Pekka Jaatinen – författare

Sotaa Jäämerentiellä.

Lapin sota -sarjan viidennessä ja viimeisessä osassa sodan kauhut ovat koskettavasti läsnä, samoin sotilaiden väsymys ja turtumus.

Suomalaiset ajavat vetäytyviä saksalaisia Jäämerentietä pitkin pohjoiseen, minne nämä ovat valmistaneet Schutzwall-Stellung Ivalon. Siellä saksalaisten joukkojen on tarkoitus käydä lopulliseen taisteluun takaa-ajajiaan vastaan.

Tapahtumien kulkua kuvataan suomalaisesta, saksalaisesta ja neuvostoliittolaisesta näkökulmasta. Ristivalotuksen ja perinpohjaisten taustatöiden tuloksena syntyy todenmukainen, karmiva kuva sodasta.

Pekka Jaatinen on tunnettu dokumentaristisen otteen ja sujuvan kerronnan yhdistävistä sotaromaaneistaan, jotka eivät jätä lukijaa kylmäksi.

Pekka Jaatinen (s. 1966) on raahelainen kirjailija. Koulutukseltaan hän on markkinointimerkonomi sekä taiteen kandidaatti pääaineenaan mediatiede. Hän on toiminut kolumnistina ja kriitikkona sanomalehti Kalevassa vuodesta 2005.

Pojat lyövät toisiaan kirkkonummelaisen kerrostalon ulkovarastossa.

Kymmenvuotiaalla Amin Asikaisella on keltaiset jääkiekkohanskat ja sininen jääkiekkokypärä, hänen vähän vanhemmalla vastustajallaan jo oikeat nyrkkeilyhanskat. Naapurin Tomi lyö niin, että Aminin korvissa humisee. Amin yrittää lyödä takaisin, mutta ei osu, Tomi kun on ikäluokkansa Suomen mestari. On vuoden 1986 kesä. Kuusitoistavuotiaana Amin ottaa vastaan iskuja miesten otteluissa rutinoituneilta nyrkkeilijöiltä. Kun valmentaja työntää erätauolla pumpulia vertavuotavaan nenään, Amin päättää vielä pärjätä. Amin lenkkeilee jopa lauantai-iltaisin, juoksee aurattuja kävelyteitä Kirkkonummelta Upinniemen suuntaan. "Ensin musta tulee A-nuorten suomenmestari, sitten miesten", hän asettaa tavoitteet. "Sitten pitää päästä maajoukkueeseen ja arvokisoihin."

Amin Asikainen on saavuttanut nyrkkeilyurallaan mm. ammattilaisten keskisarjan euroopanmestaruuden. Silmää räpäyttämättä kertoo paitsi Aminista ja nyrkkeilijän työstä, myös siitä millaista työtä ammattinyrkkeilyn kulisseissa tehdään. Kuvitettu, sisältää Asikaisen ottelulistan ja nyrkkeilysanaston. Loppuratkaisun tähän teokseen kirjoittaa Amin Asikainen teoillaan itse - perheensä ja taustavoimiensa tukemana. Aika näyttää, millä tavalla suuri suomalaisnyrkkeilijä täydentää jo nyt merkittävää osuuttaan urheilun historiassa. Teos valottaa lukijalle hyvän matkaa Suomen olosuhteissa ainutlaatuisesta nyrkkeilyurasta. Samalla se esittelee lopulliset tavoitteet ja haaveet, sekä keinot niiden toteuttamiseksi. Onnea matkaan, Amin Asikainen!

Taistelu Kemistä 1944.

Lapin sota -sarjan neljännessä osassa siviiliväestö jää armottomien taisteluiden jalkoihin.

Verenpunainen kaupunki kertoo lokakuun 1944 taisteluista Kemissä. Jaatiselle ominainen erilaisten näkökulmien käyttö tuo syvyyttä ja koskettavuutta inhimillisen katastrofin kokonaiskuvaan.

Oman äänensä kertomuksessa saavat suomalainen everstiluutnantti, luutnantti, saksalainen SS-kapteeni sekä nuoret kemiläissisarukset Laina ja Toivo.

Tarinan myötä paljastuu myös vaiettu salaisuus siitä, minkälaisessa kunnossa suomalaisen taisteluosaston komentaja tapahtuma-aikaan oli.

Pekka Jaatinen (s. 1966) on raahelainen kirjailija. Koulutukseltaan hän on markkinointimerkonomi sekä taiteen kandidaatti pääaineenaan mediatiede. Hän on toiminut kolumnistina ja kriitikkona sanomalehti Kalevassa vuodesta 2005.

Lapin sotaa länsirajalla.

Lapin sota -sarjan kolmas osa kuvaa sodan ankaruutta ja sen vaikutusta nuorten sotilaiden mieliin.

Suomalaiset etenevät ja saksalaiset vetäytyvät pitkin talvea 1944–45 Tornion seudulta Väylänvartta pohjoiseen, Sturmbock-linjalle. Välillä väsymys painaa ja tunnelmat ovat ristiriitaisia, toisinaan on taisteltava henkensä edestä.

