Paavo Rintala – författare

Toisen maailmansodan kynnyksellä Eurooppa on jo tulessa. Monia kansanosia vainotaan, mutta enemmistö sulkee sille silmänsä. Preussin suuraatelin kartanonneiti Maria ei myöskään vaivaa päätään politiikalla. Hän on rakastunut maailmanmies Dietrichiin, joka meinaa viedä häneltä jalat alta.Kun kaksikko joutuu eroon toisistaan sodan pakottamana, syöksyy Marian sydämeen katkera kaipuu. Kestävätkö he - ja heidän rakkautensa - maailmaa repivän sodan tuoksinnassa?Paavo Rintala (1930–1999) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja kaunokirjallisia romaaneja. Uransa aikana hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon useina vuosina. Hänet palkittiin myös Runeberg-palkinnolla vuonna 1994.

Paavo Rintala kertoo romaanin keinoin Neuvostoliiton ajan tunnetuimpien runoilijoiden, Anna Ahmatovan ja Marina Tsvetajevan, tarinat. Hänen omat muistonsa nuoruuden kaupungista Oulusta siivittävät kovia kokeneiden runoilijoiden tarinoita.Anna vaiennetaan neljän vuosikymmenen ajaksi ja hänen poikansa joutuu vankileirille. Marina taas kulkee pitkin Eurooppaa, Prahasta Pariisiin ja Neuvostoliittoon ja menettää sekä miehensä että tyttärensä. Viimeiset jäljet itse Marinasta ovat vuodelta 1941.Menetyksistä muotoutuu runoja. Rintala kertoo näiden runojen syntyprosesseista ja niiden kirjoittajista, kauhuja kärsineistä naisista. Runoilijoiden tarinat kuvaavat koko aikakauden mielettömyyttä.Paavo Rintala (1930–1999) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja kaunokirjallisia romaaneja. Uransa aikana hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon useina vuosina. Hänet palkittiin myös Runeberg-palkinnolla vuonna 1994.

Johannes Bobrowski (1917–1965) oli runoilija ja sarmatialainen. Paavo Rintala dramatisoi romaanissaan tutkimusmatkaansa tämän Sarmatian Orfeukseksi nimeämänsä runoilijan runoihin. Ympäri Itä-Eurooppaa vievä polku kuljettaa lukijan historian eri vaiheisiin.Matkalla tutustutaan erilaisiin henkilöhahmoihin kuten monsieur Henri Beyleen, juutalaiseen Josef Süssiin, Aleksis Stenvalliin ja Kolmannen valtakunnan upseereihin. Yksi näistä upseereista on Johannes Bobrowski.Paavo Rintala (1930–1999) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja kaunokirjallisia romaaneja. Uransa aikana hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon useina vuosina. Hänet palkittiin myös Runeberg-palkinnolla vuonna 1994.

Matthias Grünewald (1470–1528) oli saksalainen renesanssiajan taidemaalari. Hänen mestarillisia maalauksiaan on säilynyt vain kymmenen kappaletta, ja Grünewald pysyi pitkään mysteerinä tutkijoille."Minä, Grünewald" on Paavo Rintalan sukellus lahjakkaan taiteilijan elämään, sielunmaisemaan ja renesanssiin – aikaan, jolloin elettiin taiteiden suurta kukoistuskautta.Paavo Rintala (1930–1999) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja kaunokirjallisia romaaneja. Uransa aikana hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon useina vuosina. Hänet palkittiin myös Runeberg-palkinnolla vuonna 1994.

Suomalaismies on luvannut ystävälleen Boris Epsteinille, että hän hankkisi käsiinsä tämän kirjoittaman käsikirjoituksen osat, jotka on levitetty ympäri Leningradia. Epstein on karkotettu Neuvostoliitosta, ja käsikirjoitus on kiellettyä tavaraa. Salamyhkäinen tehtävä voi siis osoittautua vaaralliseksi.Paperit juoksuttavat miestä ympäri ikivanhaa kaupunkia. KGB kärkkyy kintereillä, mutta silti aikaa löytyy ajattoman kaupungin verisen historian pohdiskeluun.'St. Petersburgin salakuljetus' on Paavo Rintalan jännittävä vakoiluromaani vuodelta 1987.Paavo Rintala (1930–1999) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja kaunokirjallisia romaaneja. Uransa aikana hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon useina vuosina. Hänet palkittiin myös Runeberg-palkinnolla vuonna 1994.

