Petteri Pietikäinen – författare

Madness: A History is a thorough and accessible account of madness from antiquity to modern times, offering a large-scale yet nuanced picture of mental illness and its varieties in western civilization. The book opens by considering perceptions and experiences of madness starting in Biblical times, Ancient history and Hippocratic medicine to the Age of Enlightenment, before moving on to developments from the late 18th century to the late 20th century and the Cold War era. Petteri Pietikäinen looks at issues such as 18th century asylums, the rise of psychiatry, the history of diagnoses, the experiences of mental health patients, the emergence of neuroses, the impact of eugenics, the development of different treatments, and the late 20th century emergence of anti-psychiatry and the modern malaise of the worried well. The book examines the history of madness at the different levels of micro-, meso- and macro: the social and cultural forces shaping the medical and lay perspectives on madness, the invention and development of diagnoses as well as the theories and treatment methods by physicians, and the patient experiences inside and outside of the mental institution. Drawing extensively from primary records written by psychiatrists and accounts by mental health patients themselves, it also gives readers a thorough grounding in the secondary literature addressing the history of madness. An essential read for all students of the history of mental illness, medicine and society more broadly.

Madness: A History is a thorough and accessible account of madness from antiquity to modern times, offering a large-scale yet nuanced picture of mental illness and its varieties in western civilization. The book opens by considering perceptions and experiences of madness starting in Biblical times, Ancient history and Hippocratic medicine to the Age of Enlightenment, before moving on to developments from the late 18th century to the late 20th century and the Cold War era. Petteri Pietikäinen looks at issues such as 18th century asylums, the rise of psychiatry, the history of diagnoses, the experiences of mental health patients, the emergence of neuroses, the impact of eugenics, the development of different treatments, and the late 20th century emergence of anti-psychiatry and the modern malaise of the worried well. The book examines the history of madness at the different levels of micro-, meso- and macro: the social and cultural forces shaping the medical and lay perspectives on madness, the invention and development of diagnoses as well as the theories and treatment methods by physicians, and the patient experiences inside and outside of the mental institution. Drawing extensively from primary records written by psychiatrists and accounts by mental health patients themselves, it also gives readers a thorough grounding in the secondary literature addressing the history of madness. An essential read for all students of the history of mental illness, medicine and society more broadly.

This book examines the relationship between social class and mental illness in Northern Europe during the 20th century. Contributors explore the socioeconomic status of mental patients, the possible influence of social class on the diagnoses and treatment they received in psychiatric institutions, and how social class affected the ways in which the problems of minorities, children and various ‘deviants’ and ‘misfits’ were evaluated and managed by mental health professionals. The basic message of the book is that, even in developing welfare states founded on social equality, social class has been a significant factor that has affected mental health in many different ways – and still does.

This book examines the relationship between social class and mental illness in Northern Europe during the 20th century. Contributors explore the socioeconomic status of mental patients, the possible influence of social class on the diagnoses and treatment they received in psychiatric institutions, and how social class affected the ways in which the problems of minorities, children and various ‘deviants’ and ‘misfits’ were evaluated and managed by mental health professionals. The basic message of the book is that, even in developing welfare states founded on social equality, social class has been a significant factor that has affected mental health in many different ways – and still does.

