Niina Hakalahti – författare

Miten sujuu yhteisöelämä aikuisilta?

Kun liki kuusikymppinen Mervi saa perinnön ja näkee parhaat päivänsä nähneen kunnanlääkärintalon myynti-ilmoituksen, hän päättää toteuttaa vanhan haaveensa. Mervi ostaa talon ja kerää nuoruutensa kommuunin ihmiset yhteen.

Mervi, kahteen kertaan eronnut ydinperhe-epäonnistuja, päättää kerrankin onnistua. Riemukkaassa ja lämminhenkisessä yhteisösarjassa etsitään niin itseä, nuoruutta, perhettä kuin omaa roolia siinä. Tohtorilassa kurotutaan yli kynnysten, sukupolvierojen ja ennen kaikkea yli oman ja toistenkin mukavuusalueen.

Mutta miten sovittaa yhteen repeilevä alkoholismi, bakteerikammo, järjestelmällisyys, työt, eläkkeet ja nuorimman asukkaan hippeily? Miten ylipäätään jatketaan yhdessä elämää siitä, mihin aikoinaan jäätiin?

Niina Hakalahden Tohtorila-sarjan ensimmäisessä osassa keskitytään Merviin ja hänen ystävänsä Tuulia-tyttäreen, joka yllättäen päätyy sijaistamaan äitiään yhteisöön. Merville maailmanparantamisen lahja ja vankkumaton usko hyvyyteen tuottavat päänvaivaa, mutta onneksi elämään löytyy uudenlaista hehkua yli seitsemänkymppisen Martin muodossa. Tuulialla on puolestaan paljon ideoita, mutta niiden toteutus aiheuttaa ongelmia. Hän järkyttääkin yhteisöelämän rakenteita monella tavalla.

Niina Hakalahti (s.1966) on kirjoittanut toistakymmentä romaania, runo- ja lastenkirjoja sekä kirjoitusoppaita. Kirjailijan työn ohella hän on opettanut luovaa kirjoittamista sekä tehnyt muita kirjallisuusalan töitä.

Miten sujuu yhteisöelämä aikuisilta?

Kun liki kuusikymppinen Mervi saa perinnön ja näkee parhaat päivänsä nähneen kunnanlääkärintalon myynti-ilmoituksen, hän päättää toteuttaa vanhan haaveensa. Mervi ostaa talon ja kerää nuoruutensa kommuunin ihmiset yhteen.

Mervi, kahteen kertaan eronnut ydinperhe-epäonnistuja, päättää kerrankin onnistua. Riemukkaassa ja lämminhenkisessä yhteisösarjassa etsitään niin itseä, nuoruutta, perhettä kuin omaa roolia siinä. Tohtorilassa kurotutaan yli kynnysten, sukupolvierojen ja ennen kaikkea yli oman ja toistenkin mukavuusalueen.

Mutta miten sovittaa yhteen repeilevä alkoholismi, bakteerikammo, järjestelmällisyys, työt, eläkkeet ja nuorimman asukkaan hippeily? Miten ylipäätään jatketaan yhdessä elämää siitä, mihin aikoinaan jäätiin?

Niina Hakalahden Tohtorila-sarjan ensimmäisessä osassa keskitytään Merviin ja hänen ystävänsä Tuulia-tyttäreen, joka yllättäen päätyy sijaistamaan äitiään yhteisöön. Merville maailmanparantamisen lahja ja vankkumaton usko hyvyyteen tuottavat päänvaivaa, mutta onneksi elämään löytyy uudenlaista hehkua yli seitsemänkymppisen Martin muodossa. Tuulialla on puolestaan paljon ideoita, mutta niiden toteutus aiheuttaa ongelmia. Hän järkyttääkin yhteisöelämän rakenteita monella tavalla.

Niina Hakalahti (s.1966) on kirjoittanut toistakymmentä romaania, runo- ja lastenkirjoja sekä kirjoitusoppaita. Kirjailijan työn ohella hän on opettanut luovaa kirjoittamista sekä tehnyt muita kirjallisuusalan töitä.

Oliko nuorena sittenkään niin ihanaa?

Mervin elämä on melko mukavissa uomissa. Työ sosiaalitoimessa sujuu, pahin talouskriisi on selätetty ja aikuiset lapsetkin vastaavat aina silloin tällöin puhelimeen. Arki Tohtorila-yhteisössä toimii sekin ihan mukavasti. Vaikka nuorin asukas Tuulia on muuttanut pois, taloon on tunkua; niin Tuulian poikaystävän koira kuin Mervin äitikin tarvitsevat tilapäismajoitusta. Pian on epäselvää, kumpi heistä on rasittavampi ja pitkäaikaisempi vieras.

Yhdessä tohtorilalaiset päättävät tilata netistä sukututkimustestit. Harmittomaksi tarkoitetusta seuraleikistä sukeutuu melkoinen sotku ja vanhoje muistojen mylly etenkin Jukka-Pekalle, joka taiteilee sekä raittiina pysymisen että vanhan rakkautensa kanssa. Menneisyys pitää muutenkin otteessaan. Kun talon uumenista löytyy nuoruuskommuunin aikainen päiväkirja, siitä paljastuu asioita, jotka eivät olleetkaan niin raikkaita ja nostalgian kultaamia kuin he olivat muistaneet.

Hyvät päivät, ja vähän huonommat on Niina Hakalahden tragikoomisen Tohtorila-sarjan itsenäinen osa. Sarjassa seurataan kuusikymppisten ystävien yhteiselämää vanhassa talossa.

Niina Hakalahti (s.1966) on kirjoittanut toistakymmentä romaania, runo- ja lastenkirjoja sekä kirjoitusoppaita. Kirjailijan työn ohella hän on opettanut luovaa kirjoittamista sekä tehnyt muita kirjallisuusalan töitä.

Oliko nuorena sittenkään niin ihanaa?

Mervin elämä on melko mukavissa uomissa. Työ sosiaalitoimessa sujuu, pahin talouskriisi on selätetty ja aikuiset lapsetkin vastaavat aina silloin tällöin puhelimeen. Arki Tohtorila-yhteisössä toimii sekin ihan mukavasti. Vaikka nuorin asukas Tuulia on muuttanut pois, taloon on tunkua; niin Tuulian poikaystävän koira kuin Mervin äitikin tarvitsevat tilapäismajoitusta. Pian on epäselvää, kumpi heistä on rasittavampi ja pitkäaikaisempi vieras.

Yhdessä tohtorilalaiset päättävät tilata netistä sukututkimustestit. Harmittomaksi tarkoitetusta seuraleikistä sukeutuu melkoinen sotku ja vanhoje muistojen mylly etenkin Jukka-Pekalle, joka taiteilee sekä raittiina pysymisen että vanhan rakkautensa kanssa. Menneisyys pitää muutenkin otteessaan. Kun talon uumenista löytyy nuoruuskommuunin aikainen päiväkirja, siitä paljastuu asioita, jotka eivät olleetkaan niin raikkaita ja nostalgian kultaamia kuin he olivat muistaneet.

Hyvät päivät, ja vähän huonommat on Niina Hakalahden tragikoomisen Tohtorila-sarjan itsenäinen osa. Sarjassa seurataan kuusikymppisten ystävien yhteiselämää vanhassa talossa.

Niina Hakalahti (s.1966) on kirjoittanut toistakymmentä romaania, runo- ja lastenkirjoja sekä kirjoitusoppaita. Kirjailijan työn ohella hän on opettanut luovaa kirjoittamista sekä tehnyt muita kirjallisuusalan töitä.