''Miksi aloititte tämän sodan meitä vastaan', vankijonosta kuului huuto, syyttävä, lohduton.Siihen vastattiin naurulla. Vatsansa täyttäneet baijerilaiset pitkän päivämarssin jälkeen, unen raukeuden hiipiessä jäseniin kokivat huudon mielettömyydeksi: hekö olisivat niin mahtavia voimia, sodan aloittajia, hehän halusivat vain sulatella ruokaa, mennä levolle.'Hans Carossa (1878-1956) oli kolmannen valtakunnan aikainen kirjailija, joka vastusti natseja. Paavo Rintala kertoo hänen tarinansa perustaen osan siitä Carossan sotapäiväkirjoihin. Kirjassa puidaan sitä, miten yksi ihminen voi vaikuttaa asioihin maailmassa, jossa ongelmat tuntuvat painostavan suurilta kuin hyökyaallot.Paavo Rintala (1930–1999) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja kaunokirjallisia romaaneja. Uransa aikana hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon useina vuosina. Hänet palkittiin myös Runeberg-palkinnolla vuonna 1994.

Heikki Lemetti on matkalla kotiin kansainvälisestä kongressista, kun hän törmää Tukholman laivapaviljongissa rähjääntyneeseen mieheen. Mies kaupittelee hänelle tekoruusuja ja väittää myyvänsä niitä sotainvalidien hyväksi. Mies myös haukkuu Lemettiä esteettiseksi fasistiksi.Erikoinen tapaaminen ei jätä Lemettiä rauhaan. Seuraa muistojen vyöry, jota Lemetti ei välttämättä olisi halunnut laisinkaan käsitellä. Mieleen palaavat nuoruus esikuntavänrikkinä Karhumäessä, oikeusupseerin sijaisuus, ensimmäiset rakkaudet... ja tämän rähjääntyneen miehen nimi. Menneisyys on käsiteltävä, ennemmin tai myöhemmin.'Vänrikin muistot' on Paavo Rintalan ajatuksia herättävä historiallinen romaani vuodelta 1985.Paavo Rintala (1930–1999) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja kaunokirjallisia romaaneja. Uransa aikana hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon useina vuosina. Hänet palkittiin myös Runeberg-palkinnolla vuonna 1994.

Heikku, oululainen porvari, on osa Neuvostoliittoon lähetettyä rauhanvaltuuskuntaa. Ryhmässä on diplomaatteja ja kansanedustajia, on pappi ja johtajia. Kaikkia osallistujia yhdistää halu olla aina oikeassa.Omassa hotellisviitissään Heikku järjestää diplomaattisia pitoja, joissa puhutaan epävirallisesti niin asiaa kuin asiattomiakin. Juodaan, väitellään, puhutaan politiikkaa ja palturia.Paavo Rintala kuvaa vertaillen suomalaista ja venäläistä mielenmaisemaa viiltävän satiirisella otteella. Suomen ja Venäjän naapurisuhde on ainutlaatuinen, historiallisesti ja nykyään.Paavo Rintala (1930–1999) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja kaunokirjallisia romaaneja. Uransa aikana hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon useina vuosina. Hänet palkittiin myös Runeberg-palkinnolla vuonna 1994.

Paavo Rintalan satiirinen eläintarina kertoo Järvien tasavallasta, jossa elää monenlaista eläintä aina piisameista rottiin, rastaisiin ja kaikenlaisiin poliittisiin eläimiin. Valtaan on vastikään astunut Kaljupää Saukko, jonka edeltäjä T. S. Mäyrä johti tasavaltaa todella kauan.Saukko on innostunut rauhan ajatusmaailmasta. Myyrätohtori, rauhanliikkeen pitkäaikainen kannattaja, tahtoo kirjoittaa aiheesta. Liike alkaa muotoutua pienessä Järvien tasavallassa, joka elää kahden suuremman valtakunnan keskellä. Toisella puolen on KTPT, Kaikkein Tasavaltalaisimpien Puusikojen Tasavalta, toisella puolen taas Svenssonia, pullahiirten kuningaskunta.Terävä satiiri pureutuu siihen, mitä eläinten rauhanliikkeen taustalla oikeasti on.Paavo Rintala (1930–1999) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja kaunokirjallisia romaaneja. Uransa aikana hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon useina vuosina. Hänet palkittiin myös Runeberg-palkinnolla vuonna 1994.

