Kristiina Vuori – författare

Romaani täynnä romantiikkaa ja petosta, taistelua ja taikaa!

Eletään keskiaikaa 1200-luvun Suomessa. Ryöväri käy Margareeta-rouvan kimppuun, ja näin saa alkunsa Eira, tulitukkainen tyttö. Lapsen syntyperästä ei puhuta sillä isoisä Teinperin herra Ulf Stark ei sitä sallisi.

Kun Eira varttuu, tulee muutakin josta on syytä vaieta. Hän tuntuu perineen isältään näkijän ja shamaanin paheksutut taidot. Lisäksi Eiran kiihkeä, itsepäinen sydän sykkii Rikhardille, sukulaiselle. Mutta hänen uniinsa ilmestyy aivan toinen mies, vieras, pelottava, sotaisa ja - vastustamaton.

Miehen nimi oli Mielo. Se oli nimi, jota Selja vihaisi loppuelämänsä.

Molempien nimi on Selja, toinen on pientilallisen tytär ja toinen rälssitalon perijätär. Kumpikin on ryöstetty kotoaan, ja heitä rahdataan orjuuteen Karjalaan. Mutta vain toinen Seljoista pääsee perille.

Selja omii kuolleen ystävänsä vaakunasormuksen, mutta korua tärkeämmäksi koituu yllättävä taito, jota edes Seljan herra Mielo ei voi väheksyä. Selja osaa kasvattaa metsästyslintuja. Pian Selja kuitenkin huomaa, että Mielon poika on kiinnostunut aivan muusta kuin hänen poikkeuksellisesta kyvystään. On aika paeta.

Siipirikko jatkaa Näkijän tyttären tarinaa.

Kristiina Vuori (s. 1967) on järvenpääläinen kirjailija, joka kirjoittaa suosittuja historiallisia romaaneja.

Miehen nimi oli Mielo. Se oli nimi, jota Selja vihaisi loppuelämänsä.

Molempien nimi on Selja, toinen on pientilallisen tytär ja toinen rälssitalon perijätär. Kumpikin on ryöstetty kotoaan, ja heitä rahdataan orjuuteen Karjalaan. Mutta vain toinen Seljoista pääsee perille.

Selja omii kuolleen ystävänsä vaakunasormuksen, mutta korua tärkeämmäksi koituu yllättävä taito, jota edes Seljan herra Mielo ei voi väheksyä. Selja osaa kasvattaa metsästyslintuja. Pian Selja kuitenkin huomaa, että Mielon poika on kiinnostunut aivan muusta kuin hänen poikkeuksellisesta kyvystään. On aika paeta.

Siipirikko jatkaa Näkijän tyttären tarinaa.

Kristiina Vuori (s. 1967) on järvenpääläinen kirjailija, joka kirjoittaa suosittuja historiallisia romaaneja.

Lumoava pakomatka täynnä rakkautta, seikkailua ja merirosvoja!

Poika surmaa isänsä, ja raakaan kotikuriin vuosikaudet alistunut Disa havahtuu puolustamaan lastaan. Alkaa äidin ja pojan hurja pakomatka läpi 1390-luvun Suomen.

Mitä kauemmas koti jää, sitä kiihkeämmin alkaa sykkiä Disan kauan nukkunut sydän. Mutta kenelle? Turvaa tarjoaa Turun linnanherra Knut Bonpoika Grip, joka on ylimys kannuksiaan myöten, vaikka kapinoikin kuningatarta vastaan. Laivuri Basti puolestaan saattaa olla pelkkä lurjus, mutta miksi hän ilmestyy Disan elämään aina kun tämä eniten kaipaa apua?

Kristiina Vuori kirjoittaa aikamme suosituimpia historiallisia romaaneja. Niiden erityisyys on särmikkäät ja voimakkaat naiset, joiden haasteet ovat ihmeen tunnistettavia nykypäivänäkin.

Lumoava pakomatka täynnä rakkautta, seikkailua ja merirosvoja!

Poika surmaa isänsä, ja raakaan kotikuriin vuosikaudet alistunut Disa havahtuu puolustamaan lastaan. Alkaa äidin ja pojan hurja pakomatka läpi 1390-luvun Suomen.

Mitä kauemmas koti jää, sitä kiihkeämmin alkaa sykkiä Disan kauan nukkunut sydän. Mutta kenelle? Turvaa tarjoaa Turun linnanherra Knut Bonpoika Grip, joka on ylimys kannuksiaan myöten, vaikka kapinoikin kuningatarta vastaan. Laivuri Basti puolestaan saattaa olla pelkkä lurjus, mutta miksi hän ilmestyy Disan elämään aina kun tämä eniten kaipaa apua?

Kristiina Vuori kirjoittaa aikamme suosituimpia historiallisia romaaneja. Niiden erityisyys on särmikkäät ja voimakkaat naiset, joiden haasteet ovat ihmeen tunnistettavia nykypäivänäkin.