Hulluuden mahdollisuus kulkee mukanamme kuin varjo. Hulluus kytkeytyy paitsi ihmisen mieleen ja kehoon myös ympäröivään yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Hulluuden historia selvittää, miten hulluus on eri aikoina koettu, miten sitä on länsimaisessa kulttuurissa selitetty ja miten hulluja on kohdeltu ja hoidettu.Teos kuljettaa lukijan antiikin traagisesta hulluudesta keskiajan narrien ja noitien pariin sekä valistuksen ”humaanin” psykiatrian kautta psykoanalyysiin ja psykofarmakologiaan. Se näyttää, millä tavoin psykiatreista tuli uusia hulluuden ammattilaisia, hulluus muuttui lääketieteelliseksi mielisairaudeksi ja mielisairaalalaitos syntyi.Matkan varrella vastaan tulevat monenlaiset hullut tai sellaisiksi tulkitut: niin synkkyyden alhossa vellovat melankolikot, taivaallisissa korkeuksissa vierailevat skitsofreenikot, raivopäiset maanikot, pakkovaeltajat, neurootikot, riivatut, hysteerikot kuin kylähullutkin.Hulluuden historia tuo silmiemme eteen ihmisluonnon moninaisuuden ja ihmisyyden arvoitukset - hulluus elää ajan virrassa.

Huhtikuussa 1900 Nokian Pitkäniemen mielisairaalaan tuotiin potilaaksi alakuloisuudesta, hallusinaatioista ja pakonomaisista seksuaalisista haluista kärsinyt nuorukainen, Maurits, joka kuvitteli, että hänen päässään oli hämähäkki. Diagnoosiksi annettiin nykyistä skitsofreniaa edeltänyt dementia praecox eli ennenaikainen tylsistyminen. Mauritsia pidettiin sairaalassa yksitoista vuotta, kunnes hänet poistettiin sieltä parantumattomana.Kipeät sielut syventyy Mauritsin ja hänen kohtalotovereidensa sairauskertomusten avulla mielenterveyspotilaiden kokemuksiin ja mielenterveyden häiriöiden hoitoon Suomessa autonomian ajalta 1950-luvulle. Laitospotilaiden ohella tutustutaan kylähulluihin sekä muihin mielisairaaloiden ulkopuolella eläneisiin, tavalla tai toisella poikkeavina pidettyihin ihmisiin. Sairauden syiden ja hoitomenetelmien lisäksi teoksessa avataan sotien kaltaisten kriisien vaikutuksia mielenterveyteen sekä mielisairauden sosiaalisia ja kulttuurisia yhteyksiä.Päähenkilöitä ovat hullut, hermostuneet ja haitalliset - kuten vakavasti mielisairaita, lievemmin oireilleita sekä yhteiskunnan normeihin sopeutumattomia aikanaan kutsuttiin. Paitsi henkisestä kärsimyksestä kirja kertoo myös toipumisesta ja paranemisesta aikana ennen modernien psyykenlääkkeiden ja avohoidon valtakautta.

Huhtikuussa 1900 Nokian Pitkäniemen mielisairaalaan tuotiin potilaaksi alakuloisuudesta, hallusinaatioista ja pakonomaisista seksuaalisista haluista kärsinyt nuorukainen, Maurits, joka kuvitteli, että hänen päässään eli hämähäkki. Diagnoosiksi annettiin nykyistä skitsofreniaa edeltänyt dementia praecox eli ennenaikainen tylsistyminen. Mauritsia pidettiin sairaalassa yksitoista vuotta, kunnes hänet vapautettiin parantumattomana.Kipeät sielut syventyy Mauritsin ja hänen kohtalotovereidensa sairauskertomusten avulla mielenterveyspotilaiden kokemuksiin ja mielenterveyden häiriöiden hoitoon Suomessa autonomian ajalta 1950-luvulle. Laitospotilaiden ohella tutustutaan kylähulluihin sekä muihin mielisairaaloiden ulkopuolella eläneisiin, tavalla tai toisella poikkeavina pidettyihin ihmisiin. Sairauden syiden ja hoitomenetelmien lisäksi teoksessa avataan sotien kaltaisten kriisien vaikutuksia mielenterveyteen sekä mielisairauden sosiaalisia ja kulttuurisia yhteyksiä.Päähenkilöitä ovat hullut, hermostuneet ja haitalliset - kuten vakavasti mielisairaita, lievemmin oireilleita sekä yhteiskunnan normeihin sopeutumattomia yksilöitä aikanaan kutsuttiin. Paitsi henkisestä kärsimyksestä kirja kertoo myös toipumisesta ja paranemisesta aikana ennen avohoidon ja modernien psyykenlääkkeiden valtakautta.

