Lilly Korpiola – författare

Kertomus äitiydestä, adoptiosta ja kasvusta perheeksi

Pitkä tie äidiksi on toivoa tuova selviytymis- ja kasvutarina, jossa 17 vuoden lapsettomuus päättyy onnellisesti – eikä kaikkein tavanomaisimmalla tavalla.

Lilly Korpiolasta tuli äiti 17 vuoden odotuksen jälkeen, kun hän adoptoi Intiasta 8- ja 13-vuotiaat veljekset Vickyn ja Rahulin. Kirjassaan hän kertoo oman koskettavan tarinansa ja avaa samalla tuoreita näkökulmia suomalaisen naisen elämänkaareen, terapeuttiseen vanhemmuuteen ja monikulttuurisuuteen. Teos tarjoaa myös katsauksen kansainvälisen adoption muuttuvaan maailmaan, jossa eräs uusi ilmiö on vanhempien lasten adoptio.

Lilly Korpiolan edellinen teos Arabikevät (yhdessä Hanna Nikkasen kanssa) oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana 2012. Hänellä on vankka adoptiokentän asiantuntemus Adoptioperheet ry:n puheenjohtajana ja Nordic Adoption Councilin hallituksen jäsenenä.

Arabikevät järisytti mannerlaattoja, Euroopassa jälkijäristykset ovat vasta alkamassa.

Tunisia, Egypti, Libya, Syyria... Vallankumouksia, poliittista väkivaltaa, terrorismia, sotaa. 2010-luku on ollut pysyvän levottomuuden aikaa Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Mistä arabikeväässä oli kysymys, ja muuttuiko mikään?

Arabikevät oli mannerlaattojen järistys, jonka seuraukset tuntuvat tänään suomalaisessakin arjessa. Miljoonat ihmiset ovat lähteneet liikkeelle sodan ja vainojen keskeltä.Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa ihmisten arkinen kamppailu vapaudesta, leivästä ja ihmisarvoisesta elämästä jatkuu. Toisissa maissa sodan ja apokalypsin keskellä, toisissa hitaan poliittisen siirtymän keskellä.Arabikevät ei täyttänyt odotuksia demokratisaatiosta. Se oli vain alku pitkälle prosessille, jossa vastakkainasettelu perinteisen vallankäytön ja uuden sukupolven vaatimusten välillä ei ole vielä ratkennut.

Lilly Korpiola on tietokirjailija sekä viestinnän, median ja Lähi-idän asiantuntija. Hänen teoksiaan ovat Kriisiviestintä digitaalisessa julkisuudessa, Tieto-Finlandia-ehdokkaana 2012 ollut Arabikevät (yhdessä Hanna Nikkasen kanssa) sekä kansainvälistä adoptiota käsittelevä Pitkä tie äidiksi. Korpiola on asunut ja opiskellut Lähi-idässä.Sanna Raita-aho on Turkissa asuva ulkomaantoimittaja, joka työskentelee Ylen avustajana. Hän on työskennellyt myös STT:n ulkomaantoimittajana ja kiertänyt laajasti toimittajana eri puolilla Lähi-itää. Raita-aho ollut tekemässä Björn Wahlroosin epävirallista elämäkertaa, joka oli tutkivan journalismin Lumilapio-palkintoehdokkaana.

Merkittävä tietokirja koronan yhteiskunnallisista vaikutuksista

Koronakriisi muutti maailmaa. Korona on tehnyt näkyväksi ”digitaalisen riskiyhteiskunnan”, jossa ihmisiä ja yhteiskuntaa järisyttävät tapahtumat koetaan median välityksellä samanaikaisesti eri puolilla maailmaa.

Sosiologi Ulrich Beck näki 1980-luvulla maailman menevän kohti ”riskiyhteiskuntaa”, jossa sosiaaliset, poliittiset, taloudelliset ja yksilölliset riskit luisuvat yhteiskunnan seuranta- ja turvainstituutioiden otteesta. Digitaalisessa riskiyhteiskunnassa hybridi mediatila luo yllättäviä ilmiöitä ja seurauksia, jotka leviävät globaalisti. Tämä tekee siitä vaikeasti hallittavan ja ennakoitavan – riskit karkaavat käsistä.

Korona ja digitaalinen riskiyhteiskunta piirtää tarkan ja analyyttisen kuvan koronan vaikutuksista ihmisten elämään, arkeen ja yhteiskunnalliseen kokemukseen ensimmäisen pandemiavuoden aikana. Teos tarjoaa lukijalle tärkeitä työkaluja pandemian laajempien yhteiskunnallisten vaikutusten jäsentämiseen.