Sisaret, toistensa peilikuvat, niin hyvässä kuin pahassa.

Vain käsivarsinauhan väri erottaa toisistaan Ilveksen tietäjäsuvun kaksostytöt Trudan ja Britan. Eletään 1400-lukua Naantalin luostarikaupungissa. Nunnaksi koulittava Brita iloitsee parantajan lahjastaan, mutta pormestarin pojalle kihlattu Truda kammoksuu sisällään piileksivää paholaismaista petoa.

Kaikki muuttuu, kun Naantaliin saapuu maalarikisälli Lukas Danske. Kirkon holvit puhkeavat kukkaan hänen siveltimensä kosketuksesta, eivätkä ne jää ainoaksi. Tytöt ovat tottuneet jakamaan keskenään kaiken, mutta miten jakaa rakastettu, tai sielun synkimpiä salaisuuksia, petosta, verta ja tuskaa.

Kristiina Vuori on historiallisen romaanin taituri ja uudistaja. Esikoisromaani Näkijän tytär (2012) oli suurmenestys, jonka jälkeen Vuori on hurmannut lukijansa uudella tarinalla vuosittain. Hänen neljäs romaaninsa Neidonpaula palaa esikoisessa esiteltyyn Ilvesten sukuun.

Valpuri Innamaa, lannistumaton renessanssinainen.

Nainen. Yrittäjä. Vaimo. Kauppias. Äiti. Emäntä. Rakastettu. Laivanvarustaja. Ystävä. Suurmaanomistaja. Valpuri Innamaa, 1500-luvun Turun menestynein porvari, ei antanut sukupuolensa rajoittaa itseään.

Tarina alkaa mestauslavalta, vuodesta 1563. Porvari Henrik Innamaa odottaa rangaistusta maanpetturuudesta. Samaan aikaan kuningas Eerikin joukot vyöryvät Turkuun. Innamaan kauppakartano vallataan, sen rikkaudet anastetaan ja raskaana oleva 20-vuotias leski ajetaan pikkutyttöineen ulkosalle. Mutta Valpuria ei helpolla lannisteta. Hän vaatii oikeutta eikä pelkää raatiherroja, ei aatelisia riistäjiään, ei edes itse kuningasta. Ennen pitkää hän on Turun varakkain porvari, omistaa laivoja, maata, turkisaittoja ja myllyjä, harjoittaa koti- ja ulkomaan kauppaa. Kaikki tämä aikana, jolloin naista pidettiin miestä alhaisempana, niin uskonnon kuin lainkin mukaan. Valpuri Innamaa oli historiallinen henkilö, jonka kohtalo on värikkäämpi kuin keksityt. Kiivassuisena ja menestyneenä naisena Valpuri kohtasi niin kateutta kuin kostoa. Ja tietenkin – rakkautta.

Kristiina Vuori on historiallisen romaanin taituri ja uudistaja. Esikoinen Näkijän tytär ilmestyi v. 2012 ja siitä pitäen Vuori on palkinnut lukijoiden odotuksen uudella romaanilla vuosittain. Viidennessä teoksessa Kaarnatuuli hänen pääaiheenaan on ensi kertaa historiallinen henkilö.

Valpuri Innamaa, lannistumaton renessanssinainen.

Nainen. Yrittäjä. Vaimo. Kauppias. Äiti. Emäntä. Rakastettu. Laivanvarustaja. Ystävä. Suurmaanomistaja. Valpuri Innamaa, 1500-luvun Turun menestynein porvari, ei antanut sukupuolensa rajoittaa itseään.

Tarina alkaa mestauslavalta, vuodesta 1563. Porvari Henrik Innamaa odottaa rangaistusta maanpetturuudesta. Samaan aikaan kuningas Eerikin joukot vyöryvät Turkuun. Innamaan kauppakartano vallataan, sen rikkaudet anastetaan ja raskaana oleva 20-vuotias leski ajetaan pikkutyttöineen ulkosalle. Mutta Valpuria ei helpolla lannisteta. Hän vaatii oikeutta eikä pelkää raatiherroja, ei aatelisia riistäjiään, ei edes itse kuningasta. Ennen pitkää hän on Turun varakkain porvari, omistaa laivoja, maata, turkisaittoja ja myllyjä, harjoittaa koti- ja ulkomaan kauppaa. Kaikki tämä aikana, jolloin naista pidettiin miestä alhaisempana, niin uskonnon kuin lainkin mukaan. Valpuri Innamaa oli historiallinen henkilö, jonka kohtalo on värikkäämpi kuin keksityt. Kiivassuisena ja menestyneenä naisena Valpuri kohtasi niin kateutta kuin kostoa. Ja tietenkin – rakkautta.

