Patrik Berghäll – författare

Dramatisoitu tositarina armottomasta taistelusta Suomenlahden majakkasaarella.Heinäkuisena aamuna 1941 satakunta venäläissotilasta nousi maihin Bengtskärin saarelle räjäyttääkseen sen majakan. Suomalaisten läsnäolo uhkasi laivastotukikohtaa, jonka Neuvostoliitto oli perustanut talvisodan jälkeen Hankoon.Saaren kevyttä puolustusta oli kaikessa hiljaisuudessa saapunut vahvistamaan joukkueellinen rannikkojääkäreitä. Suomalaiset joutuivat silti puolustamaan majakkaa ylivoimaista vihollista vastaan Suomen rannikkotykistön ja Neuvostoliiton ilmavoimien moukaroidessa saarta.Menestyskirjailija Patrik Berghällin tarinallinen tietokirja saa merellisen historian heräämään jännittävästi henkiin.

Dramatisoitu tositarina armottomasta taistelusta Suomenlahden majakkasaarella.Heinäkuisena aamuna 1941 satakunta venäläissotilasta nousi maihin Bengtskärin saarelle räjäyttääkseen sen majakan. Suomalaisten läsnäolo uhkasi laivastotukikohtaa, jonka Neuvostoliitto oli perustanut talvisodan jälkeen Hankoon.Saaren kevyttä puolustusta oli kaikessa hiljaisuudessa saapunut vahvistamaan joukkueellinen rannikkojääkäreitä. Suomalaiset joutuivat silti puolustamaan majakkaa ylivoimaista vihollista vastaan Suomen rannikkotykistön ja Neuvostoliiton ilmavoimien moukaroidessa saarta.Menestyskirjailija Patrik Berghällin tarinallinen tietokirja saa merellisen historian heräämään jännittävästi henkiin.

Helsinki 1948. Valvontakomission kaikennäkevä silmä tarkkailee maata jatkosodan jälkeen. Liittoutuneet seuraavat tahollaan valvontakomissiota huolestuneina: tuleeko Suomesta kommunistinen maa?CIA:ssa koulutuksen saanut vakooja Jan Seger saa marsalkka Mannerheimiltä tehtäväksi pitää silmällä suomalaisia kommunisteja. Neuvostoliittolaisella vankileirillä ollut amerikkalainen Erica Shannon puolestaan lähetetään Suomeen onkimaan tietoja Neuvostoliiton puolesta. Kahden vakoojan tiet kohtaavat kylmän sodan myllerryksessä, ja heidän kohtalonsa linkittyvät Suomen kohtaloon.Vaaran vuosien vakooja on henkeäsalpaava dokumentaarinen romaani Suomesta suurvaltojen puristuksessa. Se kertoo vuosista, jotka ratkaisivat maan tulevaisuuden, ja ihmisistä, jotka vaaransivat elämänsä.Patrik Berghäll (s. 1973) työskentelee erä- ja henkiinjäämiskouluttajana. Hänen historiallisiin tapahtumiin perustuvat teoksensa Päämajan kaukopartiomies ja Kuoleman porteilla ovat olleet myyntimenestyksiä.

Helsinki 1948. Valvontakomission kaikennäkevä silmä tarkkailee maata jatkosodan jälkeen. Liittoutuneet seuraavat tahollaan valvontakomissiota huolestuneina: tuleeko Suomesta kommunistinen maa?CIA:ssa koulutuksen saanut vakooja Jan Seger saa marsalkka Mannerheimiltä tehtäväksi pitää silmällä suomalaisia kommunisteja. Neuvostoliittolaisella vankileirillä ollut amerikkalainen Erica Shannon puolestaan lähetetään Suomeen onkimaan tietoja Neuvostoliiton puolesta. Kahden vakoojan tiet kohtaavat kylmän sodan myllerryksessä, ja heidän kohtalonsa linkittyvät Suomen kohtaloon.Vaaran vuosien vakooja on henkeäsalpaava dokumentaarinen romaani Suomesta suurvaltojen puristuksessa. Se kertoo vuosista, jotka ratkaisivat maan tulevaisuuden, ja ihmisistä, jotka vaaransivat elämänsä kylmän sodan keskellä.Patrik Berghäll (s. 1973) työskentelee erä- ja henkiinjäämiskouluttajana. Hänen historiallisiin tapahtumiin perustuvat teoksensa Päämajan kaukopartiomies ja Kuoleman porteilla ovat olleet myyntimenestyksiä.

Päämajan kaukopartiot ovat olennainen osa Suomen sotahistoriaa. Partiot toimivat syvällä vihollisen selustassa Lapin ja Karjalan suurissa erämaissa, hankkivat strategisesti tärkeitä tietoja ja tuhosivat vihollisen rautateitä ja huoltokeskuksia. Useimmat kaukopartiomiehet ovat jo kuolleet, mutta heidän seikkailunsa kiehtovat edelleen.Karl-Johan Norrgård (1922-2015) kuului legendaariseen OsKuun, Osasto Kuismaseen, jonka komentopaikka oli Kossalmella Petroskoin pohjoispuolella. Kaukopartioretkiä vihollisen linjojen taakse kertyi kolmetoista, mukaan luettuna suuri tuhoamisretki neuvostoliittolaisten huoltokeskukseen Petrovskij Jamiin vuonna 1942. Norrgård oli mukana myös Matti-partioissa, jotka jättäytyivät rintaman taakse Aunuksen kannaksen ankarien taistelujen aikana 1944.Kaukopartioiden kirjallinen aineisto on pääosin tuhottu, mutta tieto matkoista elää viimeisten mukana olleiden kertomuksissa. Viimeinen kaukopartiomies kuvaa vangitsevasti Norrgårdin kokemuksia jatkosodan aikana. Teos perustuu Norrgårdin haastatteluihin, sotahistoriallisiin teoksiin ja artikkeleihin. Mukana on myös alkuperäisiä valokuvia kaukopartioretkiltä.

