Pirkko Saisio – författare

Pirkko har tagit studenten och hon kan inte bestämma vad hon hatar mest, om det är Gud, Marx, sin pappa eller sina växande bröst. Det är ungdom under tidigt 60-tal när hon försöker navigera fram till sin sexuella, politiska och andliga identitet.

Farfar har flyttat in i det rum som skulle ha blivit Pirkkos och mamma, som mest jobbar, försöker hålla fast vid husfriden. Men när Pirkko den historiska sommaren 1968, precis som i Sound of Music, åker för att jobba på ett barnhem i Schweiz, finner hon sig full av hemlängtan. Inget tycks bli som hon trott. En dag säger en lärare att Pirkko kanske kan ha vad som krävs för att bli författare. Det förändrar allt att hon har blivit sedd.

Pirkko Saisios Helsingforstrilogi är en internationellt erkänd, autofiktiv romansvit med en stark fläkt från svunna tider. I arbetarklassens kvarter växer en egensinnig konstnär upp.

Seriens första del, Det minsta gemensamma, har fått ett rungande gott mottagande också på svenska, och uppföljaren Motljus blev Finlandianominerad då den utgavs på finska år 2000. Saisio översätts av Henrika Ringbom.

Den röda separationsboken är den sista, fristående delen i Pirkko Saisios självutlämnande och uppmärksammade trilogi, som utkommer i Henrika Ringboms översättning. För Helsingfors utgör 70-talet en brytningstid politiskt och ideologiskt. Det är en intensiv tid då Pirkko närmar sig vuxenlivet, slukas upp av Studentteatern och möter sin stora kärlek. Men Pirkkos mamma kan inte acceptera dotterns sexualitet. Det hela utlöser en serie avsked, som tas under en lång tidsperiod. Åratal senare får Pirkko ett barn – men hennes stora kärlek beger sig i sin tur bort. Och också söndagsbarnet växer upp. Den röda separationsboken är ett utforskande av sexuell identitet och författarkallet, 70-talets politiska studentaktivism och intensiva kärleksaffärer. I Pirkko Saisios fragmentariska och poetiska stil är jag också hon – både autonom aktör och granskningsobjekt. Romanen belönades med Finlandiapriset år 2003 och översättningsrättigheterna har sålts till fjorton länder.  

For fans of Claire-Louise Bennett and Eileen Myles, an enigmatic work of autofiction set in a time of leftist politics and criminalized sexuality.Pirkko Saisio’s autofictional novel, in Mia Spangenberg’s tender translation, is a mesmerizing account of radical politics and sexual awakening in a series of farewells—to her mother, to the idealism of youth, to friends and lovers, and finally to her grown daughter. The novel embeds readers in a delirious Finland, where art and communist politics are hopelessly intertwined, and where queer love, still a crime, thrives in underground bars. But then one morning in 2002, on a remote island off the coast of Finland, the narrator Pirkko Saisio informs her publisher that she’s accidentally deleted her latest manuscript, The Red Book of Farewells. Playful and mysterious, The Red Book of Farewells is a work that stoically embraces the small revolutions of moving on.

Och alla ting som finns i världen väntar på att jag ska börja skriva böcker om dem.

En far dör oväntat. En dotter i medelåldern lämnas kvar. I tomrummet som uppstår börjar hon om sin barndoms 50-tal i arbetarklassens Sovjettillvända Helsingfors, om staden som vecklar ut sig i drömmar och färger.

Om en envis liten flicka som inte är som alla andra. Som vill ha en grön keps, vara en av pojkarna. Flickan börjar se sig själv i tredje person; hon blir en skrivande människa. Det är en konstnärs blick som föds.

Det minsta gemensamma gavs ut på finska 1998 och blev Pirkko Saisios stora genombrott. Tillsammans med Motljus och Den röda separationsboken utgör de Helsingforstrilogin. Den hyllade autofiktiva bokserien lyftes fram som finländarnas favoritböcker i Helsingin Sanomat i december 2024, och utkommer hösten 2025 även i serien Penguin Classics. Boken utkommer i svensk översättning av Henrika Ringbom.

Och alla ting som finns i världen väntar på att jag ska börja skriva böcker om dem.

En far dör oväntat. En dotter i medelåldern lämnas kvar. I tomrummet som uppstår börjar hon skriva om sin barndoms 50-tal i arbetarklassens Sovjettillvända Helsingfors, om staden som vecklar ut sig i drömmar och färger.