Kristiina Vuori on historiallisen romaanin taituri ja uudistaja. Esikoinen Näkijän tytär ilmestyi v. 2012 ja siitä pitäen Vuori on palkinnut lukijoiden odotuksen uudella romaanilla vuosittain. Viidennessä teoksessa Kaarnatuuli hänen pääaiheenaan on ensi kertaa historiallinen henkilö.

Romaani täynnä romantiikkaa ja petosta, taistelua ja taikaa!

Eletään keskiaikaa 1200-luvun Suomessa. Ryöväri käy Margareeta-rouvan kimppuun, ja näin saa alkunsa Eira, tulitukkainen tyttö. Lapsen syntyperästä ei puhuta sillä isoisä Teinperin herra Ulf Stark ei sitä sallisi.

Kun Eira varttuu, tulee muutakin josta on syytä vaieta. Hän tuntuu perineen isältään näkijän ja shamaanin paheksutut taidot. Lisäksi Eiran kiihkeä, itsepäinen sydän sykkii Rikhardille, sukulaiselle. Mutta hänen uniinsa ilmestyy aivan toinen mies, vieras, pelottava, sotaisa ja - vastustamaton.

Sisaret, toistensa peilikuvat, niin hyvässä kuin pahassa.

Vain käsivarsinauhan väri erottaa toisistaan Ilveksen tietäjäsuvun kaksostytöt Trudan ja Britan. Eletään 1400-lukua Naantalin luostarikaupungissa. Nunnaksi koulittava Brita iloitsee parantajan lahjastaan, mutta pormestarin pojalle kihlattu Truda kammoksuu sisällään piileksivää paholaismaista petoa.

Kaikki muuttuu, kun Naantaliin saapuu maalarikisälli Lukas Danske. Kirkon holvit puhkeavat kukkaan hänen siveltimensä kosketuksesta, eivätkä ne jää ainoaksi. Tytöt ovat tottuneet jakamaan keskenään kaiken, mutta miten jakaa rakastettu, tai sielun synkimpiä salaisuuksia, petosta, verta ja tuskaa.

Kristiina Vuori on historiallisen romaanin taituri ja uudistaja. Esikoisromaani Näkijän tytär (2012) oli suurmenestys, jonka jälkeen Vuori on hurmannut lukijansa uudella tarinalla vuosittain. Hänen neljäs romaaninsa Neidonpaula palaa esikoisessa esiteltyyn Ilvesten sukuun.

Filippa Fleming, vallasnainen veljensä varjossa.

Nuijasodan tukahduttaneen Klaus Flemingin nimi on jäänyt historiaan, mutta kuka muistaa hänen hennon, sisukkaan sisarensa Filippan?

Filippa varttuu kahden voimakastahtoisen isoveljen varjossa. Kartanollaan Yläneellä Filippa on herratar, jota tottelevat lukuisat palvelijat ja lampuodit. Hänen karjansa on satapäinen, hän kasvattaa friisiläisratsuja ja vahvistaa käskynsä omalla sinetillään. Mutta omaa elämäänsä Filippa ei hallitse. 1500-luvun lain mukaan Klaus on sisarensa holhooja ja päättää tämän tulevaisuudesta. Miksi Klaus ei salli sisarelleen avioliiton onnea? Pelkääkö veli perintömaiden puolesta? Vai onko kyseessä jotain muuta, pahaenteisempää?

Kristiina Vuori on historiallisen romaanin taituri ja uudistaja. Aiemmassa teoksessa Kaarnatuuli Vuoren päähenkilönä oli ensi kertaa historiallinen henkilö, ja tähän onnistuneeseen ratkaisuun Vuori on päätynyt myös kuudennessa romaanissaan Filippa.

Filippa Fleming, vallasnainen veljensä varjossa.

Nuijasodan tukahduttaneen Klaus Flemingin nimi on jäänyt historiaan, mutta kuka muistaa hänen hennon, sisukkaan sisarensa Filippan?

Filippa varttuu kahden voimakastahtoisen isoveljen varjossa. Kartanollaan Yläneellä Filippa on herratar, jota tottelevat lukuisat palvelijat ja lampuodit. Hänen karjansa on satapäinen, hän kasvattaa friisiläisratsuja ja vahvistaa käskynsä omalla sinetillään. Mutta omaa elämäänsä Filippa ei hallitse. 1500-luvun lain mukaan Klaus on sisarensa holhooja ja päättää tämän tulevaisuudesta. Miksi Klaus ei salli sisarelleen avioliiton onnea? Pelkääkö veli perintömaiden puolesta? Vai onko kyseessä jotain muuta, pahaenteisempää?

Kristiina Vuori on historiallisen romaanin taituri ja uudistaja. Aiemmassa teoksessa Kaarnatuuli Vuoren päähenkilönä oli ensi kertaa historiallinen henkilö, ja tähän onnistuneeseen ratkaisuun Vuori on päätynyt myös kuudennessa romaanissaan Filippa.

