Kokoelman kaunokirjalliset palaset valottavat monipuolisesti Rekolaa mm. runoilijana, aforistikkona, esseistinä sekä sävel- ja kuvataiteiden ymmärtäjänä.

Mirkka Rekolan kirjailijantyö kuuluu suomalaisen runouden mittaviin, uraauurtaviin saavutuksiin. Hänen esikoiskokoel­mansa Vedessä palaa ilmestyi 1954. Hänen runoutensa ja persoonansa karisma on vaikuttanut lukuisiin nuorempien polvien kirjoittajiin. Tämän kokoelman kaunokirjalliset palaset, esseet ja tutkielmat kuvailevat monipuolisesti Rekolaa runoilijana, aforistikkona, esseistinä, ystävänä, yhteistyökumppanina ja taiteellisena innoittajana.

Risto Ahdin ja Vilja-Tuulia Huotarisen esseissä runoilija kohtaa runoilijan. Kristina Carlsonin persoonalliset muistiinpanot ja aihiot liittyvät kirjoittamiseen ja ystävyyteen. Leena Krohn on valinnut kuusi kertomusta teoksestaan Donna Quijote ja muita kaupunkilaisia, jonka keskeisessä hahmossa kajastaa näköisyyttä Mirkka Rekolaan. Esseessään Ystäväni Donna Quijote Krohn erittelee fiktion ja todellisuuden suhteita tuossa teoksessaan. Liisa Enwald tutkiskelee Rekolan valloittavia Maskuja. Nuo humo­ristiset pienet elämänpituiset jutut muodostavat oman lajinsa Rekolan tuotannossa, mutta tutkija löytää myös yhtymäkohtia kirjailijan muihin teoksiin. Katja Seutu tarkastelee Rekolan runoudessa tärkeän vasta­kohta-­ajattelun purkautumisen lähtökohtia alkukauden kokoelmissa Syksy muuttaa linnut sekä Ilo ja epäsymmetria. Olli Marttilan proosakatkelmat ilmentävät hänen kokemuksiaan kirjoitus-­ ja kuvantekoprosessin vuorovaikutuksesta sekä Mirkka Rekolalta saatuja vaikutteita. Kalevi Aho pohdiskelee Rekolan aforis­mien valossa nykysäveltäjän ja yleensä taiteilijan vastuuta ja haasteita. Eila Kostamo kertoo vuosikymmeniä jatkuneesta, vaiheikkaasta kirjailijan ja kustannustoimittajan yhteistyöstä ja mieleenpainuneista kohtaamisista.

Mitä kaikkea Tansanian luonnossa voi tapahtua?

Afrikan luonto on mahtava, runsas ja armoton. Itäisessä Afrikassa Tansaniassa ovat maanosan huikeimmat luontokohteet: Serengeti, Ngorongoro, Kilimanjaro sekä hieman vähemmän tunnetut Tarangire, Manyara, Mkomaz ja Selous. Olli Marttila on viettänyt Tansanian erämaissa satoja öitä, ja safareitakin on takana pitkälti toista sataa. Mitä kaikkea Tansanian luonnossa voi tapahtua?

Kirjan pääosissa esiintyvät puistot ovat tunnettuja luontokohteita, kuten Serengeti ja Ngorongoro. Tansanian luonnonolosuhteet osaavat olla kovat, kaukana siitä mitä nähdään kaupallisten safareiden esitteissä. Tarinat sisältävät riemukkaita onnistumisten ja yllätysten hetkiä, mutta lukija pääsee seuraamaan myös millaisia vaikeuksia, epäonnistumisia, ahdistusta ja katkeria pettymyksiä – jopa pelkoa Tansanian luonto voi tarjota. Pitkään Tansaniassa asunut ja työskennellyt Olli Marttila pohtii lisäksi sitä, mikä on paikallisen väestön vaikutus luonnonsuojeluun ja millaista on suomalaisena asettua pysyvästi kehitysmaahan.

FT, ympäristötieteen dosentti Olli Marttila (s. 1954) on erikoistunut Tansanian luontoon ja suojeluekologiaan. Hän on toiminut Tanzania Wildlife Research Instituten tutkijana vuodesta 2001. Marttila asuu Tansaniassa Arushan kaupungissa. Marttila on kirjoittanut lukuisia tietokirjoja, ja hänet on palkittu useilla kirjallisuuspalkinnoilla (mm. Tieto-Finlandia, Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto, Vuoden Luontokirja, Vuoden Matkakirja).