Kaksi keski-ikäistä miestä ovat kokeneet tasavallan presidentti Urho Kekkosen aikana sekä uransa nousun että laskun. Toinen heistä on naiiviuteen taipuvainen idealisti, toinen taas loppuun palanut poliitikko. Samaan aikaan kun he kasvavat rooleihinsa, samoin tekee myös kylmän sodan aikainen Suomi suurvaltojen puristuksissa. Toivo tulevaisuuteen kohtaa pinttyneen kyynisyyden.Alun perin vuonna 1982 julkaistu Valehtelijan muistelmat on itsenäinen jatko-osa Rintalan Nahkapeitturien linjalla -sarjalle. Useat hahmot ovat tuttuja kyseisestä sarjasta, mutta kirja on luettavissa myös itsenäisenä teoksena.Paavo Rintala (1930–1999) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja kaunokirjallisia romaaneja. Uransa aikana hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon useina vuosina. Hänet palkittiin myös Runeberg-palkinnolla vuonna 1994.

Viipurissa syntynyt Pena joutui lapsena lähtemään evakkoon. Nyt hän on junassa matkalla kohti vanhaa kotikaupunkiaan. Mieleen tulvivat muistot Karjalan kesistä, ravuista, kullerokoreista, isän kaatumisesta rintamalla.Juna pysähtyy, Viipuri häämöttää. Lapsuudesta kaikuva kaipuu voimistuu, mutta kaupunki ei ole enää entisensä. Kielikin kuulostaa erilaiselta kuin ennen. Sukulaisia siellä kuitenkin on. Veri vetää kotiin päin.Paavo Rintala hyödyntää omakohtaisia kokemuksiaan lapsena Viipurista Ouluun evakkoon lähtemisestä. Koskettava romaani on julkaistu alun perin vuonna 1982.Paavo Rintala (1930–1999) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja kaunokirjallisia romaaneja. Uransa aikana hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon useina vuosina. Hänet palkittiin myös Runeberg-palkinnolla vuonna 1994.

Paavo Rintalan suureepoksen toinen osa jatkaa tavallisten kansalaisten tarinoita siitä, mihin ensimmäinen osa lukijansa jätti. Talvisodan ihme on ohitse, mutta toinen maailmansota ei ole laantunut. Raha on tavallisella kansalla tiukilla, sotilaita surraan jokaisessa kirkonkylässä, poliittiset mielipiteet vellovat ihmisten mielissä ja heidän välillään.Miten eletty arki vaikuttaa historiaan? Miten sodan traumaattiset tapahtumat välittyvät sukupuolelta toiselle? Miten tavalliset suomalaiset kuten Ake, Leo, Lilli, Päivi ja muut selviävät jokapäiväisestä elämästään ja menetyksistään?Nahkapeitturien linjalla on suurromaani Suomen historian sodista sekä niiden syistä ja seurauksista. Paavo Rintala (1930–1999) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja kaunokirjallisia romaaneja. Uransa aikana hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon useina vuosina. Hänet palkittiin myös Runeberg-palkinnolla vuonna 1994.

Saman perheen veljekset ovat eri mieltä maailmanmenosta. Hessu ei usko sodan syttyvän, ei ainakaan Suomessa. Eetu on tietoinen suurvaltojen politiikasta ja räjähdysherkästä ilmapiiristä. Sota syttyy, oli miten oli.Nahkapeitturien linjalla kuvaa eri henkilöhahmojen elämää aina 1800-luvun lopusta jatkosodan päätepisteeseen. Suomen historian sodat ja niihin johtaneet tapahtumat kerrotaan tavallisten kansalaisten näkökulmasta. Keskiössä on kaksi sukua: Kumelat ja Harjulaiset. Molemmissa perheissä on sotilaita, upseereja, leskiä, ja lapsia, on bolševismin kannattajia ja äärioikeistolaisia.Paavo Rintalan alun perin vuonna 1976 ilmestynyt suurromaani on kuvaus tavallisten ihmisten elämästä sodan ja suurten historiallisten liikkeiden keskellä.Paavo Rintala (1930–1999) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja kaunokirjallisia romaaneja. Uransa aikana hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon useina vuosina. Hänet palkittiin myös Runeberg-palkinnolla vuonna 1994.