Päämajan kaukopartiot ovat olennainen osa Suomen sotahistoriaa. Partiot toimivat syvällä vihollisen selustassa Lapin ja Karjalan suurissa erämaissa, hankkivat strategisesti tärkeitä tietoja ja tuhosivat vihollisen rautateitä ja huoltokeskuksia. Useimmat kaukopartiomiehet ovat jo kuolleet, mutta heidän seikkailunsa kiehtovat edelleen.Karl-Johan Norrgård (1922-2015) kuului legendaariseen OsKuun, Osasto Kuismaseen, jonka komentopaikka oli Kossalmella Petroskoin pohjoispuolella. Kaukopartioretkiä vihollisen linjojen taakse kertyi kolmetoista, mukaan luettuna suuri tuhoamisretki neuvostoliittolaisten huoltokeskukseen Petrovskij Jamiin vuonna 1942. Norrgård oli mukana myös Matti-partioissa, jotka jättäytyivät rintaman taakse Aunuksen kannaksen ankarien taistelujen aikana 1944.Kaukopartioiden kirjallinen aineisto on pääosin tuhottu, mutta tieto matkoista elää viimeisten mukana olleiden kertomuksissa. Viimeinen kaukopartiomies kuvaa vangitsevasti Norrgårdin kokemuksia jatkosodan aikana. Teos perustuu Norrgårdin haastatteluihin, sotahistoriallisiin teoksiin ja artikkeleihin. Mukana on myös alkuperäisiä valokuvia kaukopartioretkiltä.

Ilmavoimien kaukopartioyksikkö Osasto Hartikainen on lähes tuntematon osa Suomen sotahistoriaa. Osasto toimi ainoastaan kesän 1942 ajan, ja se teki viisi kaukopartiomatkaa vihollisen linjojen taakse. Pisin matkoista venyi 56 vuorokauden mittaiseksi, ja sitä johti Mannerheim-ristin ritari Antti Vorho.Kuoleman porteilla kertoo Osasto Hartikaisen tarinan. Osaston partioretkillä oli mukana vain neljä sotilasta, ja retket olivat vaikeita. Sotahistorian pisimmällä kaukopartiomatkalla sotilaat elivät yli kaksikymmentä päivää ilman muonatäydennystä ja taivalsivat nälkää nähden lähes 250 kilometriä.Koska Osasto Hartikainen toimi ilmavoimien johdon alaisena, yksikön kirjallinen aineisto on säilynyt nykypäiviin, toisin kuin Päämajan kaukopartioiden aineisto. Kuoleman porteilla perustuu mm. tähän aineistoon, ja lisäksi kirja sisältää aiemmin julkaisematonta kuvamateriaalia.

Ilmavoimien kaukopartioyksikkö Osasto Hartikainen on lähes tuntematon osa Suomen sotahistoriaa. Osasto toimi ainoastaan kesän 1942 ajan, ja se teki viisi kaukopartiomatkaa vihollisen linjojen taakse. Pisin matkoista venyi 56 vuorokauden mittaiseksi, ja sitä johti Mannerheim-ristin ritari Antti Vorho.Kuoleman porteilla kertoo Osasto Hartikaisen tarinan. Osaston partioretkillä oli mukana vain neljä sotilasta, ja retket olivat vaikeita. Sotahistorian pisimmällä kaukopartiomatkalla sotilaat elivät yli kaksikymmentä päivää ilman muonatäydennystä ja taivalsivat nälkää nähden lähes 250 kilometriä.Koska Osasto Hartikainen toimi ilmavoimien johdon alaisena, yksikön kirjallinen aineisto on säilynyt nykypäiviin, toisin kuin Päämajan kaukopartioiden aineisto. Kuoleman porteilla perustuu mm. tähän aineistoon, ja lisäksi kirja sisältää aiemmin julkaisematonta kuvamateriaalia.

Farans år 1948 är en agentroman om det efterkrigstida Europa, om ett Finland som kommer i kläm i mellan stormakternas intressesfärer. I Washington är man rädd för Sovjetunionens expansion i Europa. Den hemliga operationen ”Star Lane” som ska motverka detta får grönt ljus. I Moskva smider man planer på att stöda ett kommunistiskt maktövertagande i Finland. I Helsingfors börjar en liten krets inom regeringen och ordningsmakten under Mannerheims övervakande öga förbereda motåtgärder. Farans år 1948 handlar om människor som riskerar allt under det kalla kriget. Agent Jan Seger möter sina sovjetiska motståndare med livet som insats. Han träffar också en vacker kvinna som han blir förälskad i. Hon visar sig vara något helt annat än vad han tror. Romanen bygger på sanna händelser.

Flygvapnets fjärrpatrullenhet, avdelning Hartikainen, hör till de mera okända historierna inom den finska krigshistorien. Avdelningen existerade endast sommaren 1942, och hann under den tiden sända ut fem fjärrpatruller till Sovjetunionen för att spana på bland annat fiendens flygbaser, och rapportera om sina iakttagelser hem till Finland. Den längsta patrullfärden leddes av Mannerheimriddaren översergeant Antti Vorho. Vorhos patrull var ute på uppdrag i 56 dygn och gick till fots över 500 kilometer. Under de dygnen hann patrullen både råka i eldstrid med förföljande ryska patruller, lida svält och närapå tappa modet. Men alla fyra patrullmedlemmar klarade sig hem till Finland med livet i behåll. Vid dödens portar innehåller grundfakta om avdelning Hartikainen, hur enheten uppkom och varför. Bildmaterialet i boken har aldrig tidigare har publicerats.