Kokoelman kaunokirjalliset palaset valottavat monipuolisesti Rekolaa mm. runoilijana, aforistikkona, esseistinä sekä sävel- ja kuvataiteiden ymmärtäjänä.

Mirkka Rekolan kirjailijantyö kuuluu suomalaisen runouden mittaviin, uraauurtaviin saavutuksiin. Hänen esikoiskokoel­mansa Vedessä palaa ilmestyi 1954. Hänen runoutensa ja persoonansa karisma on vaikuttanut lukuisiin nuorempien polvien kirjoittajiin. Tämän kokoelman kaunokirjalliset palaset, esseet ja tutkielmat kuvailevat monipuolisesti Rekolaa runoilijana, aforistikkona, esseistinä, ystävänä, yhteistyökumppanina ja taiteellisena innoittajana.

Risto Ahdin ja Vilja-Tuulia Huotarisen esseissä runoilija kohtaa runoilijan. Kristina Carlsonin persoonalliset muistiinpanot ja aihiot liittyvät kirjoittamiseen ja ystävyyteen. Leena Krohn on valinnut kuusi kertomusta teoksestaan Donna Quijote ja muita kaupunkilaisia, jonka keskeisessä hahmossa kajastaa näköisyyttä Mirkka Rekolaan. Esseessään Ystäväni Donna Quijote Krohn erittelee fiktion ja todellisuuden suhteita tuossa teoksessaan. Liisa Enwald tutkiskelee Rekolan valloittavia Maskuja. Nuo humo­ristiset pienet elämänpituiset jutut muodostavat oman lajinsa Rekolan tuotannossa, mutta tutkija löytää myös yhtymäkohtia kirjailijan muihin teoksiin. Katja Seutu tarkastelee Rekolan runoudessa tärkeän vasta­kohta-­ajattelun purkautumisen lähtökohtia alkukauden kokoelmissa Syksy muuttaa linnut sekä Ilo ja epäsymmetria. Olli Marttilan proosakatkelmat ilmentävät hänen kokemuksiaan kirjoitus-­ ja kuvantekoprosessin vuorovaikutuksesta sekä Mirkka Rekolalta saatuja vaikutteita. Kalevi Aho pohdiskelee Rekolan aforis­mien valossa nykysäveltäjän ja yleensä taiteilijan vastuuta ja haasteita. Eila Kostamo kertoo vuosikymmeniä jatkuneesta, vaiheikkaasta kirjailijan ja kustannustoimittajan yhteistyöstä ja mieleenpainuneista kohtaamisista.

Mitä kaikkea Tansanian luonnossa voi tapahtua?

Afrikan luonto on mahtava, runsas ja armoton. Itäisessä Afrikassa Tansaniassa ovat maanosan huikeimmat luontokohteet: Serengeti, Ngorongoro, Kilimanjaro sekä hieman vähemmän tunnetut Tarangire, Manyara, Mkomaz ja Selous. Olli Marttila on viettänyt Tansanian erämaissa satoja öitä, ja safareitakin on takana pitkälti toista sataa. Mitä kaikkea Tansanian luonnossa voi tapahtua?

Kirjan pääosissa esiintyvät puistot ovat tunnettuja luontokohteita, kuten Serengeti ja Ngorongoro. Tansanian luonnonolosuhteet osaavat olla kovat, kaukana siitä mitä nähdään kaupallisten safareiden esitteissä. Tarinat sisältävät riemukkaita onnistumisten ja yllätysten hetkiä, mutta lukija pääsee seuraamaan myös millaisia vaikeuksia, epäonnistumisia, ahdistusta ja katkeria pettymyksiä – jopa pelkoa Tansanian luonto voi tarjota. Pitkään Tansaniassa asunut ja työskennellyt Olli Marttila pohtii lisäksi sitä, mikä on paikallisen väestön vaikutus luonnonsuojeluun ja millaista on suomalaisena asettua pysyvästi kehitysmaahan.

FT, ympäristötieteen dosentti Olli Marttila (s. 1954) on erikoistunut Tansanian luontoon ja suojeluekologiaan. Hän on toiminut Tanzania Wildlife Research Instituten tutkijana vuodesta 2001. Marttila asuu Tansaniassa Arushan kaupungissa. Marttila on kirjoittanut lukuisia tietokirjoja, ja hänet on palkittu useilla kirjallisuuspalkinnoilla (mm. Tieto-Finlandia, Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto, Vuoden Luontokirja, Vuoden Matkakirja).