Katariina Parhi – författare

This volume explores the history of epidemiology from the mid-twentieth century to the present. Epidemiology has exerted major influence on the way that both infectious and chronic diseases are conceptualized and controlled, and, more generally, on the way that people in modern societies think about health, behavior, longevity, and risk. This collection consists of a series of in-depth analyses of the roots, development, and impact of epidemiological research, illuminating the complex relationship between medical research and data on the one hand, and social and cultural factors on the other. The thematical and geographical scope of the book ranges from indigenous and participant perspectives to the visualization of pandemics, and from Circumpolar North to East Africa. The book identifies significant historical changes and the driving forces behind them, charting forms of science-society interaction that characterize modern epidemiology.Chapter 1 and chapter 4 are available open access under a Creative Commons Attribution 4.0 International License via link.springer.com.

This volume explores the history of epidemiology from the mid-twentieth century to the present. Epidemiology has exerted major influence on the way that both infectious and chronic diseases are conceptualized and controlled, and, more generally, on the way that people in modern societies think about health, behavior, longevity, and risk. This collection consists of a series of in-depth analyses of the roots, development, and impact of epidemiological research, illuminating the complex relationship between medical research and data on the one hand, and social and cultural factors on the other. The thematical and geographical scope of the book ranges from indigenous and participant perspectives to the visualization of pandemics, and from Circumpolar North to East Africa. The book identifies significant historical changes and the driving forces behind them, charting forms of science-society interaction that characterize modern epidemiology.

Chapter 1 and chapter 4 are available open access under a Creative Commons Attribution 4.0 International License via link.springer.com.

This volume explores the history of epidemiology from the mid-twentieth century to the present. Epidemiology has exerted major influence on the way that both infectious and chronic diseases are conceptualized and controlled, and, more generally, on the way that people in modern societies think about health, behavior, longevity, and risk. This collection consists of a series of in-depth analyses of the roots, development, and impact of epidemiological research, illuminating the complex relationship between medical research and data on the one hand, and social and cultural factors on the other. The thematical and geographical scope of the book ranges from indigenous and participant perspectives to the visualization of pandemics, and from Circumpolar North to East Africa. The book identifies significant historical changes and the driving forces behind them, charting forms of science-society interaction that characterize modern epidemiology.Chapter 1 and chapter 4 are available open access under a Creative Commons Attribution 4.0 International License via link.springer.com.

Painokas puheenvuoro mielenterveyskriisin juurisyistä.Miten adhd-diagnoosien määrä räjähti kasvuun vain muutamassa vuosikymmenessä? Miksi yhä useampi tulkitsee negatiiviset koettelemukset traumaksi? Eikö tietty määrä ahdistusta kuulu ihmiselämään?Psykiatristen diagnoosien rajat ovat laventuneet tavalla, jota ei selitä pelkkä tutkimustiedon karttuminen. Myös asenteet, talous ja yhteiskunnan kiihtyvä muutos ovat vaikuttaneet mielenterveysongelmien tulkintaan ja hoitoon.Kriittinen tietokirja kartoittaa keskeisten mielenterveysdiagnoosien alkuperää, kehitystä ja diagnostiikan yleistymistä. Teos kysyy, vaatiiko mielenterveyskriisin selättäminen ensisijaisesti yhteiskunnan muuttamista.

Painokas puheenvuoro mielenterveyskriisin juurisyistä.Miten adhd-diagnoosien määrä räjähti kasvuun vain muutamassa vuosikymmenessä? Miksi yhä useampi tulkitsee negatiiviset koettelemukset traumaksi? Eikö tietty määrä ahdistusta kuulu ihmiselämään?Psykiatristen diagnoosien rajat ovat laventuneet tavalla, jota ei selitä pelkkä tutkimustiedon karttuminen. Myös asenteet, talous ja yhteiskunnan kiihtyvä muutos ovat vaikuttaneet mielenterveysongelmien tulkintaan ja hoitoon.Kriittinen tietokirja kartoittaa keskeisten mielenterveysdiagnoosien alkuperää, kehitystä ja diagnostiikan yleistymistä. Teos kysyy, vaatiiko mielenterveyskriisin selättäminen ensisijaisesti yhteiskunnan muuttamista.