Om en envis liten flicka som inte är som alla andra. Som vill ha en grön keps, vara en av pojkarna. Flickan börjar se sig själv i tredje person; hon blir en skrivande människa. Det är en konstnärs blick som föds.

Det minsta gemensamma gavs ut på finska 1998 och blev Pirkko Saisios stora genombrott. Tillsammans med Motljus och Den röda separationsboken utgör de Helsingforstrilogin. Den hyllade autofiktiva bokserien lyftes fram som finländarnas favoritböcker i Helsingin Sanomat i december 2024, och utkommer hösten 2025 även i serien Penguin Classics. Boken utkommer i svensk översättning av Henrika Ringbom.

Finlandia-ehdokas vuonna 2005!

Keski-ikäinen pariskunta. Nuori mies. Mökki. Juhannus. Siitä käynnistyy draama, joka etenee nopeina kohtauksina, näkökulmina. Saisio luo tällä kirjalla taas nahkansa ja astuu kohti uutta.

Faktat ovat:Henkilö A (Jaakko, pappi)Henkilö B (Harriet, edellisen vaimo)Vieras (Jokke, edellisten pojan ystävä)MökkiJuhannusTilanne: Mökki kuuluu A:lle ja B:lle. Vieras saapuu kutsumatta. A ja B ovat olleet naimisissa kolmekymmentäkaksi vuotta. A on ollut uskollinen B:lle koko sen ajan. A on voittanut kiusaukset, mutta mitä on liikkunut B:n mielessä? Ja mitä siellä liikkuu, kun vieras saapuu juhannuksena mökille?Voimattomuudessa soivat ihmisten sisäiset ja väliset jännitteet niin avioliitossa, perheessä kuin sukupolvien välillä. Suuret ikäluokat elävät paradokseista, toteaa A:n ja B:n kesävieras – edetään nopeasti, mutta ei päädytä mihinkään. Saision kolmiodraamassa kangistunut parisuhde liikahtaa vihdoin ja päätyy johonkin: kriisiin, kun Harriet tekee ratkaisunsa eikä näytä katuvan sitä.

Pirkko Saisio on syntynyt Helsingissä vuonna 1949. Ylioppilaaksi tulonsa jälkeen hän opiskeli Suomen Teatterikoulussa, josta valmistui näyttelijäksi 1975. Hän on työskennellyt siitä lähtien freelance-kirjailijana ja -näyttelijänä sekä ohjaajana.

Saision kirjallinen tuotanto sisältää romaanien lisäksi näytelmiä, tv-käsikirjoituksia ja laulujen sanoituksia. Hänen teoksiaan on käännetty useille kielille.

Saisio on julkaissut romaaneja myös nimillä Jukka Larsson ja Eva Wein.

Finlandia-ehdokas vuonna 2005!

Keski-ikäinen pariskunta. Nuori mies. Mökki. Juhannus. Siitä käynnistyy draama, joka etenee nopeina kohtauksina, näkökulmina. Saisio luo tällä kirjalla taas nahkansa ja astuu kohti uutta.

Faktat ovat:Henkilö A (Jaakko, pappi)Henkilö B (Harriet, edellisen vaimo)Vieras (Jokke, edellisten pojan ystävä)MökkiJuhannusTilanne: Mökki kuuluu A:lle ja B:lle. Vieras saapuu kutsumatta. A ja B ovat olleet naimisissa kolmekymmentäkaksi vuotta. A on ollut uskollinen B:lle koko sen ajan. A on voittanut kiusaukset, mutta mitä on liikkunut B:n mielessä? Ja mitä siellä liikkuu, kun vieras saapuu juhannuksena mökille?Voimattomuudessa soivat ihmisten sisäiset ja väliset jännitteet niin avioliitossa, perheessä kuin sukupolvien välillä. Suuret ikäluokat elävät paradokseista, toteaa A:n ja B:n kesävieras – edetään nopeasti, mutta ei päädytä mihinkään. Saision kolmiodraamassa kangistunut parisuhde liikahtaa vihdoin ja päätyy johonkin: kriisiin, kun Harriet tekee ratkaisunsa eikä näytä katuvan sitä.

Pirkko Saisio on syntynyt Helsingissä vuonna 1949. Ylioppilaaksi tulonsa jälkeen hän opiskeli Suomen Teatterikoulussa, josta valmistui näyttelijäksi 1975. Hän on työskennellyt siitä lähtien freelance-kirjailijana ja -näyttelijänä sekä ohjaajana.