Runoilijapoika Ngo Sonin ja kylän opettajan Thi Lin sydämet halajavat toisiaan. Eletään 1970-lukua, ja Vietnamin sota on repinyt maan kahtia. Riekaleiden keskellä elävät kylien tavalliset ihmiset, joiden on järjestettävä arkensa täysin uudelleen epäinhimillisissä olosuhteissa. Ehkä rakastavaiset selviävät sodan viimeisestä pommitusaallosta?Keskelle sotaa ovat saapuneet eurooppalaiset Einar Jaervi, Bohdan, ja Mila. He tulevat näkemään, mitä suurvaltojen keskinäinen kahinointi tarkoittaa.Romeo ja Julia häränvuonna on Paavo Rintalan koskettava historiallinen romaani vuodelta 1974.Paavo Rintala (1930–1999) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja kaunokirjallisia romaaneja. Uransa aikana hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon useina vuosina. Hänet palkittiin myös Runeberg-palkinnolla vuonna 1994.

Hermann, entinen Saksan armeijan upseeri, on tullut vaimonsa kanssa Suomeen paikkoja katsomaan. On kulunut yli kolme vuosikymmentä toisesta maailmansodasta, ja ollaan eri maassa kuin silloin. Silti, kun hän kohtaa sodanaikaisen alaisensa Kublerin ja hänen vaimonsa Angelan, ovat heidän asemansa samanlaiset kuin silloin. Hermann, johtaja. Kubler, leipuri.Ajat saattavat muuttua, mutta korkeat herrat eivät. Yksi asia kuitenkin yhdistää herroja ja heidän palvelijoitansa: molemmat kuuntelivat sodan aikana Lili Marlenea...Paavo Rintala (1930–1999) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja kaunokirjallisia romaaneja. Uransa aikana hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon useina vuosina. Hänet palkittiin myös Runeberg-palkinnolla vuonna 1994.

Paavali Parahultainen, omien sanojensa mukaan tulonsiirtoautomaatti-palkkatyöläinen, on lähtenyt matkalle. Auton nokka osoittaa kohti Moskovaa, Berliiniä ja lukuisia kotimaan kohteita. Matkalla Paavali kohtaa liudan värikkäitä hahmoja hienoista herroista työttömiin työläisiin ja avaruusylilääkäreihin. Retken venyessä Paavali päätyy Yhdysvaltoihin ja Kuubaan saakka, pui paikallisia kriisejä ja työstää yhteiskunnallisia teorioitaan. Kuinka tavallinen työläinen voi maailman kulkuun vaikuttaa? Mitä matka maailman ympäri paljastaa koto-Suomen yhteiskunnallisista epäkohdista?'Paavalin matkat' on Paavo Rintalan terävä satiiri vuodelta 1972.Paavo Rintala (1930–1999) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja kaunokirjallisia romaaneja. Uransa aikana hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon useina vuosina. Hänet palkittiin myös Runeberg-palkinnolla vuonna 1994.

Kuorsaamisestaan tunnettu Kohanski ja länsimaisesta vapaudesta uneksiva Emeljanov matkustavat Viaporiin. He ovat Venäjän armeijan upseereita. Sota on heidän ammattinsa. Toinen heistä harrastaa valokuvausta, toinen on vähemmän taiteellista sorttia. Eroavaisuuksistaan huolimatta he ovat hyviä ystäviä ja tovereita.Samaan aikaan suurvallan sisällä kuohuu. Valloitetut kansat ovat vihamielisiä. Jos Venäjä ei onnistu pysymään yhtenäisenä, miten se voi pitää kiinni asemastaan? Ja mitä merkitystä yksittäisillä sotilailla on suurvaltojen shakkipelissä?Viapori 1906 on Paavo Rintalan romaani Venäjän sisäisestä liikehdinnästä ja sen vaikutuksista Suomeen.Paavo Rintala (1930–1999) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja kaunokirjallisia romaaneja. Uransa aikana hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon useina vuosina. Hänet palkittiin myös Runeberg-palkinnolla vuonna 1994.