Lapin sota -sarjan kolmannessa osassa Pekka Jaatinen kuvaa jälleen tapahtumia sekä suomalaisten että saksalaisten näkökulmasta. Nuorten suomalaismiesten ryhmä kuuluu talvisodan sankarin, kansainvälisesti tunnetun kapteeni Aarne Juutilaisen eli ”Marokon kauhun” komppaniaan. Saksalainen kertoja on tulenjohtopartion rivisotilas.

Jaatisen perinpohjainen taustatyö luo dokumentaristista tunnelmaa. Sodan ankaruuden vaikutus nuorten sotilaiden mieliin tuo tarinan lähelle lukijaa.

Pekka Jaatinen (s. 1966) on raahelainen kirjailija. Koulutukseltaan hän on markkinointimerkonomi sekä taiteen kandidaatti pääaineenaan mediatiede. Hän on toiminut kolumnistina ja kriitikkona sanomalehti Kalevassa vuodesta 2005.

Sotavuosi 1942 Norjassa Jäämeren rannalla.

Suomalaiset ja norjalaiset desantit käyvät tuhoamaan saksalaisten hallitsemaa linnaketta.

Eletään saksalaismiehityksen aikaa. Kibergissä – eli suomalaisittain Kiiperissä – on rannikkotykistön linnake, jota johtaa sadistinen yliluutnantti Wittmer. Tykistölinnake pystyy valvomaan varsin laajaa aluetta ja on siksi strategisesti tärkeä.

Suomalaiset kalastajat Antti Paso ja Solomon Luoto ovat ryhtyneet vastarintamiehiksi. Antti luo suunnitelman linnakkeen tuhoamisesta. Neuvostoliittolaiset hyväksyvät suunnitelman ja se päätetään toteuttaa heidän kouluttamiensa norjalaisten ja suomalaisten desanttien avulla.

Kun rähäkkä alkaa, ovat myös viattomat hengenvaarassa. Pekka Jaatisen romaani kuvaa hyytävän uskottavasti sodan mielettömyyttä ja sitä, miten se koskettaa kaikkia, ikään ja sukupuoleen katsomatta.

Pekka Jaatinen (s. 1966) on maineikas sotakirjailija, jonka tunnetuin työ on viisiosainen Lapin sota -sarja.

Romaani sodan runtelemien miesten huumehelvetistä.

Koskettava kertomus siitä, miten lyhyt on matka yhteiskunnan ulkopuolelle ja miten pitkä on tie takaisin. Heroiinin matkassa on hengenlähtö lähellä.

Helsinki 40-luvulla. Lennen tyttöystävä Nelly ihmettelee, miten Lenne ja Asser näyttävät niin kalpeilta, vaikka muut sotilassairaalan potilaat ovat enimmäkseen terveen punakoita.

Lenne ja Asser ovat sodassa parhaat kaverukset. He ovat erinomaisia sotilaita, mutta ajautuneet huomaamattaan huumeriippuvaisiksi. Miehet varastavat suuren erän heroiinitabletteja, mikä osoittautuu myös suureksi onnettomuudeksi.

Jaatisen karu kertomus ei tuomitse eikä hymistele, mutta ymmärtää ja auttaa ymmärtämään.

Raahelainen Pekka Jaatinen (s. 1966) tunnetaan sotahistoriallisista romaaneista, joiden aiheet ovat olleet joko vaiettuja tai muuten vähemmän tunnettuja. Hän on ainoa suomalainen kirjailija, joka on kirjoittanut Lapin sodasta kokonaisen romaanisarjan. Kalpeat sotilaat -romaanissaan Jaatinen nosti päivänvaloon sotaveteraanien huumeongelman.

Romaani Suursaaren taistelusta syyskuussa 1944.

Suursaaren maihinnousu oli Suomen ja Neuvostoliiton aselevon aikana käyty taistelu, jossa suomalaiset ja saksalaiset joukot olivat vastakkain.

Hyvin erikoisen taistelun kertojina ovat suomalainen lotta, neuvostoliittolainen desantti, saksalainen merijalkaväen sotilas ja neuvostoliittolainen lentäjä – Suursaaren taistelussa neuvostoliittolaiset nimittäin antoivat suomalaisille merkittävää ilma-apua, ja aivan pyytämättä.

Tapahtumat vyöryvät vauhdilla, mutta vaihtuvien näkökulmien avulla Jaatisen piirtämä kokonaiskuva on tarkka.

”Jaatisen kirja on aiheensa puolesta kaunokirjallista merkitystään suurempi.” – Matti Mäkelä, Helsingin Sanomat

Raahelainen Pekka Jaatinen (s. 1966) tunnetaan sotahistoriallisista romaaneista, joiden aiheet ovat olleet joko vaiettuja tai muuten vähemmän tunnettuja. Hän on ainoa suomalainen kirjailija, joka on kirjoittanut Lapin sodasta kokonaisen romaanisarjan. Myös Lapin sotaa edeltänyt Suursaaren taistelu on Jaatisen käsissä saanut ensimmäisen romaanitoteutuksensa.