Valta virtaa ja vaihtaa muotoaan. Se ei asu vain eduskunnassa, osakeyhtiöiden hallituksissa tai ammattiyhdistysten ja työnantajien neuvotteluissa. Se on läsnä myös työpaikan kahvihuoneessa, terapeutin vastaanotolla, neuvolassa, makuuhuoneessa ja asiantuntijoiden kokouksissa. Valta ei tule enää vain ylhäältäpäin - se tulee myös alhaalta, naapurihuoneesta ja tietokoneen ruudulta. Teos kyseenalaistaa vakiintuneita käsityksiä vallasta ja herättää keskustelua vallankäytön erityispiirteistä Suomessa. Miten erilaiset vallan verkostot ovat muotoutuneet ja muuttuneet ajan virrassa? Onko mediasta tullut entistä mahtavampi vallankäyttäjä? Miten vallankäyttöä perustellaan ja oikeutetaan? Onko valta edelleen etupäässä miesten valtaa? Miten meidät sopeutetaan kunnon kansalaisiksi? Teos tuo julkiseen keskusteluun uusia oivalluksia ja tutkittua tietoa vallan muutoksista Suomessa.

Työelämän muutoksesta puhutaan kaikkialla, mutta mitä sillä tarkoitetaan? Mikä tukee hyvinvointia työssä ja mikä uhkaa sitä? Ovatko stressi ja suorituspaineet korvanneet työn ruumiillisen rasituksen? Onko määräaikainen työ merkki huono-osaisuudesta? Miten yhteiskunnallinen eriarvoisuus näkyy työntekijöiden terveydessä? Näihin kysymyksiin pureutuvat eturivin tutkijat, jotka samalla pohtivat keinoja työtä tekevien ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Työstä, jousta ja jaksa antaa sytykkeitä julkiseen keskusteluun työelämän tulevaisuudesta. "Kirjoittajat eivät julista yhtä totuutta työstä ja hyvinvoinnista. Yhteistä heille on (...) empatia tutkimuskohteina olevia ihmisiä kohtaan, olivat nämä sitten unettomuuden uuvuttamia vuorotyöläisiä, määräaikaisissa tehtävissä sinnitteleviä pätkätyöläisiä, stressistä ja masennuksesta kärsiviä naisia ja miehiä, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tai työn ja perheen välillä tasapainoilevia vanhempia." - Petteri Pietikäinen

Hulluuden mahdollisuus kulkee mukanamme kuin varjo. Hulluus kytkeytyy paitsi ihmisen mieleen ja kehoon myös ympäröivään yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Hulluuden historia selvittää, miten hulluus on eri aikoina koettu, miten sitä on länsimaisessa kulttuurissa selitetty ja miten hulluja on kohdeltu ja hoidettu. Teos kuljettaa lukijan antiikin traagisesta hulluudesta keskiajan narrien ja noitien pariin sekä valistuksen ”humaanin” psykiatrian kautta psykoanalyysiin ja psykofarmakologiaan. Se näyttää, millä tavoin psykiatreista tuli uusia hulluuden ammattilaisia, hulluus muuttui lääketieteelliseksi mielisairaudeksi ja mielisairaalalaitos syntyi. Matkan varrella vastaan tulevat monenlaiset hullut tai sellaisiksi tulkitut: niin synkkyyden alhossa vellovat melankolikot, taivaallisissa korkeuksissa vierailevat skitsofreenikot, raivopäiset maanikot, pakkovaeltajat, neurootikot, riivatut, hysteerikot kuin kylähullutkin. Hulluuden historia tuo silmiemme eteen ihmisluonnon moninaisuuden ja ihmisyyden arvoitukset - hulluus elää ajan virrassa.