäjutun yhteydessä toisten lähtiessä maanpakoon. Pihkala ei jäänyt toimettomaksi. Hän jatkoi uraauurtavaa työtään koko kansan liikuttamisessa.Teos kertoo tarinan ainutlaatuisesta, aikaansaavasta ja monipuolisesta Tahkosta, joka levitti liikunnan ilosanomaa kansanomaisesti pieruhuumoriakin viljellen.FT Kalle Virtapohja on tietokirjailija, joka on kirjoittanut useita urheiluhistoriallisia teoksia.

120-vuotta Nurmen syntymästä. Juhlateos, jossa ennenjulkaisematonta aineistoa.Paavo Nurmesta tehty patsas juoksee neljässä kaupungissa muistona Juoksijoiden kuninkaasta. Millainen mies Paavo Nurmi oli? Olympiavoittaja ja maailmanennätysten rikkoja. Hymytön vaikenija?Paavo Nurmi tähtäsi maailman parhaaksi juoksijaksi. Muut tekivät hänestä kansallissankarin, myytin. Vähäisestä kielitaidostaan huolimatta Paavo Nurmi loi Suomi-kuvaa ulkomailla voimakkaammin kuin tänä päivänä ehkä ymmärretään. Apuna hänellä oli ulkoministeriön konsulaattiverkosto, joka välitti kilpailukutsuja.”Phantom Finn” ehti tehdä monta uraa. Hän oli Suomen Urheiluliiton ensimmäinen kestävyysjuoksuvalmentaja, rakennusurakoitsija ja laivanvarustaja, jonka huumorintajua kuvaa, että hän olisi halunnut antaa omistamalleen rahtialukselle nimeksi ”Konkurssi”. 1960-luvulla Nurmi lahjoitti osan omaisuudestaan nimeään kantavalle säätiölle, joka on erikoistunut sydän- ja verisuonitautien tutkimuksen tukemiseen.Paavo Nurmen ainutlaatuista asemaa kuvaa, että tasavallan presidentti Urho Kekkonen toimi Yleisradion haastattelijana suurjuoksijan 70-vuotishaastattelussa. Tässä perusteelliseen arkistotyöhön pohjautuvassa elämäkerrassa kuuluu Paavo Nurmen oma ääni lukuisten kirjeiden ja lehtikirjoitusten kautta.Kalle Virtapohja (s. 1962) on tietokirjailija ja toimittaja, joka on väitellyt tohtoriksi urheilujournalismin historiasta. Hän on toiminut Turun Sanomien urheilutoimituksen päällikkönä ja kirjoittanut muun muassa Turun Urheiluliiton 110-vuotisjuhlakirjaan Mustakeltaista sykettä ja Suomen Urheiluliiton 100-vuotishistoriateokseen Suomi voittoon - kansa liikkumaan. Hänen edellinen kirjansa Golf, suuret turnaukset, suuret voittajat (2015) käsitteli golfin suurturnauksia. Virtapohja valittiin keväällä Urheilutoimittajain Liiton puheenjohtajaksi.

Iivo ei ole osallistunut kirjan tekemiseen.

Pekingin olympiakisojen kolmen mitalin jättipotti teki Iivo Niskasesta Suomen menestyneimmän urheilijan tällä vuosituhannella. Kolme olympiakultaa kolmissa peräkkäisissä olympiakisoissa kruunaavat hänet jo kesken urheilu-uran kaikkien aikojen legendojen joukkoon Paavo Nurmen ja Veikko Hakulisen rinnalle. Iivon menestys on nostanut pienen pohjoissavolaisen Vieremän kunnan maailmankartalle, ja samalla hiihto on tehnyt paluun suosituimpien talviharrastusten joukkoon Suomessa. Iivon synnyttämää spontaania innostusta kuvaa, että Savon Sanomat on jo kolme kertaa ilmestynyt arvokisojen yhteydessä nimellä Iivon Sanomat.FT, LiTM Kalle Virtapohja on urheiluhistoriaan erikoistunut tietokirjailija, joka on toiminut urheilutoimittajana muun muassa Turun Sanomissa ja Savon Sanomissa.