Rajuotteisen kaunistelematon romaani ammattilaisnyrkkeilyn pimeistä puolista.Suomalais-nicaragualainen amatöörinyrkkeilijä José värvätään ammattilaiskehiin torpedoksi. Hänen tulee esittää tasoistaan huonompaa nyrkkeilijää ja tärvellä kilpailevan ottelijan lupaava ura. José oppii nopeasti ja tekee vastustajistaan selvää jälkeä. Hän kuitenkin kyllästyy elämään valheessa ja päättää kokeilla, kuinka pitkälle rahkeet oikeasti riittävät. Ratkaisevassa ottelussa José saa vastaansa toisen torpedon. Alkaa tyly lähtölaskenta kohti kanveesia.

Tornion maihinnousu 1944.

Lapin sota -sarjan loistelias avaus.

Tilanne Torniossa on jännittynyt. Suomalaiset valmistelevat maihinnousua kaupunkiin ja saksalaiset joukot tuntuvat myös valmistautuvan sotimiseen. Kun suomalaisten rämäpäinen hyökkäys alkaa ja helvetti pääsee valloilleen, saa SS-luutnantti Werner Meyer tehtäväkseen pitää Tornio saksalaisten hallussa aina viimeiseen patruunaan asti.

Viimeiseen patruunaan on Pekka Jaatisen Lapin sota -sarjan ensimmäinen osa. Kirjassa ovat läsnä kaikki Jaatisen sotakirjojen tunnusmerkit: historiallinen tarkkuus, syvä inhimillisyys ja loistelias toimintakuvaus. Tapahtumia kuvaavat niin suomalaiset veljekset kuin saksalainen SS-upseeri. Näiden ihmisten tiet kohtaavat traagisesti sodan julmassa todellisuudessa.

Pekka Jaatinen (s. 1966) on raahelainen kirjailija. Koulutukseltaan hän on markkinointimerkonomi sekä taiteen kandidaatti pääaineenaan mediatiede. Hän on toiminut kolumnistina ja kriitikkona sanomalehti Kalevassa vuodesta 2005.

Rovaniemen tuho 1944.

Lapin sota -sarjan toinen romaani on kiihkoton ja kiehtova kuvaus Rovaniemen taistelusta.

Uhrivalkeat on romaani entisten aseveljien käymästä sodasta, joka olisi haluttu mieluummin unohtaa. Se kertoo Rovaniemen kauppalan tuhosta lokakuussa 1944 niin, että lukijasta tuntuu välillä kuin todistaisi tapahtumaa omin silmin.

Pekka Jaatisen Lapin sota -sarjan toinen romaani on perinpohjaisesti taustoitettu, hienovireinen tarina niin suomalaisesta kuin saksalaisestakin näkökulmasta.

Pekka Jaatinen (s. 1966) on raahelainen kirjailija. Koulutukseltaan hän on markkinointimerkonomi sekä taiteen kandidaatti pääaineenaan mediatiede. Hän on toiminut kolumnistina ja kriitikkona sanomalehti Kalevassa vuodesta 2005.

Nuoren SS-sotilaan julma matka kohti perikatoa.

17-vuotias torniolaispoika loikkaa Ruotsiin, valehtelee ikänsä ja hakeutuu Norjaan koulutukseen. Hänestä tulee viimeinen suomalainen SS-mies.

Toisen maailmansodan itärintamalla taistellaan verisesti. SS-joukot ottavat yhteen neuvostojoukkojen kanssa ja vetäytyvät vääjäämättä kohti Berliiniä. Kohti tuhoa, perikatoa.

Pekka Jaatinen antaa ruudin palaa ja myös rakkauden roihahtaa liekkeihin, päähenkilö Valon ja saksalaisen Floran kiihkeän suhteen muodossa.

Kirjan kuvaama maailma on ravisuttava, monille käsittämätön, mutta myös uskottava. Sen maailmasta ei voi pitää, mutta sen kuvaamia ihmisiä voi ymmärtää vaikka heidän toimiaan ei voisikaan hyväksyä. Henkilöt kun eivät ole yksiselitteisen hyviä tai pahoja, vaan kokonaisia ihmisiä.

Pekka Jaatinen (s. 1966) on verraton toiminnan ja ihmisten kuvaaja. Jaatisen tunnetuin teoskokonaisuus on viisiosainen Lapin sota -sarja.

Sotaromaani vaietuista asioista.

Tavallisten ihmisten kohtalot kietoutuvat Suomen itsenäistymispyrkimykseen, Venäjän vallankumoukseen ja Euroopan tuhoisiin suursotiin.

Oskari Varjo saapuu maailman meriltä vanhoille kotikonnuilleen Raaheen vuonna 1917. Hän pääsee rautateiden hommiin, kiitos veljensä.

Veli on aktiivinen mutta rauhantahtoinen sosialidemokraatti, Oskari puolestaan ei haluaisi sekaantua politiikkaan, mutta raha hänelle kyllä kelpaa – keinoista viis. Ajat ovat ankeat ja tunnelmat Raahessakin kiristyvät hiljalleen kohti vääjäämätöntä räjähdyspistettä, ensin itsenäisyysjulistukseen ja lopulta kansalaissotaan saakka.