Keskiaikainen Elinan surma -balladi uutena tulkintana!

Laukon avainpiika Kirsti odottaa lemmittynsä kosintaa. Mutta Klaus Kurki tuokin kartanoonsa uuden nuorikon. Salliiko Kirsti unelmiensa särkyvän?

Lähtiessään miehelään Elina ei aavista, mikä häntä uudessa kodissa odottaa. Piika Kirsti ei ole valmis luopumaan rakkaudestaan, ei kartanoon eikä sen isäntään. Naisten yhteiset lapsuusvuodet eivät paina mitään, kun vaakakupissa on turvattu tulevaisuus Laukon herran rinnalla. Kuinka pitkälle Kirsti on valmis menemään saavuttaakseen onnensa? Balladissa Elinan kohtalo on julma. Miten käy nyt? Kristiina Vuori kertoo oman tulkintansa yhdestä historian jännittävimmistä ja koskettavimmista kolmiodraamoista.

Kristiina Vuori on historiallisen romaanin taitaja ja uudistaja, jonka sivuilla menneisyys herää eloon. Miljöö runsaine yksityiskohtineen on autenttinen, mutta todellisista henkilöistä kertoessaan hän ottaa tarinallisia taiteilijanvapauksia. Näin on laita myös Elinan surmassa. Kansanballadin henkilöille ei ole varmaa vastinetta todellisuudessa, joten Vuoren näkemys Elinan kohtalosta on yhtä oikea kuin perinteinenkin.

Keskiaikainen Elinan surma -balladi uutena tulkintana!

Laukon avainpiika Kirsti odottaa lemmittynsä kosintaa. Mutta Klaus Kurki tuokin kartanoonsa uuden nuorikon. Salliiko Kirsti unelmiensa särkyvän?

Lähtiessään miehelään Elina ei aavista, mikä häntä uudessa kodissa odottaa. Piika Kirsti ei ole valmis luopumaan rakkaudestaan, ei kartanoon eikä sen isäntään. Naisten yhteiset lapsuusvuodet eivät paina mitään, kun vaakakupissa on turvattu tulevaisuus Laukon herran rinnalla. Kuinka pitkälle Kirsti on valmis menemään saavuttaakseen onnensa? Balladissa Elinan kohtalo on julma. Miten käy nyt? Kristiina Vuori kertoo oman tulkintansa yhdestä historian jännittävimmistä ja koskettavimmista kolmiodraamoista.

Kristiina Vuori on historiallisen romaanin taitaja ja uudistaja, jonka sivuilla menneisyys herää eloon. Miljöö runsaine yksityiskohtineen on autenttinen, mutta todellisista henkilöistä kertoessaan hän ottaa tarinallisia taiteilijanvapauksia. Näin on laita myös Elinan surmassa. Kansanballadin henkilöille ei ole varmaa vastinetta todellisuudessa, joten Vuoren näkemys Elinan kohtalosta on yhtä oikea kuin perinteinenkin.

Lumovoimainen kertomus Viipurin linnan uhmakkaasta valtiattaresta

Miten nainen, kahdeksan lapsen äiti voisi johtaa sotajoukkoja tai neuvotella rauhasta venäläisten kanssa? Entä antautua sydämensä valitulle?

Kun Erik Turenpoika Bielke kuolee, hänen leskensä Gunilla Bese nousee Viipurin linnanpäälliköksi. Ruotsin neuvosherrat näkevät tilaisuutensa koittaneen ja vaativat Viipurin linnan avaimia. Mutta Gunilla salpaa portit eikä päästä uutta linnanherraa sisään edes kaupunkiin.

Sen sijaan Raaseporin linnanherra Tönne Erikinpoika Tott löytää tiensä Viipuriin ja pian myös Gunillan sydämeen. Mutta onko kahdeksan lapsen äidin lupa yhä etsiä rakkautta - etenkään jo kahdesti naimisissa olleen miehen sylistä?

Kristiina Vuori kirjoittaa aikamme suosituimpia historiallisia romaaneja. Niissä kuvataan särmikkäitä ja voimakkaita naisia, joiden haasteet ovat ihmeen tunnistettavia omassakin ajassamme. Vaikka miljöö herää autenttisena eloon Vuoren romaanien sivuilla, todellisista henkilöistä kertoessaan hän ottaa tarinallisia taiteilijanvapauksia. Myös kuvassa, jonka hän maalaa Gunilla Besesta, on pimeyttä ja monisärmäisyyttä, joista historioitsijat eivät ole kertoneet.

Lumovoimainen kertomus Viipurin linnan uhmakkaasta valtiattaresta

Miten nainen, kahdeksan lapsen äiti voisi johtaa sotajoukkoja tai neuvotella rauhasta venäläisten kanssa? Entä antautua sydämensä valitulle?