Teologian opiskelija Niilo luo elämänsä perustuksia 1960-luvun Suomessa. Hänen ympärillään on monenlaisia ihmisiä; on sivistyneistyä, on nuorisoa ja taiteilijoita, vanhuksia ja veteraaneja, taloustieteilijöitä, muusikkoja. Heistä kukin tuntee yhteiskunnan luomat paineet. Niilon mieleen tulvii ajatuksia aseista ja verisistä konflikteista. Ne ainakin vapauttaisivat paineista, eikö vain?Sodasta ei ole kuin kaksi vuosikymmentä. Urho Kekkonen on tasavallan presidentti. Suomalaiset jatkavat elämäänsä ulkopolitiikan kuvioista huolimatta – tai niiden takia. Kekkosen aika oli aika muiden joukossa, ja siltikin aivan erityislaatuinen ajanjakso Suomen historiassa.Painetta kokivat niin Suomen kansa kokonaisuudessaan kuin yksittäiset kansalaisetkin. Ja entä itse presidentti? Paavo Rintalan oivaltava aikakausiromaani 'Kekkosen aika' ilmestyi alun perin vuonna 1970.Paavo Rintala (1930–1999) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja kaunokirjallisia romaaneja. Uransa aikana hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon useina vuosina. Hänet palkittiin myös Runeberg-palkinnolla vuonna 1994.

Vietnam on kaukana, toisella puolella maapalloa. 1960- ja 1970-luvulla sen kansalaisten elämään vaikuttivat samat voimat kuin Suomeenkin - mutta täysin eri tavoilla.Paavo Rintala kuvaa romaanissaan suomalaisten mielipiteitä Vietnamin sodasta. Mitä he siitä tiesivät? Miten se suomalaisia kosketti? Mistä suomalaiset olivat saaneet tietonsa Vietnamin sodasta ja missä määrin se heitä kiinnosti?Kirjan päähenkilö vie lukijat haastattelutilanteisiin niin Helsingissä kuin Oulussakin. Haastateltavat heräävät henkiin samalla kun Vietnamin pommitukset jylisevät taustalla.Paavo Rintala (1930–1999) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja kaunokirjallisia romaaneja. Uransa aikana hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon useina vuosina. Hänet palkittiin myös Runeberg-palkinnolla vuonna 1994.

Samalla kun nuori Paavo kasvaa Oulussa aikuiseksi, presidentti Paasikivi rakentaa Suomen ja Neuvostoliiton välistä suhdetta. Suomalaisten on katsottava eteenpäin itänaapurin langettamasta varjosta huolimatta.Romaanin pääosissa ovat itse tasavallan presidentti ja Paavo-nuorukainen. Sivuhahmoina on useiden eri kansanosien edustajia, joiden mielipiteet sodanjälkeisen Suomen ulkopolitiikasta eroavat tyystin. Onko hysterialle aihetta? Onko oikeistoa pelättävä? Vai onko Paasikiven linja sittenkin se punainen lanka, jota seurata hamaan tulevaisuuteen?Alun perin vuonna 1969 julkaistu 'Paasikiven aika' on eräänlainen jännityskertomus, ja sen yhtenä päähenkilönä voidaan pitää Suomen kansaa kokonaisuudessaan. Mitä he haluavat, ja miten tasavallan presidentti heitä ohjaa?Paavo Rintala (1930–1999) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja kaunokirjallisia romaaneja. Uransa aikana hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon useina vuosina. Hänet palkittiin myös Runeberg-palkinnolla vuonna 1994.

'Saksalainen ihminen, jonka nimi oli Paul'. Siinä kaikki, mitä Paavo Rintala tiesi sotilaasta varmaksi. Tämän taskusta löytyneiden runojen pohjalta Rintala luo romaanihahmon, Paulin. Hän on tykistön luutnantti matkalla kohti pohjoista vuonna 1941. Saksan armeija on vielä voittoretkellä ympäri Eurooppaa.Saksalaissotilaat yhdistävät voimansa suomalaisten kanssa Sallassa ja hyökkäävät Kantalahteen. Jokin kylvää pakokauhua saksalaisten keskellä. Rintamakarkurit teloitetaan, eikä Paul meinaa uskoa silmiään sitä katsoessaan.Paavo Rintala kuvaa teoksessaan sekä sodan inhimillistä hintaa että suomalaisten ja saksalaisten välisiä eroja sodassa ja rauhassa. Lapissa oli tultava toimeen, oltiinhan sodassa ainakin vielä samalla puolella. Kyseenalaistamisen aika ei koittaisi vielä pitkään aikaan.Paavo Rintala (1930–1999) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja kaunokirjallisia romaaneja. Uransa aikana hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon useina vuosina. Hänet palkittiin myös Runeberg-palkinnolla vuonna 1994.