Ankarissa olosuhteissa ihmiset radikalisoituvat, mikä johtaa usein heidän omaan tuhoonsa.

Pekka Jaatinen (s. 1966) on jo maineikas sotakirjailija, jonka tunnetuin työ on viisiosainen Lapin sota -sarja. Yksi hänen kiitetyimmistä kirjoistaan on rintamaveteraanien huumeongelmaan keskittynyt Kalpeat sotilaat. Se, kuten Jaatisen romaanit yleensäkin, on kirjoitettu aiheesta, josta mieluummin vaiettaisiin.

Romaani sukellusvenesodasta ja jäljestä, jonka se ihmiseen jättää.

Jatkosodan kynnyksellä sukellusvene Vesihiisi saa erittäin salaisen tehtävän. Se on radio- ja vesikuuntelumatruusi Veijo Leskisen ensimmäinen varsinainen sotatoimi. Sitten sota syttyy.

”Sukellusvenemiehet kuulevat lähestyvän, laahaavan äänen. Neuvostosotilaat pudottavat raivaajasta metalliin ja sähköön reagoivan sukellusveneiden etsintälaitteen. Kaapelin rapina voimistuu. Paavo sammuttaa virran kuuntelulaitteesta, sähkömestari varavalaistuksen. Sydämet jyskyttävät ja hiki helmeilee. Sukellusveneessä vallitsee täysi hiljaisuus ja pimeys.”

Syvyyspommit räjähtelevät, heittelevät alusta, pelko kihelmöi eivätkä kaikkien hermot kestä pimeyden hyytävässä syleilyssä. Vuosikymmeniä myöhemmin Kemissä kaksi nuorta miestä tapaa Veijo-sedän, sukulaisen ja sotasankarin. Alkoholia kuluu eikä todellisuus aina erotu kuvitelmista, nykyisyys menneestä. Kahta maailmanaikaa yhdistää Veijon pistooli, saksalaisvalmisteinen Parabellum.

Pimeys on kertomus siitä, kun sukellusvene ei lähde miehestä, vaikka mies on lähtenyt sukellusveneestä.

Laadukkaista sotakirjoistaan tunnettu Pekka Jaatinen (s. 1966) eläytyy tosipohjaisessa romaanissaan sukellusvenemiehen karuun elämään koskettavasti ja elävästi. Jaatinen kuvaa myös sotatraumaa, sen syntyä ja seurauksia niin sodan kokeneille kuin ihmisille heidän ympärillään.

Verenkarvas romaani talvisodasta.

Monisärmäinen kertomus siviileistä, jotka eivät lähteneet evakkoon Puna-armeijan tieltä talvella 1939.

Suomussalmen tapahtumat ovat jääneet Raatteen tien varjoon, vaikka taistelut olivat volyymiltään samankokoiset ja Raatteen tie pikemminkin jälkinäytös sille, mistä Suomussalmen tarina kertoo.

Ruudinkatkuinen tarina tempaa lukijan mukaansa tapahtumien keskiöön Neuvostoliiton miehittämiin kyliin ja suomalaisen sotapoliisiosaston mukana ankariin puolustustaisteluihin. Sekä evakuoimaan että tuhoamaan Suomussalmen kirkonkylän.

Pekka Jaatinen näyttää romaanissaan, että sodan osapuolet eivät olleet yksituumaisia, vaan niin suomalaiset kuin neuvostoliittolaiset sisäisesti ristiriitaisia ryhmiä. Silti pyrkimys järjestykseen säilyi sekasortoisissakin olosuhteissa.

Useilla romaanin hahmoilla on vastineensa historiassa. Näitä ovat niin Lev Mehlis lähimpine alaisineen kuin Ruhtinansalmen kyläläiset ja suomalainen sotapoliisiryhmä, jota johti näyttelijänä aikanaan tunnettu Eino Kaipainen.

Pekka Jaatinen on kirjoittanut laajan tuotannon perusteelliseen taustatyöhön perustuvia sotaromaaneja. Hän on tunnetuin viisiosaisesta Lapin sota -sarjastaan.

Verenkarvas romaani talvisodasta.

Monisärmäinen kertomus siviileistä, jotka eivät lähteneet evakkoon Puna-armeijan tieltä talvella 1939.

Suomussalmen tapahtumat ovat jääneet Raatteen tien varjoon, vaikka taistelut olivat volyymiltään samankokoiset ja Raatteen tie pikemminkin jälkinäytös sille, mistä Suomussalmen tarina kertoo.

Ruudinkatkuinen tarina tempaa lukijan mukaansa tapahtumien keskiöön Neuvostoliiton miehittämiin kyliin ja suomalaisen sotapoliisiosaston mukana ankariin puolustustaisteluihin. Sekä evakuoimaan että tuhoamaan Suomussalmen kirkonkylän.

Pekka Jaatinen näyttää romaanissaan, että sodan osapuolet eivät olleet yksituumaisia, vaan niin suomalaiset kuin neuvostoliittolaiset sisäisesti ristiriitaisia ryhmiä. Silti pyrkimys järjestykseen säilyi sekasortoisissakin olosuhteissa.