Lilly Korpiola on tietokirjailija, median ja viestinnän asiantuntija. Lilly on perehtynyt strategiseen viestintään, kriiseihin ja johtamiseen. Petro Poutanen on viestinnän ja organisaatioviestinnän dosentti ja tietokirjailija. Hän on perehtynyt sosiaalisen median, verkon ja digitaalisen viestintäympäristön murrokseen.

Merkittävä tietokirja koronan yhteiskunnallisista vaikutuksista

Koronakriisi muutti maailmaa. Korona on tehnyt näkyväksi ”digitaalisen riskiyhteiskunnan”, jossa ihmisiä ja yhteiskuntaa järisyttävät tapahtumat koetaan median välityksellä samanaikaisesti eri puolilla maailmaa.

Sosiologi Ulrich Beck näki 1980-luvulla maailman menevän kohti ”riskiyhteiskuntaa”, jossa sosiaaliset, poliittiset, taloudelliset ja yksilölliset riskit luisuvat yhteiskunnan seuranta- ja turvainstituutioiden otteesta. Digitaalisessa riskiyhteiskunnassa hybridi mediatila luo yllättäviä ilmiöitä ja seurauksia, jotka leviävät globaalisti. Tämä tekee siitä vaikeasti hallittavan ja ennakoitavan – riskit karkaavat käsistä.

Korona ja digitaalinen riskiyhteiskunta piirtää tarkan ja analyyttisen kuvan koronan vaikutuksista ihmisten elämään, arkeen ja yhteiskunnalliseen kokemukseen ensimmäisen pandemiavuoden aikana. Teos tarjoaa lukijalle tärkeitä työkaluja pandemian laajempien yhteiskunnallisten vaikutusten jäsentämiseen.

Lilly Korpiola on tietokirjailija, median ja viestinnän asiantuntija. Lilly on perehtynyt strategiseen viestintään, kriiseihin ja johtamiseen. Petro Poutanen on viestinnän ja organisaatioviestinnän dosentti ja tietokirjailija. Hän on perehtynyt sosiaalisen median, verkon ja digitaalisen viestintäympäristön murrokseen.

Koskettava omakohtainen puheenvuoro syövästä, joka ei katso ikää.

"Olen Alisa, 15 vuotta, ja olen selvinnyt syövästä kaksi kertaa. Syöpä on pelottava, uuvuttava, turhauttava ja loputtomalta tuntuva taistelu elämän ja kuoleman välillä. Syöpä on kirjaimellisesti taistelua. Kirjassa kerron oman tarinani, jolla haluan rohkaista ihmisiä elämään täyttä elämää syövästä huolimatta."

Kirja perustuu 15-vuotiaan Alisa Parpalan elämään. Hän on selvinnyt kaksi kertaa syövästä. Alisa on vaikuttava kokemusasiantuntija nuoresta iästään huolimatta, ja hänellä on valtavasti oivalluksia, rohkaisua ja neuvoja syöpäsairaille sekä heidän läheisilleen.

Toivoa antava, syvällistä ja rehellistä pohdintaa sisältävä kirja koskettaa jokaista lukijaa. Se on kerrottu nuoren näkökulmasta, mutta siihen sisältyy myös vanhempien ja muiden sisarusten kokemuksia koko perhettä ravisuttavassa kriisistä.

Alisa Parpala on 15-vuotias koululainen. Hän harrastaa lumilautailua, ratsastusta ja kuvataiteita ja haaveilee arkkitehdin urasta. Alisa on mukana syöpää sairastavien nuorten vertaisverkostoissa. Alisa sairastui 9 kuukauden ikäisenä erittäin harvinaiseen trilateraaliseen retinoblastoomaan eli silmän verkkokalvon varhaissolusyöpään. Selviämisennuste oli todella huono. Alisa selvisi, mutta menetti yli 85 % näkökyvystään. Toisen kerran hän sairastui polvessa olevaan luusyöpään 13-vuotiaana juuri yläasteen alussa. Koronavuoden hän vietti syöpähoidoissa ja erityksissä Lastensairaalassa ja kotona.

Lilly Korpiola on tietokirjailija, johtamisen, viestinnän ja vaativan vuorovaikutuksen asiantuntija sekä valmentaja. Lilly on tehnyt pitkään vapaaehtoistyötä erityistarpeisten lasten ja nuorten parissa. Hän on kirjoittanut viisi tietokirjaa, joista Arabikevät (yhdessä Hanna Nikkasen kanssa) oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana vuonna 2012.