Jokaisen tuttaviin kuuluu ihmisiä, jotka vaikuttavat pelaavan eri säännöillä kuin muut. He ovat omia teitään kulkevia sukulaisia, sääntöihin sopeutumattomia alokkaita armeijassa, epämiellyttävän oloisia kollegoja tai vankilaan päätyneitä koulukavereita. Erilaisia, mutta eivät hulluja. Aikoinaan jotkut heistä olisi saatettu diagnosoida psykopaateiksi.Psykopatia on yksi hämmentävimmistä diagnooseista psykiatrian historiassa. Sitä käytettiin Suomessa kuutisenkymmentä vuotta 1900-luvun alusta 1960-luvun loppuun. Jopa neljäsosa suomalaismielisairaaloiden potilaista oli ”psykopaatteja”.Sopeutumattomat -teoksessa kuvataan tulkintoja psykopatiadiagnoosin saaneista potilaista viidessä suomalaisessa mielisairaalassa. Sairaalassa kerrottiin asioista, joista ympäröivässä yhteiskunnassa ei sopinut puhua. Potilaskertomusten kautta avautuu näkymiä suomalaisten mielenmaisemien vaiettuun puoleen.Matka normaalista epänormaaliksi on lyhyt. Joskus normaaliuden näkymätön raja ylittyi yksittäisen tapahtuman seurauksena. Menneisyyden tarkastelu auttaa ymmärtämään, millä tavoin yhteiskunnan asenteet heijastuivat lääketieteeseen.

Saadaan vähän kamaa sukeltaa 1960-70-lukujen Suomeen ensimmäisen huumeaallon mukana. Huumeilla haettiin jännitystä ja kavereiden hyväksyntää sekä paettiin pahaa oloa. Nuoriso oli vasta keksitty, mutta jo nyt osa siitä putosi yhteiskunnan ulkopuolelle.Hoitojärjestelmät olivat vielä lapsenkengissään, lainsäädäntö laahasi jäljessä kehityksestä ja yhteiskunta muuttui monin tavoin. Hoitomuotoja kehitettiin hyvien arvausten perusteella, ja huumeongelmaa hoidettiin uusilla menetelmillä, joihin aikakauden ideologiat toivat omat lisämausteensa.Arkistoaineistoon ja haastatteluihin perustuva teos antaa äänen hoidon pioneereille, joiden oli luotava tehokasta hoitoa lähes tyhjästä. Se kuulee myös käyttäjiä, jotka vaihtelivat jazzia kuuntelevista älyköistä tokkuraisiin nuoriin ja itsekin lääkeriippuvaisiin lääkäreihin.Saadaan vähän kamaa tarjoaa ainutlaatuista tutkimustietoa ajankohtaiseen keskusteluun huumeista, niiden kriminalisoinnista ja käytön ennaltaehkäisemisestä.

Saadaan vähän kamaa sukeltaa 1960-70-lukujen Suomeen ensimmäisen huumeaallon mukana. Huumeilla haettiin jännitystä ja kavereiden hyväksyntää sekä paettiin pahaa oloa. Nuoriso oli vasta keksitty, mutta jo nyt osa siitä putosi yhteiskunnan ulkopuolelle.Hoitojärjestelmät olivat vielä lapsenkengissään, lainsäädäntö laahasi jäljessä kehityksestä ja yhteiskunta muuttui monin tavoin. Hoitomuotoja kehitettiin hyvien arvausten perusteella, ja huumeongelmaa hoidettiin uusilla menetelmillä, joihin aikakauden ideologiat toivat omat lisämausteensa.Arkistoaineistoon ja haastatteluihin perustuva teos antaa äänen hoidon pioneereille, joiden oli luotava tehokasta hoitoa lähes tyhjästä. Se kuulee myös käyttäjiä, jotka vaihtelivat jazzia kuuntelevista älyköistä tokkuraisiin nuoriin ja itsekin lääkeriippuvaisiin lääkäreihin.Saadaan vähän kamaa tarjoaa ainutlaatuista tutkimustietoa ajankohtaiseen keskusteluun huumeista, niiden kriminalisoinnista ja käytön ennaltaehkäisemisestä.