Useilla romaanin hahmoilla on vastineensa historiassa. Näitä ovat niin Lev Mehlis lähimpine alaisineen kuin Ruhtinansalmen kyläläiset ja suomalainen sotapoliisiryhmä, jota johti näyttelijänä aikanaan tunnettu Eino Kaipainen.

Pekka Jaatinen on kirjoittanut laajan tuotannon perusteelliseen taustatyöhön perustuvia sotaromaaneja. Hän on tunnetuin viisiosaisesta Lapin sota -sarjastaan.

Karhean kaunis kertomus äidistä, perheestä ja pojasta.

Mitään kaihtamaton omaelämäkerrallinen romaani siitä, miten äidin poissaolo määrittää aivan kaikkea.

Pekan elämä suistuu raiteiltaan, kun hänen äitinsä kuolee hänen ollessaan vain kuudentoista. Yli kolmekymmentä vuotta myöhemmin keski-ikäinen kirjailija avaa elämänsä kipupisteet viiltävän tarkasti ja armottoman rehellisesti.

Nuori Pekka tappelee kaduilla ja kamppailee nyrkkeilykehässä mutta on aina itse itsensä pahin vastustaja. Ikävä ei hellitä, rakkauden jano osoittautuu umpikujaksi kerran toisensa jälkeen ja viina vie kuilun partaalle, kunnes Pekka voi vain syöksyä rotkoon tai kääntyä toiseen suuntaan.

Tie arvostetuksi sotakirjailijaksi on pitkä ja kivinen, mutta äidinrakkaus auttaa vaikka haudan takaa.

Pekka Jaatisen (s. 1966) tunnetuin teoskokonaisuus on viisiosainen Lapin sota -sarja. Äiti on Jaatisen kahdeskymmenes teos.

Karhean kaunis kertomus äidistä, perheestä ja pojasta.

Mitään kaihtamaton omaelämäkerrallinen romaani siitä, miten äidin poissaolo määrittää aivan kaikkea.

Pekan elämä suistuu raiteiltaan, kun hänen äitinsä kuolee hänen ollessaan vain kuudentoista. Yli kolmekymmentä vuotta myöhemmin keski-ikäinen kirjailija avaa elämänsä kipupisteet viiltävän tarkasti ja armottoman rehellisesti.

Nuori Pekka tappelee kaduilla ja kamppailee nyrkkeilykehässä mutta on aina itse itsensä pahin vastustaja. Ikävä ei hellitä, rakkauden jano osoittautuu umpikujaksi kerran toisensa jälkeen ja viina vie kuilun partaalle, kunnes Pekka voi vain syöksyä rotkoon tai kääntyä toiseen suuntaan.

Tie arvostetuksi sotakirjailijaksi on pitkä ja kivinen, mutta äidinrakkaus auttaa vaikka haudan takaa.

Pekka Jaatisen (s. 1966) tunnetuin teoskokonaisuus on viisiosainen Lapin sota -sarja. Äiti on Jaatisen kahdeskymmenes teos.

Romaani sodan runtelemien miesten huumehelvetistä.

Koskettava kertomus siitä, miten lyhyt on matka yhteiskunnan ulkopuolelle ja miten pitkä on tie takaisin. Heroiinin matkassa on hengenlähtö lähellä.

Helsinki 40-luvulla. Lennen tyttöystävä Nelly ihmettelee, miten Lenne ja Asser näyttävät niin kalpeilta, vaikka muut sotilassairaalan potilaat ovat enimmäkseen terveen punakoita.

Lenne ja Asser ovat sodassa parhaat kaverukset. He ovat erinomaisia sotilaita, mutta ajautuneet huomaamattaan huumeriippuvaisiksi. Miehet varastavat suuren erän heroiinitabletteja, mikä osoittautuu myös suureksi onnettomuudeksi.

Jaatisen karu kertomus ei tuomitse eikä hymistele, mutta ymmärtää ja auttaa ymmärtämään.

Raahelainen Pekka Jaatinen (s. 1966) tunnetaan sotahistoriallisista romaaneista, joiden aiheet ovat olleet joko vaiettuja tai muuten vähemmän tunnettuja. Hän on ainoa suomalainen kirjailija, joka on kirjoittanut Lapin sodasta kokonaisen romaanisarjan. Kalpeat sotilaat -romaanissaan Jaatinen nosti päivänvaloon sotaveteraanien huumeongelman.

Romaani Suursaaren taistelusta syyskuussa 1944.

Suursaaren maihinnousu oli Suomen ja Neuvostoliiton aselevon aikana käyty taistelu, jossa suomalaiset ja saksalaiset joukot olivat vastakkain.

Hyvin erikoisen taistelun kertojina ovat suomalainen lotta, neuvostoliittolainen desantti, saksalainen merijalkaväen sotilas ja neuvostoliittolainen lentäjä – Suursaaren taistelussa neuvostoliittolaiset nimittäin antoivat suomalaisille merkittävää ilma-apua, ja aivan pyytämättä.