Irina muistelee päivää, jolloin oli viitosluokkalaisena tätinsä kesämökillä. Oli jäätelöä, auringonpaistetta ja toivoa tulevasta. Kesken leikkien Molotov alkoi puhua radiossa asioista, joita tyttö ei ymmärrä. Hiljaisuus laskeutui aikuisten välille. Pakattiin tavarat. Kesä oli ohi ennen kuin se alkoikaan.Historiantuntija Paavo Rintala kirjoittaa romaanin muodossa piirityssodan karmeasta todellisuudesta ja sen seurauksista. Kirja perustuu oikeiden ihmisten tarinoihin piirityksen ajoilta. Leningradin piirityksessä kuoli yli 600 000 siviiliä vuosien 1941 ja 1944 välillä.Paavo Rintala (1930–1999) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja kaunokirjallisia romaaneja. Uransa aikana hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon useina vuosina. Hänet palkittiin myös Runeberg-palkinnolla vuonna 1994.

On kesä 1944 Karjalankannaksella. Jatkosota on armottomimmillaan. Nopeasti virtaava Vuoksi-joki on ylitettävä. Neuvostojoukkojen ylivoima tuntuu sotilaiden luissa ja ytimissä. Vaikka sota lopulta loppuukin, ei sota välttämättä lähde sotilaasta vuosienkaan jälkeen.Kirja perustuu Yleisradion äänittämiin, sotilaiden itse kertomiin rintamatarinoihin. Rintala kirjoittaa sodasta sotilaiden näkökulmasta ja keskittyy erityisesti Äyräpään Sillanpään tapahtumiin. Haastatellut sotilaat kertovat myös siviilielämän vaikeuksista raa'an sodan jälkeen.Paavo Rintala (1930–1999) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja kaunokirjallisia romaaneja. Uransa aikana hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon useina vuosina. Hänet palkittiin myös Runeberg-palkinnolla vuonna 1994.

Suomalaisjoukkojen etulinja Valkeasaaressa kesäkuun 9. päivänä 1944 – aamun rauha särkyy, kun pommikoneiden jyrinä rikkoo hiljaisuuden. Neuvostoliiton suurhyökkäys on alkanut. Suomalaisjoukkojen linjat repeytyvät kappaleiksi kun ylivoimainen vihollinen painostaa liikkumaan kuoleman ja kärsimyksen uhalla.Sotilaiden äänet -teoksessa Paavo Rintala kuvaa jatkosodan aikaisia taisteluita tavallisten sotilaiden näkökulmasta. Romaani jättää sodan suuret kuviot taka-alalle. Keskiössä ovat suomalaisten miesten mielenliikkeet, tuntemukset, pelot ja ajatukset.Kirjasta on tehty myös radiosarja. Se perustuu sotilaiden haastatteluihin. Paavo Rintala kuvaa sotaa aitojen tarinoiden avulla, romantisoimatta ja sievistelemättä.Paavo Rintala (1930–1999) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja kaunokirjallisia romaaneja. Uransa aikana hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon useina vuosina. Hänet palkittiin myös Runeberg-palkinnolla vuonna 1994.

Ikääntynyt insinööri kamppailee paikastaan maailmassa. Hän on suurikokoinen mies, joka tuntee olevansa aina kaikkien tiellä.Hän on insinööri, joka joutuu jäämään varhaiseläkkeelle koska ei hyväksy firman kavalaa suunnitelmaa. Suunnitelma panisi taloudellisen hyödyn ihmisten viihtyvyyden edelle – ja sitä hän ei todellakaan sulata.Eläköityminen saa miehen ajattelemaan elämäänsä ja omaa asemaansa syvemmin kuin koskaan ennen. Entä jos hänelle ei enää olekaan tilaa tässä maailmassa?Paavo Rintala (1930–1999) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja kaunokirjallisia romaaneja. Uransa aikana hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon useina vuosina. Hänet palkittiin myös Runeberg-palkinnolla vuonna 1994.