Kun Erik Turenpoika Bielke kuolee, hänen leskensä Gunilla Bese nousee Viipurin linnanpäälliköksi. Ruotsin neuvosherrat näkevät tilaisuutensa koittaneen ja vaativat Viipurin linnan avaimia. Mutta Gunilla salpaa portit eikä päästä uutta linnanherraa sisään edes kaupunkiin.

Sen sijaan Raaseporin linnanherra Tönne Erikinpoika Tott löytää tiensä Viipuriin ja pian myös Gunillan sydämeen. Mutta onko kahdeksan lapsen äidin lupa yhä etsiä rakkautta - etenkään jo kahdesti naimisissa olleen miehen sylistä?

Kristiina Vuori kirjoittaa aikamme suosituimpia historiallisia romaaneja. Niissä kuvataan särmikkäitä ja voimakkaita naisia, joiden haasteet ovat ihmeen tunnistettavia omassakin ajassamme. Vaikka miljöö herää autenttisena eloon Vuoren romaanien sivuilla, todellisista henkilöistä kertoessaan hän ottaa tarinallisia taiteilijanvapauksia. Myös kuvassa, jonka hän maalaa Gunilla Besesta, on pimeyttä ja monisärmäisyyttä, joista historioitsijat eivät ole kertoneet.

Kiehtova lukuelämys keskiajan kuohuista aatelisnaisen silmin

Väkevä tarina Anna Tottista ja ajasta, jona nainen oli miehen omaisuutta, papit kurittivat syntisiä ja näkymättömän pelko oli todellista. Kristiina Vuori kirjoittaa Suomen parasta historiallista viihdettä.

Talvella 1498 Anna Hansintytär Tott naitetaan häntä 20 vuotta vanhemmalle miehelle, valtaneuvos Henrik Bitzille. Jo Ingeborg-tädin hovissa Anna on oppinut, että suvun tahtoon on taivuttava. Oppi on kova, sillä Annan sydän kuuluu jo toiselle. Samaan aikaan valtakunnassa kuohuu, tanskalaiset nostavat sotalipun ja juuttiviha tuntuu Turussa asti.

Elämä koulii Annasta sisukkaan naisen. Mutta lujinkaan tahto ei aina riitä, kun vastapelurina on Kohtalo, joka vähät välittää ihmislapsen toiveista.

Kristiina Vuori kirjoittaa aikamme suosituimpia historiallisia romaaneja. Niiden erityisyys on särmikkäät ja voimakkaat naiset, joiden haasteet ovat ihmeen tunnistettavia nykypäivänäkin. Vaikka miljöö herää autenttisena eloon Vuoren sivuilla, todellisista henkilöistä kertoessaan hän ottaa tarinallisia taiteilijanvapauksia.

Kiehtova lukuelämys keskiajan kuohuista aatelisnaisen silmin

Väkevä tarina Anna Tottista ja ajasta, jona nainen oli miehen omaisuutta, papit kurittivat syntisiä ja näkymättömän pelko oli todellista. Kristiina Vuori kirjoittaa Suomen parasta historiallista viihdettä.

Talvella 1498 Anna Hansintytär Tott naitetaan häntä 20 vuotta vanhemmalle miehelle, valtaneuvos Henrik Bitzille. Jo Ingeborg-tädin hovissa Anna on oppinut, että suvun tahtoon on taivuttava. Oppi on kova, sillä Annan sydän kuuluu jo toiselle. Samaan aikaan valtakunnassa kuohuu, tanskalaiset nostavat sotalipun ja juuttiviha tuntuu Turussa asti.

Elämä koulii Annasta sisukkaan naisen. Mutta lujinkaan tahto ei aina riitä, kun vastapelurina on Kohtalo, joka vähät välittää ihmislapsen toiveista.

Kristiina Vuori kirjoittaa aikamme suosituimpia historiallisia romaaneja. Niiden erityisyys on särmikkäät ja voimakkaat naiset, joiden haasteet ovat ihmeen tunnistettavia nykypäivänäkin. Vaikka miljöö herää autenttisena eloon Vuoren sivuilla, todellisista henkilöistä kertoessaan hän ottaa tarinallisia taiteilijanvapauksia.

Intohimon kiihkeä polte vaatii julman uhrin.

Mysteeri kielletyn suhteen seurauksista 1640-luvulla. Kätilö Margareta jäljittää pahantekijää. Mennyt Turku herää aitona eloon väreineen, äänineen ja tuoksuineen.

Hyisestä Aurajoesta löytyy samettiin kiedottu mytty, vastasyntynyt. Ylellisestä käärinliinasta päätellen onneton äiti ei ole ollut vailla omantunnontuskia. Nuori kätilö Margareta värvätään jäljittämään pahantekijää, jota odottaa mestauspölkky. Vaan eikö syyllistä pitäisi armahtaa, niin vähäinen on naisen oikeus omaan kehoon ja elämään. Margaretan työ arkenakin vie toisten koteihin, loisteliaiden salien ja savupirttien muilta salattuun yksityisyyteen. Entä Margareta itse? Paljastuuko piinaavan takaa-ajon jatkuessa myös hänen oma salaisuutensa?