Tapahtumat vyöryvät vauhdilla, mutta vaihtuvien näkökulmien avulla Jaatisen piirtämä kokonaiskuva on tarkka.

”Jaatisen kirja on aiheensa puolesta kaunokirjallista merkitystään suurempi.” – Matti Mäkelä, Helsingin Sanomat

Raahelainen Pekka Jaatinen (s. 1966) tunnetaan sotahistoriallisista romaaneista, joiden aiheet ovat olleet joko vaiettuja tai muuten vähemmän tunnettuja. Hän on ainoa suomalainen kirjailija, joka on kirjoittanut Lapin sodasta kokonaisen romaanisarjan. Myös Lapin sotaa edeltänyt Suursaaren taistelu on Jaatisen käsissä saanut ensimmäisen romaanitoteutuksensa.

Romaani sukellusvenesodasta ja jäljestä, jonka se ihmiseen jättää.

Jatkosodan kynnyksellä sukellusvene Vesihiisi saa erittäin salaisen tehtävän. Se on radio- ja vesikuuntelumatruusi Veijo Leskisen ensimmäinen varsinainen sotatoimi. Sitten sota syttyy.

”Sukellusvenemiehet kuulevat lähestyvän, laahaavan äänen. Neuvostosotilaat pudottavat raivaajasta metalliin ja sähköön reagoivan sukellusveneiden etsintälaitteen. Kaapelin rapina voimistuu. Paavo sammuttaa virran kuuntelulaitteesta, sähkömestari varavalaistuksen. Sydämet jyskyttävät ja hiki helmeilee. Sukellusveneessä vallitsee täysi hiljaisuus ja pimeys.”

Syvyyspommit räjähtelevät, heittelevät alusta, pelko kihelmöi eivätkä kaikkien hermot kestä pimeyden hyytävässä syleilyssä. Vuosikymmeniä myöhemmin Kemissä kaksi nuorta miestä tapaa Veijo-sedän, sukulaisen ja sotasankarin. Alkoholia kuluu eikä todellisuus aina erotu kuvitelmista, nykyisyys menneestä. Kahta maailmanaikaa yhdistää Veijon pistooli, saksalaisvalmisteinen Parabellum.

Pimeys on kertomus siitä, kun sukellusvene ei lähde miehestä, vaikka mies on lähtenyt sukellusveneestä.

Laadukkaista sotakirjoistaan tunnettu Pekka Jaatinen (s. 1966) eläytyy tosipohjaisessa romaanissaan sukellusvenemiehen karuun elämään koskettavasti ja elävästi. Jaatinen kuvaa myös sotatraumaa, sen syntyä ja seurauksia niin sodan kokeneille kuin ihmisille heidän ympärillään.

Minne piru ei itse ehtinyt, sinne se lähetti naisen.

Romaani kodista, uskonnosta ja isänmaasta Sallan 1944 panssaritaistelussa, päähenkilöinään kaksi vahvaa naista ja entinen SS-mies.

Syksyllä 1944 sallalainen parikymppinen Rauha käy kirjeenvaihtoa helsinkiläisen Kaukon kanssa. Kauko on sotainvalidi ja entinen SS-mies, joka on päättänyt, ettei enää tartu aseeseen. Rauha puolestaan aikoo pysyä kotona, vaikka mitä tapahtuisi. Kauko matkustaa Rauhan luokse ja rakkaus syttyy.

Suomi ja Neuvostoliitto solmivat aselevon, mutta Puna-armeija hyökkää Sallasta vetäytyvien saksalaisten kimppuun. Kauko ei jää toimettomaksi, vaan päättää auttaa vanhoja aseveljiään pysäyttämään neuvostotankit.

Salla evakuoidaan, mutta Rauha ja Kauko jättäytyvät sodan jalkoihin. Kauko käy omantunnon painin ja puolustaakseen Rauhaa ja tämän kotia lähtee neuvomaan saksalaisille, miten neuvostotankit pysäytetään.

Pekka Jaatinen nousi maineeseen Lapin sota -sarjallaan (Viimeiseen patruunaan, Uhrivalkeat, Tie Sturmbockiin, Verenpunainen kaupunki ja Hyökkäys Schutzwalliin). Salla 1944 täydentää tätä sarjaa yhdellä aiemmin kirjoittamattomalla lehdellä suomalaista sotahistoriaa. Taistelut vaikuttivat ratkaisevasti Lapin sodan kulkuun.

Minne piru ei itse ehtinyt, sinne se lähetti naisen.

Romaani kodista, uskonnosta ja isänmaasta Sallan 1944 panssaritaistelussa, päähenkilöinään kaksi vahvaa naista ja entinen SS-mies.

Syksyllä 1944 sallalainen parikymppinen Rauha käy kirjeenvaihtoa helsinkiläisen Kaukon kanssa. Kauko on sotainvalidi ja entinen SS-mies, joka on päättänyt, ettei enää tartu aseeseen. Rauha puolestaan aikoo pysyä kotona, vaikka mitä tapahtuisi. Kauko matkustaa Rauhan luokse ja rakkaus syttyy.