Suomen sodat jättivät jälkensä niin sivistyneistöön kuin talonpoikiinkin.Mummo on perheenäitinä ja suomalaisena naisena karaistunut useiden sotien aikana. Marski on kokenut kaiken, mutta myös sairastunut ja ikääntynyt. Suur-Suomi -intoilu ei sytytä häntä laisinkaan.Alun perin vuonna 1962 ilmestynyt teos on Paavo Rintalan Mummoni ja Mannerheim -trilogian viimeinen osa. Trilogia seuraa kahden aikalaisen – kirjailijan oman isoäidin sekä marsalkka Mannerheimin – elämän vaiheita kietoen ne Suomen historian käänteisiin. Viimeinen osa kertoo jatkosodasta ja Suur-Suomi -aatteen tuomasta hurmoksesta.Paavo Rintala (1930–1999) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja kaunokirjallisia romaaneja. Uransa aikana hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon useina vuosina. Hänet palkittiin myös Runeberg-palkinnolla vuonna 1994.

Vuoden 1918 sota riehuu. Mannerheim on sodan johtohahmoja, kun taas kirjailija Paavo Rintalan isoäidin elämässä tapahtuu sen takia suuria tragedioita. Tavallinen suomalainen nainen joutuu järjestämään elämänfilosofiaansa ja maailmankuvaansa uusiksi näiden traagisten tapahtumien keskellä.Kun sota on ohi, täytyy Suomi rakentaa uudelleen. Kansa on yhtenäistettävä. Marsalkka elää ylhäisessä yksinäisyydessä, suomalaiset perheet nuolevat haavojaan.Alun perin vuonna 1961 ilmestynyt romaani on jatkoa teokselle Mummoni ja Mannerheim. Se seuraa Mannerheimin ja Rintalan isoäidin liikkeitä aina talvisodan viimeisiin vuosiin saakka.Paavo Rintala (1930–1999) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja kaunokirjallisia romaaneja. Uransa aikana hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon useina vuosina. Hänet palkittiin myös Runeberg-palkinnolla vuonna 1994.

Miten kaksi tyystin erilaista suomalaista ovat toimineet Suomen historian käännekohdissa? Paavo Rintala kuvaa romaanissaan kahden aikalaisen – oman isoäitinsä ja marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin – vaiheita. Vertaileva elämänkaariromaani tempaa mukaansa sekä historiasta että mielenkiintoisista henkilöhahmoista kiinnostuneet lukijat.Maalaispiika pääsee nahkurinverstaan apulaiseksi. Lopulta hän avioituu nahkurinkisällin kanssa ja perustaa perheen. Samaan aikaan Mannerheim kiipeää Haminan kadettikoulusta upseerihierarkian portaita kohti huippua, yksi kerrallaan.Historia on ihmisten tekemää. Rintala esittelee romaanissaan näistä ihmisistä kaksi. Teos on trilogian ensimmäinen osa, joka ilmestyi alun perin vuonna 1960.Paavo Rintala (1930–1999) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja kaunokirjallisia romaaneja. Uransa aikana hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon useina vuosina. Hänet palkittiin myös Runeberg-palkinnolla vuonna 1994.

Taidemaalarin sisimmässä palaa intohimo kauneutta kohtaan. Kauneutta on kaikkialla hänen ympärillään, ja hän vaikka palelluttaa sormensa pakkasessa saadakseen maisemamaalauksensa valmiiksi.Samaa intohimoa ei kuitenkaan hänen ympäriltään löydy. Yksinäisyys kuristaa, hänen taidettaan ei arvosteta. Väärinymmärryksen tuska siirtyy hänen maalauksiinsa. Valtiolta ei heru tukea, eikä kauan sitten pois työnnetyistä läheisistä ole apua. Voiko tämä johtaa mihinkään muuhun kuin tuhoon?Paavo Rintalan romaanin innoittajana on taidemaalari Vilho Lampi (1898–1936). Kirjasta on myös tehty elokuvaversio vuonna 1985 (Heikinheimo).Paavo Rintala (1930–1999) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti näytelmiä, kuunnelmia ja kaunokirjallisia romaaneja. Uransa aikana hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon useina vuosina. Hänet palkittiin myös Runeberg-palkinnolla vuonna 1994.