Kymmenennessä teoksessaan Samettiin kätketty lukijoiden rakastama Kristiina Vuori (s. 1967) luo koukuttavan jännitteen, joka saa lukijan ahmimaan sivuja kuumeisena.1640-luvun Turkuun sijoittuva aistillinen jännitysromaani on tositapahtumien innoittama.

Intohimon kiihkeä polte vaatii julman uhrin.

Mysteeri kielletyn suhteen seurauksista 1640-luvulla. Kätilö Margareta jäljittää pahantekijää. Mennyt Turku herää aitona eloon väreineen, äänineen ja tuoksuineen.

Hyisestä Aurajoesta löytyy samettiin kiedottu mytty, vastasyntynyt. Ylellisestä käärinliinasta päätellen onneton äiti ei ole ollut vailla omantunnontuskia. Nuori kätilö Margareta värvätään jäljittämään pahantekijää, jota odottaa mestauspölkky. Vaan eikö syyllistä pitäisi armahtaa, niin vähäinen on naisen oikeus omaan kehoon ja elämään. Margaretan työ arkenakin vie toisten koteihin, loisteliaiden salien ja savupirttien muilta salattuun yksityisyyteen. Entä Margareta itse? Paljastuuko piinaavan takaa-ajon jatkuessa myös hänen oma salaisuutensa?

Kymmenennessä teoksessaan Samettiin kätketty lukijoiden rakastama Kristiina Vuori (s. 1967) luo koukuttavan jännitteen, joka saa lukijan ahmimaan sivuja kuumeisena.1640-luvun Turkuun sijoittuva aistillinen jännitysromaani on tositapahtumien innoittama.

Minne paeta tulta, joka roihuaa sisälläsi?

Romanttinen mysteeriromaani Fiskarsin ja Mustion ruukkien alkuajoista. Nuori Maria etsii tulipalojen sytyttäjää. Entä kuka taltuttaisi liekin Marian sydämestä?

Kevään 1656 tulipaloyönä nuoren Maria Thorwösten elämä muuttuu. Tuli polttaa merkkinsä hänen selkäänsä ja mieleensä. Sitten kuolee isä, ja perhettä uhkaa taloudellinen perikato. Elin-äiti ei luota sukulaismiehiinsä vaan ottaa ohjat perheen ruukeilla. Onni ei silti käänny, tulipalojen kauhut seuraavat perhettä ja Maria alkaa pelätä rakkaidensa puolesta. Hiiviskeleekö yön pimeydessä tuhopolttaja? Kun vielä ruukinkirkon papiksi saapuu tuttu, sietämättömän pöyhkeä keikari, syttyy kipinöitä muuallakin kuin tulipesässä.

Väkevä romaani 1600-luvun ruukinkartanoiden ja ruukinväen elämästä.

Kesytön liekki on lukijoiden rakastaman Kristiina Vuoren (s. 1967) yhdestoista romaani. Suunnitellessaan lomaa Raaseporiin Vuori törmäsi Fiskarsin historiikissa mainintaan Elin Sågerista, Suomen ensimmäisestä naisteollisuusjohtajasta. Reissusta tulikin työmatka, ja syntyi romaani Elinin tyttärestä Mariasta. Kristiina Vuori nostaa romaaniensa päähenkilöiksi usein historiankirjoituksen ohittamia naisia, jotka ovat joutuneet taistelemaan onnestaan ja vallasta, joka heille kuuluu.

Minne paeta tulta, joka roihuaa sisälläsi?

Romanttinen mysteeriromaani Fiskarsin ja Mustion ruukkien alkuajoista. Nuori Maria etsii tulipalojen sytyttäjää. Entä kuka taltuttaisi liekin Marian sydämestä?

Kevään 1656 tulipaloyönä nuoren Maria Thorwösten elämä muuttuu. Tuli polttaa merkkinsä hänen selkäänsä ja mieleensä. Sitten kuolee isä, ja perhettä uhkaa taloudellinen perikato. Elin-äiti ei luota sukulaismiehiinsä vaan ottaa ohjat perheen ruukeilla. Onni ei silti käänny, tulipalojen kauhut seuraavat perhettä ja Maria alkaa pelätä rakkaidensa puolesta. Hiiviskeleekö yön pimeydessä tuhopolttaja? Kun vielä ruukinkirkon papiksi saapuu tuttu, sietämättömän pöyhkeä keikari, syttyy kipinöitä muuallakin kuin tulipesässä.

Väkevä romaani 1600-luvun ruukinkartanoiden ja ruukinväen elämästä.