Suomi ja Neuvostoliitto solmivat aselevon, mutta Puna-armeija hyökkää Sallasta vetäytyvien saksalaisten kimppuun. Kauko ei jää toimettomaksi, vaan päättää auttaa vanhoja aseveljiään pysäyttämään neuvostotankit.

Salla evakuoidaan, mutta Rauha ja Kauko jättäytyvät sodan jalkoihin. Kauko käy omantunnon painin ja puolustaakseen Rauhaa ja tämän kotia lähtee neuvomaan saksalaisille, miten neuvostotankit pysäytetään.

Pekka Jaatinen nousi maineeseen Lapin sota -sarjallaan (Viimeiseen patruunaan, Uhrivalkeat, Tie Sturmbockiin, Verenpunainen kaupunki ja Hyökkäys Schutzwalliin). Salla 1944 täydentää tätä sarjaa yhdellä aiemmin kirjoittamattomalla lehdellä suomalaista sotahistoriaa. Taistelut vaikuttivat ratkaisevasti Lapin sodan kulkuun.

Tornion maihinnousu 1944.

Lapin sota -sarjan loistelias avaus.

Tilanne Torniossa on jännittynyt. Suomalaiset valmistelevat maihinnousua kaupunkiin ja saksalaiset joukot tuntuvat myös valmistautuvan sotimiseen. Kun suomalaisten rämäpäinen hyökkäys alkaa ja helvetti pääsee valloilleen, saa SS-luutnantti Werner Meyer tehtäväkseen pitää Tornio saksalaisten hallussa aina viimeiseen patruunaan asti.

Viimeiseen patruunaan on Pekka Jaatisen Lapin sota -sarjan ensimmäinen osa. Kirjassa ovat läsnä kaikki Jaatisen sotakirjojen tunnusmerkit: historiallinen tarkkuus, syvä inhimillisyys ja loistelias toimintakuvaus. Tapahtumia kuvaavat niin suomalaiset veljekset kuin saksalainen SS-upseeri. Näiden ihmisten tiet kohtaavat traagisesti sodan julmassa todellisuudessa.

Pekka Jaatinen (s. 1966) on raahelainen kirjailija. Koulutukseltaan hän on markkinointimerkonomi sekä taiteen kandidaatti pääaineenaan mediatiede. Hän on toiminut kolumnistina ja kriitikkona sanomalehti Kalevassa vuodesta 2005.

Rovaniemen tuho 1944.

Lapin sota -sarjan toinen romaani on kiihkoton ja kiehtova kuvaus Rovaniemen taistelusta.

Uhrivalkeat on romaani entisten aseveljien käymästä sodasta, joka olisi haluttu mieluummin unohtaa. Se kertoo Rovaniemen kauppalan tuhosta lokakuussa 1944 niin, että lukijasta tuntuu välillä kuin todistaisi tapahtumaa omin silmin.

Pekka Jaatisen Lapin sota -sarjan toinen romaani on perinpohjaisesti taustoitettu, hienovireinen tarina niin suomalaisesta kuin saksalaisestakin näkökulmasta.

Pekka Jaatinen (s. 1966) on raahelainen kirjailija. Koulutukseltaan hän on markkinointimerkonomi sekä taiteen kandidaatti pääaineenaan mediatiede. Hän on toiminut kolumnistina ja kriitikkona sanomalehti Kalevassa vuodesta 2005.

Lapin sotaa länsirajalla.

Lapin sota -sarjan kolmas osa kuvaa sodan ankaruutta ja sen vaikutusta nuorten sotilaiden mieliin.

Suomalaiset etenevät ja saksalaiset vetäytyvät pitkin talvea 1944–45 Tornion seudulta Väylänvartta pohjoiseen, Sturmbock-linjalle. Välillä väsymys painaa ja tunnelmat ovat ristiriitaisia, toisinaan on taisteltava henkensä edestä.

Lapin sota -sarjan kolmannessa osassa Pekka Jaatinen kuvaa jälleen tapahtumia sekä suomalaisten että saksalaisten näkökulmasta. Nuorten suomalaismiesten ryhmä kuuluu talvisodan sankarin, kansainvälisesti tunnetun kapteeni Aarne Juutilaisen eli ”Marokon kauhun” komppaniaan. Saksalainen kertoja on tulenjohtopartion rivisotilas.

Jaatisen perinpohjainen taustatyö luo dokumentaristista tunnelmaa. Sodan ankaruuden vaikutus nuorten sotilaiden mieliin tuo tarinan lähelle lukijaa.

Pekka Jaatinen (s. 1966) on raahelainen kirjailija. Koulutukseltaan hän on markkinointimerkonomi sekä taiteen kandidaatti pääaineenaan mediatiede. Hän on toiminut kolumnistina ja kriitikkona sanomalehti Kalevassa vuodesta 2005.

Taistelu Kemistä 1944.

Lapin sota -sarjan neljännessä osassa siviiliväestö jää armottomien taisteluiden jalkoihin.