Isänmaallisena toimijana tunnettu ”koko kansan Tahko” kuuluu historiamme suurmiehiin. Hänen keskeinen elämäntehtävänsä oli tavoite koko kansan liikuttamisesta: ilman Tahkoa ei olisi pesäpalloa eikä koululaisilla hiihtolomaa.Kansallinen suurmiehemme Lauri ”Tahko” Pihkala (1888-1981) oli luomassa suomalaista kilpaurheiluperinnettä. Hän oli monipuolinen olympiaurheilija, valmentaja ja toimittaja, joka haki tietoa ja ideoita Pohjois-Amerikasta. Pihkala kehitti muun muassa pesäpallon, uudisti suomalaisen hiihtoperinteen, visioi stadionia Helsinkiin ja esitti ajatuksen urheiluopistoista, joista Vierumäki oli ensimmäinen. Pihkala kulki moottoripyörällään ensimmäisenä ammattivalmentajana pitkin ja poikin Suomenniemeä kertoen eri lajien säännöistä ja valmennusnikseistä.Odotuksen täyteisenä kesänä 1917 Pihkala lopetti valmennustyönsä ja ryhtyi perustamaan suojeluskuntia. Suomen kiskaiseminen irti Venäjän ikeestä oli koko ajan lähempänä. Pihkala kirjoitti vaikuttavan pamfletin, jossa hän kannusti urheilunuorisoa valmistautumaan Suomen itsenäistymiseen.Suojeluskuntajärjestön lakkauttaminen vuonna 1944 oli Pihkalalle henkilökohtainen tragedia. Hän menetti työpaikkansa. Lisäksi hänen entisiä työtovereitaan kuulusteltiin ja pidätettiin asekätkentäjutun yhteydessä toisten lähtiessä maanpakoon. Pihkala ei jäänyt toimettomaksi. Hän jatkoi uraauurtavaa työtään koko kansan liikuttamisessa.Teos kertoo tarinan ainutlaatuisesta, aikaansaavasta ja monipuolisesta Tahkosta, joka levitti liikunnan ilosanomaa kansanomaisesti pieruhuumoriakin viljellen.FT Kalle Virtapohja on tietokirjailija, joka on kirjoittanut useita urheiluhistoriallisia teoksia.

Isänmaallisena toimijana tunnettu ”koko kansan Tahko” kuuluu historiamme suurmiehiin. Hänen keskeinen elämäntehtävänsä oli tavoite koko kansan liikuttamisesta: ilman Tahkoa ei olisi pesäpalloa eikä koululaisilla hiihtolomaa.Kansallinen suurmiehemme Lauri ”Tahko” Pihkala (1888-1981) oli luomassa suomalaista kilpaurheiluperinnettä. Hän oli monipuolinen olympiaurheilija, valmentaja ja toimittaja, joka haki tietoa ja ideoita Pohjois-Amerikasta. Pihkala kehitti muun muassa pesäpallon, uudisti suomalaisen hiihtoperinteen, visioi stadionia Helsinkiin ja esitti ajatuksen urheiluopistoista, joista Vierumäki oli ensimmäinen. Pihkala kulki moottoripyörällään ensimmäisenä ammattivalmentajana pitkin ja poikin Suomenniemeä kertoen eri lajien säännöistä ja valmennusnikseistä.Odotuksen täyteisenä kesänä 1917 Pihkala lopetti valmennustyönsä ja ryhtyi perustamaan suojeluskuntia. Suomen kiskaiseminen irti Venäjän ikeestä oli koko ajan lähempänä. Pihkala kirjoitti vaikuttavan pamfletin, jossa hän kannusti urheilunuorisoa valmistautumaan Suomen itsenäistymiseen.Suojeluskuntajärjestön lakkauttaminen vuonna 1944 oli Pihkalalle henkilökohtainen tragedia. Hän menetti työpaikkansa. Lisäksi hänen entisiä työtovereitaan kuulusteltiin ja pidätettiin asekätkentäjutun yhteydessä toisten lähtiessä maanpakoon. Pihkala ei jäänyt toimettomaksi. Hän jatkoi uraauurtavaa työtään koko kansan liikuttamisessa.Teos kertoo tarinan ainutlaatuisesta, aikaansaavasta ja monipuolisesta Tahkosta, joka levitti liikunnan ilosanomaa kansanomaisesti pieruhuumoriakin viljellen.FT Kalle Virtapohja on tietokirjailija, joka on kirjoittanut useita urheiluhistoriallisia teoksia.