Kesytön liekki on lukijoiden rakastaman Kristiina Vuoren (s. 1967) yhdestoista romaani. Suunnitellessaan lomaa Raaseporiin Vuori törmäsi Fiskarsin historiikissa mainintaan Elin Sågerista, Suomen ensimmäisestä naisteollisuusjohtajasta. Reissusta tulikin työmatka, ja syntyi romaani Elinin tyttärestä Mariasta. Kristiina Vuori nostaa romaaniensa päähenkilöiksi usein historiankirjoituksen ohittamia naisia, jotka ovat joutuneet taistelemaan onnestaan ja vallasta, joka heille kuuluu.

Irlantilaistytön myrskyisä matka haaremiorjattareksi!

Aistillinen romaani Caitlín-tytöstä, jota elämä heittelee. Kaksiosaisen sarjan aloitus Tulppaaneja kuninkaalle vie hänet merirosvojen kynsistä haaremin käärmeenpesään.

Eletään vuotta 1675. Kymmenvuotias Caitlín-tyttö on perheineen matkalla Länsi-Intiaan, kun merirosvot kaappaavat laivan. Pian Caitlínin ja hänen äitinsä vapaus vaihtuu seraljin muureihin, ja Caitlínista tulee Lale, Tulppaani. Haaremissa, satojen orjattarien ja yöntummien eunukkien hornankattilassa on oltava jatkuvasti varuillaan, koskaan ei voi tietää kuka puukottaa selkään. Pako houkuttaa, mutta miten sellainen voisi onnistua?

Romaani perustuu historiallisen henkilön, Ulrika Beata Tanton elämään. Siinä oli rajuja käänteitä kuin sadussa konsaan. Tulppaaneja kuninkaalle on kaksiosaisen sarjan aloitus.

Tulppaaneja kuninkaalle on suositun Kristiina Vuoren (s. 1967) kahdestoista romaani. Vuori törmäsi Ulrika Beata Tanton tarinaan FT Veli Pekka Toropaisen Facebook-päivityksessä. Oivallus, että Suomessa elää vielä tänäkin päivänä ihmisiä, joiden esiäiti on Konstantinopolin Suuren seraljin orjattaria ja Ruotsin kuningatar Ulrika Eleonoran kummilapsi, oli häkellyttävä. Vuoren ensimmäinen ajatus oli, että tässä jos missä on ainekset romaaniin, miksei vaikka kahteen. Kristiina Vuori nostaa romaaniensa päähenkilöiksi usein historiankirjoituksen ohittamia naisia, jotka ovat joutuneet taistelemaan onnestaan ja itsenäisyydestään, joka heille kuuluu.

Irlantilaistytön myrskyisä matka haaremiorjattareksi!

Aistillinen romaani Caitlín-tytöstä, jota elämä heittelee. Kaksiosaisen sarjan aloitus Tulppaaneja kuninkaalle vie hänet merirosvojen kynsistä haaremin käärmeenpesään.

Eletään vuotta 1675. Kymmenvuotias Caitlín-tyttö on perheineen matkalla Länsi-Intiaan, kun merirosvot kaappaavat laivan. Pian Caitlínin ja hänen äitinsä vapaus vaihtuu seraljin muureihin, ja Caitlínista tulee Lale, Tulppaani. Haaremissa, satojen orjattarien ja yöntummien eunukkien hornankattilassa on oltava jatkuvasti varuillaan, koskaan ei voi tietää kuka puukottaa selkään. Pako houkuttaa, mutta miten sellainen voisi onnistua?

Romaani perustuu historiallisen henkilön, Ulrika Beata Tanton elämään. Siinä oli rajuja käänteitä kuin sadussa konsaan. Tulppaaneja kuninkaalle on kaksiosaisen sarjan aloitus.

Tulppaaneja kuninkaalle on suositun Kristiina Vuoren (s. 1967) kahdestoista romaani. Vuori törmäsi Ulrika Beata Tanton tarinaan FT Veli Pekka Toropaisen Facebook-päivityksessä. Oivallus, että Suomessa elää vielä tänäkin päivänä ihmisiä, joiden esiäiti on Konstantinopolin Suuren seraljin orjattaria ja Ruotsin kuningatar Ulrika Eleonoran kummilapsi, oli häkellyttävä. Vuoren ensimmäinen ajatus oli, että tässä jos missä on ainekset romaaniin, miksei vaikka kahteen. Kristiina Vuori nostaa romaaniensa päähenkilöiksi usein historiankirjoituksen ohittamia naisia, jotka ovat joutuneet taistelemaan onnestaan ja itsenäisyydestään, joka heille kuuluu.

Haaremiorjattaresta kuningattaren hovineidoksi.

Irlantilaistyttö lahjoitetaan osmanien haaremista Ruotsiin, Kaarle XI:lle. Tulppaaneja kuninkaalle -romaanin koukuttava jatko-osa!