Saision kirjallinen tuotanto sisältää romaanien lisäksi näytelmiä, tv-käsikirjoituksia ja laulujen sanoituksia. Hänen teoksiaan on käännetty useille kielille.

Saisio on julkaissut romaaneja myös nimillä Jukka Larsson ja Eva Wein.

Pirkko Saision julma Betoniyö ilmestyi ensi kerran vuonna 1981. Yli kolmekymmentä vuotta on kulunut. Yhä Suomen lähiöissä kasvaa nuoria miehiä, joiden tulevaisuus näyttää tyhjää. Mitä siitä seuraa?Simo ja Ilkka ovat viinaanmenevän yksinhuoltajaäidin poikia, joista kumpikaan ei ole löytänyt omaa paikkaansa. Ilkka on viimeisiä päiviä vapaana ennen vankilatuomion lankeamista. Simolla on jäänyt keväällä koulu kesken. Veli näyttää miehen mallia, mutta roolimalli ei ole kaksinen.Tapahtumat tiivistyvät yhteen kesäpäivään ja yöhön Helsingissä. Helteinen ilma seisoo. Kumpikin veljeksistä joutuu todistamaan tapahtumia, joita ei haluaisi nähdä. Lopulta Simon sisällä roihahtaa.Pirkko Saisio on kirjailija, joka uudistuu jatkuvasti. Betoniyö on yksi merkkipaalu Saision uralla. Siinä hän omaksuu tyylin, josta jää vahva jälki hänen myöhempiin teoksiinsa. Pelkistetty muoto, symboliikka ja unien kuvaus yhdistettynä iskevään ja aidon kuuloiseen dialogiin on yhä tuttua Saisiota.

Risku ja Anna valvovat samaa tähtikirkasta yötä kumpikin tahoillaan, käyvät mielessään läpi suhteensa seitsemää vuotta, elämäänsä, oikeuttaan löytää itsensä ja toisensa

Risku on pianisti, Anna sellisti, papin tytär.Risku on pystynyt avaamaan musiikin Annalle, tekemään soittajasta taiteilijan ja samalla opettaja-oppilas -suhde on muuttunut eroottiseksi. Risku ja Anna ovat yrittäneet ostaa oikeutusta suhteelle yhteisellä taiteella, opettajasta on tullut opetettavansa säestäjä. Vähitellen on Anna kuitenkin noussut opettajansa harteille, Risku ei pärjää enää säestäjänäkään ja hankkii Annalle itseään paremman kumppanin.

Kolmiodraama, yhteiskunnan moninaiset paineet ja oman minuuden etsintä heittävät heidät viimeisten kysymysten eteen: voiko rakkaudelle vaatia tai pitääkö sille edes odottaa oikeutusta?Riskun perheessä tapahtuu Kainin ja Aabelin ikivanhan myytin nykypäivän muunnelma, draama, jonka johdosta voi kysyä, onko Kainin merkki merkki rikoksesta, syyllisyydestä ja häpeästä, vai halusta suojata, varjella sen kantaja?

Pirkko Saision rakastettu esikoisteos Elämänmeno on kertomus Helsingin Kalliossa elävästä viisihenkisestä työläisperheestä ja sen vaiheista viidentoista vuoden aikana. Romaani on väkevä kuvaus sotienjälkeisestä todellisuudesta: tehdassalien ronskeista naisista, raskaan työn uuvuttamista miehistä, lastentarhojen lapsista ja koululaisista, kerrostalojen ja asvalttipihojen elämänmenosta.

Perheen elämää seurataan toisaalta äidin, toisaalta hänen vanhimman, avioliiton ulkopuolella syntyneen tyttärensä näkökulmasta. Voimakasluontoinen Eila ei tahdo saada tyydytystä elämästään, ja Marja muistuttaa häntä lyhyestä onnesta. Kun omaa paikkansa etsivä ja ympäristön vaikutteille altis Marja tutustuu koulussa niin Jumalaan kuin tieteeseen ja taiteeseen, yhteentörmäys puuduttavaa arkea elävän äidin ja omaa paikkaansa etsivän tyttären välillä on väistämätön.

Elämänmeno palkittiin parhaana esikisteoksena J. H. Erkon palkinnolla 1975. Pirkko Saisio sai Finlandia-palkinnon 2004 romaanistaan Punainen erokirja.