Verenpunainen kaupunki kertoo lokakuun 1944 taisteluista Kemissä. Jaatiselle ominainen erilaisten näkökulmien käyttö tuo syvyyttä ja koskettavuutta inhimillisen katastrofin kokonaiskuvaan.

Oman äänensä kertomuksessa saavat suomalainen everstiluutnantti, luutnantti, saksalainen SS-kapteeni sekä nuoret kemiläissisarukset Laina ja Toivo.

Tarinan myötä paljastuu myös vaiettu salaisuus siitä, minkälaisessa kunnossa suomalaisen taisteluosaston komentaja tapahtuma-aikaan oli.

Pekka Jaatinen (s. 1966) on raahelainen kirjailija. Koulutukseltaan hän on markkinointimerkonomi sekä taiteen kandidaatti pääaineenaan mediatiede. Hän on toiminut kolumnistina ja kriitikkona sanomalehti Kalevassa vuodesta 2005.

Sotaa Jäämerentiellä.

Lapin sota -sarjan viidennessä ja viimeisessä osassa sodan kauhut ovat koskettavasti läsnä, samoin sotilaiden väsymys ja turtumus.

Suomalaiset ajavat vetäytyviä saksalaisia Jäämerentietä pitkin pohjoiseen, minne nämä ovat valmistaneet Schutzwall-Stellung Ivalon. Siellä saksalaisten joukkojen on tarkoitus käydä lopulliseen taisteluun takaa-ajajiaan vastaan.

Tapahtumien kulkua kuvataan suomalaisesta, saksalaisesta ja neuvostoliittolaisesta näkökulmasta. Ristivalotuksen ja perinpohjaisten taustatöiden tuloksena syntyy todenmukainen, karmiva kuva sodasta.

Pekka Jaatinen on tunnettu dokumentaristisen otteen ja sujuvan kerronnan yhdistävistä sotaromaaneistaan, jotka eivät jätä lukijaa kylmäksi.

Pekka Jaatinen (s. 1966) on raahelainen kirjailija. Koulutukseltaan hän on markkinointimerkonomi sekä taiteen kandidaatti pääaineenaan mediatiede. Hän on toiminut kolumnistina ja kriitikkona sanomalehti Kalevassa vuodesta 2005.

Sotaromaani miehistä tulihelvetissä.

Hjalmar Siilasvuon suomalaisjoukkojen tehtävänä on katkaista Murmanskin rata. Saksalaisten tarkoitus on tukea hyökkäystä von Falkenhorstin johdolla.

Kiestingin hyökkäys sujuisi hyvin, jos saksalaiset hoitaisivat oman sektorinsa yhtä tehokkaasti kuin suomalaiset omansa. Suomalaisen jalkaväkiryhmän ruudinsavuisen hyökkäyksen tilanteisiin heittäydytään täysillä mukaan, ja ankarissa taisteluissa kertojakin vaihtuu valitettavan moneen kertaan. Eikä omaa tarinaansa kertovaan neuvostoliittolaiseen tarkka-ampujaan tunnu tehoavan mikään.

Lopulta suomalaiset huomaavat menneensä liian pitkälle, ja jääneensä yksin.

Jaatisen romaanilla on vankka todellisuuspohja.

Raahelainen Pekka Jaatinen (s. 1966) tunnetaan sotahistoriallisista romaaneista, joiden aiheet ovat olleet joko vaiettuja tai muuten vähemmän tunnettuja. Hän on ainoa suomalainen kirjailija, joka on kirjoittanut Lapin sodasta kokonaisen romaanisarjan. Jaatisen edellinen romaani Salla 1944 jatkoi omalta osaltaan yleisesti vaiettujen asioiden tuomista esille.

Sotaromaani miehistä tulihelvetissä.

Hjalmar Siilasvuon suomalaisjoukkojen tehtävänä on katkaista Murmanskin rata. Saksalaisten tarkoitus on tukea hyökkäystä von Falkenhorstin johdolla.

Kiestingin hyökkäys sujuisi hyvin, jos saksalaiset hoitaisivat oman sektorinsa yhtä tehokkaasti kuin suomalaiset omansa. Suomalaisen jalkaväkiryhmän ruudinsavuisen hyökkäyksen tilanteisiin heittäydytään täysillä mukaan, ja ankarissa taisteluissa kertojakin vaihtuu valitettavan moneen kertaan. Eikä omaa tarinaansa kertovaan neuvostoliittolaiseen tarkka-ampujaan tunnu tehoavan mikään.

Lopulta suomalaiset huomaavat menneensä liian pitkälle, ja jääneensä yksin.

Jaatisen romaanilla on vankka todellisuuspohja.

Raahelainen Pekka Jaatinen (s. 1966) tunnetaan sotahistoriallisista romaaneista, joiden aiheet ovat olleet joko vaiettuja tai muuten vähemmän tunnettuja. Hän on ainoa suomalainen kirjailija, joka on kirjoittanut Lapin sodasta kokonaisen romaanisarjan. Jaatisen edellinen romaani Salla 1944 jatkoi omalta osaltaan yleisesti vaiettujen asioiden tuomista esille.