Talvella 1685 Tukholman hovi saa hupia. Sulttaanilta tulleiden tulppaaninsipuleiden ohessa lahjoitetaan kuninkaalle nuori orjatar Lale, ”Tulppaani”. Nauru vaihtuu kateuteen, kun kuningatar ottaa tytön suosikikseen, nimeää tämän kaimakseen, Ulrikaksi, ja utelee tältä jopa vinkkejä sänkykamariin. Neito olisi itse neuvojen tarpeessa, kun menneisyydestä palaa pahamaineinen kaapparikapteeni, mies, jonka Ulrika jo pikkutyttönä aavisti sekä vaaralliseksi että vastustamattomaksi.

Kuningattaren lemmikin inspiraationa on ollut historiallisen Ulrika Beata Tanton elämä.

Kuningattaren lemmikki on suositun Kristiina Vuoren (s. 1967) kolmastoista romaani, itsenäinen jatko-osa romaanille Tulppaaneja kuninkaalle (2023). Tarina on saanut innoituksensa historiallisen henkilön, Ulrika Beata Tanton elämästä. Hän oli Konstantinopolin Suuren seraljin orjattaria ja Ruotsin kuningatar Ulrika Eleonoran kummilapsi. Hänen uskomattomasta elämästään Vuori sai häkellyttäviä aineksia jopa kahteen vaikuttavaan, värikkääseen romaaniin.

Haaremiorjattaresta kuningattaren hovineidoksi.

Irlantilaistyttö lahjoitetaan osmanien haaremista Ruotsiin, Kaarle XI:lle. Tulppaaneja kuninkaalle -romaanin koukuttava jatko-osa!

Talvella 1685 Tukholman hovi saa hupia. Sulttaanilta tulleiden tulppaaninsipuleiden ohessa lahjoitetaan kuninkaalle nuori orjatar Lale, ”Tulppaani”. Nauru vaihtuu kateuteen, kun kuningatar ottaa tytön suosikikseen, nimeää tämän kaimakseen, Ulrikaksi, ja utelee tältä jopa vinkkejä sänkykamariin. Neito olisi itse neuvojen tarpeessa, kun menneisyydestä palaa pahamaineinen kaapparikapteeni, mies, jonka Ulrika jo pikkutyttönä aavisti sekä vaaralliseksi että vastustamattomaksi.

Kuningattaren lemmikin inspiraationa on ollut historiallisen Ulrika Beata Tanton elämä.

Kuningattaren lemmikki on suositun Kristiina Vuoren (s. 1967) kolmastoista romaani, itsenäinen jatko-osa romaanille Tulppaaneja kuninkaalle (2023). Tarina on saanut innoituksensa historiallisen henkilön, Ulrika Beata Tanton elämästä. Hän oli Konstantinopolin Suuren seraljin orjattaria ja Ruotsin kuningatar Ulrika Eleonoran kummilapsi. Hänen uskomattomasta elämästään Vuori sai häkellyttäviä aineksia jopa kahteen vaikuttavaan, värikkääseen romaaniin.

Romantiikkaa ja muuta riesaa Leningradin-reissulla!

Kyllä Jaanan kelpaa, kun hänellä on ihana Niklas. Mies tosin on naimisissa – ja Jaanan pomo Strömmerin Paperissa & Liittimessä.

Kun firma keväällä 1990 aloittaa perinteisen matkansa itärajan taa, vodkan villiinnyttämä seurue on Jaanan harmeista vähäisin. Tällä kertaa mukana on myös Niklaksen vaimo, ja mikä pahinta, joku yrittää salakuljettaa rajan yli muutakin kuin sukkahousuja. Ovatko Niklaksen kanssa varastetut lemmentuokiot kaiken sähellyksen väärtejä? Varmaa on vain se, ettei mikään suju kuten Jaana on toivonut.

Kepeä tarina nostalgiselta, valoisammalta aikakaudelta, jolloin permikset olivat sähäköitä ja Leningradin-reissut ikimuistoisia.

Pihlajanmarjat perustuu jatkokertomukseen, joka on julkaistu Me Naisissa vuonna 2014 nimellä Venäläinen rapsodia.

Kristiina Vuori (s. 1967) on tunnettu eloisista historiallisista romaaneistaan, jotka kuvaavat vahvoja naisia ja sijoittuvat kaukaiseen aikaan, 1200–1600-luvulle. Pihlajanmarjat on Vuoren hyppy kohti lähimenneisyyttä ja kevyttä romanttista viihdekirjallisuutta. Romaanin tapahtumat sijoittuvat vuoden 1990 Neuvostoliittoon. Ne muistuttavat Viipurin- ja Leningradin-matkoista aikana, jolloin harmit itärajan takana olivat aivan omanlaisiaan.