Tavoittelen totuutta, se on ainut totuuteni. Firenze on Ellen Thesleffille enemmän kuin kaupunki. Se on ystävä ja rakastettu - 45 vuoden ajan.

Ellen on romaani, joka koostuu fiktiivisistä päiväkirjamerkinnöistä. Ne ovat kuin siveltimenvetoja, jotka piirtävät särmikkään muotokuvan rohkeasta ja itsenäisestä naisesta. Firenzessä Ellen palvoo vanhoja mestareita ja maalaa aamusta iltaan. Perheenjäsenet ja taiteilijaystävät vierailevat kaupungissa tiheään ja päiviä värittää kiihkeä suhde englantilaiseen teatteritaiteilija Gordon Craigiin. Silti mikään ei voi horjuttaa tärkeintä - intohimoa maalaamiseen.

Pirkko Soininen (s. 1969) on turkulainen toimittaja ja kirjailija, joka voitti Runo-Kaarinan esikoisteoksellaan Murretut päivät (2013). Sittemmin hän on julkaissut runokokoelman Avataan siiven alta (2016) ja romaanin Nainen parvekkeella (2016) yhdessä Eppu Nuotion kanssa.

Tavoittelen totuutta, se on ainut totuuteni.

Firenze on Ellen Thesleffille enemmän kuin kaupunki. Se on ystävä ja rakastettu - 45 vuoden ajan.

Ellen on romaani, joka koostuu fiktiivisistä päiväkirjamerkinnöistä. Ne ovat kuin siveltimenvetoja, jotka piirtävät särmikkään muotokuvan rohkeasta ja itsenäisestä naisesta. Firenzessä Ellen palvoo vanhoja mestareita ja maalaa aamusta iltaan. Perheenjäsenet ja taiteilijaystävät vierailevat kaupungissa tiheään ja päiviä värittää kiihkeä suhde englantilaiseen teatteritaiteilija Gordon Craigiin. Silti mikään ei voi horjuttaa tärkeintä - intohimoa maalaamiseen.

Pirkko Soininen (s. 1969) on turkulainen toimittaja ja kirjailija, joka voitti Runo-Kaarinan esikoisteoksellaan Murretut päivät (2013). Sittemmin hän on julkaissut runokokoelman Avataan siiven alta (2016) ja romaanin Nainen parvekkeella (2016) yhdessä Eppu Nuotion kanssa.

Hauraankaunis romaani unohdetusta runoilijasta.

Elämäkertaromaaneistaan tunnetun Pirkko Soinisen Kipulintu on avartava teos kulttimaineeseen nousseesta runoilijasta. Se avaa Maila Pylkkösen elämää, runoilijan työtä, luomisen paloa ja rakkauden nimissä tehtyjä valintoja.

Nikkilän mielisairaala vuonna 1979. Runoilija Maila Pylkkönen on kadottanut muistonsa ja niiden mukana kyvyn kirjoittaa. Edessä on kipeä matka omaan sisimpään ja siihen hetkeen, kun sanat katosivat. Päiviin tuo lohtua L. Onerva, jonka runoilija kuvittelee rinnalleen.

Kun muistot palaavat, sanatkin palaavat, mutta tuovatko ne vapauden?

Maila Pylkkönen (1931–1986) nosti runoudessaan esiin marginaalisia ihmisryhmiä ja aiheita. Hänen runonsa liikkuivat usein sadun ja unen rajamailla.

Pirkko Soininen (s. 1969) on turkulainen kirjailija ja toimittaja, joka voitti Runo-Kaarinan esikoisteoksellaan Murretut päivät (2013). Sittemmin hän on julkaissut runokokoelman Avataan siiven alta (2016) ja elämäkerralliset romaanit Ellen kuvataiteilija Ellen Thesleffistä (WSOY 2018) ja Valosta rakentuvat huoneet arkkitehti Wivi Lönnistä (Bazar 2021). Hän on kirjoittanut Eppu Nuotion kanssa myös kolmiosaisen taidemysteerisarjan.

Hauraankaunis romaani unohdetusta runoilijasta.

Elämäkertaromaaneistaan tunnetun Pirkko Soinisen Kipulintu on avartava teos kulttimaineeseen nousseesta runoilijasta. Se avaa Maila Pylkkösen elämää, runoilijan työtä, luomisen paloa ja rakkauden nimissä tehtyjä valintoja.

Nikkilän mielisairaala vuonna 1979. Runoilija Maila Pylkkönen on kadottanut muistonsa ja niiden mukana kyvyn kirjoittaa. Edessä on kipeä matka omaan sisimpään ja siihen hetkeen, kun sanat katosivat. Päiviin tuo lohtua L. Onerva, jonka runoilija kuvittelee rinnalleen.

Kun muistot palaavat, sanatkin palaavat, mutta tuovatko ne vapauden?

Maila Pylkkönen (1931–1986) nosti runoudessaan esiin marginaalisia ihmisryhmiä ja aiheita. Hänen runonsa liikkuivat usein sadun ja unen rajamailla.

Pirkko Soininen (s. 1969) on turkulainen kirjailija ja toimittaja, joka voitti Runo-Kaarinan esikoisteoksellaan Murretut päivät (2013). Sittemmin hän on julkaissut runokokoelman Avataan siiven alta (2016) ja elämäkerralliset romaanit Ellen kuvataiteilija Ellen Thesleffistä (WSOY 2018) ja Valosta rakentuvat huoneet arkkitehti Wivi Lönnistä (Bazar 2021). Hän on kirjoittanut Eppu Nuotion kanssa myös kolmiosaisen taidemysteerisarjan.

Taulu, joka merkitsee enemmän kuin elämä.

Nainen parvekkeella on Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen tiheätunnelmainen taidemysteeri, jonka vaiheikas tarina vie mukanaan Helsingistä Turkuun ja Berliinistä Pariisiin.

Albert Edelfeltin maalaus Nainen parvekkeella myydään huutokaupassa huikeaan hintaan. Saksalainen tuottaja saa vihiä taulun luonnoksista, jotka paljastaisivat sensaatiomaisia yksityiskohtia taiteilijan elämästä, ja pyytää nuorta suomalaista dokumenttiohjaajaa Salome Virtaa tekemään aiheesta elokuvan.

Salome suostuu tehtävään, mutta hänellä on myös oma agendansa. Jäljittäessään luonnoksia hän etsii samalla tietoa biologisesta äidistään, jonka kuolemaan Pariisissa liittyy epäselvyyksiä. Etsimismatkaan kietoutuvat lisäksi taulun ostanut vanha suomalainen herrasmies ja naisseikkailuissa hurvitteleva poikansa.

Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen Nainen parvekkeella aloittaa tunnettujen taideteosten ympärille kiertyvien dekkarien sarjan, jonka päähenkilönä toimii omapäinen Salome Virta.

Taulu, joka merkitsee enemmän kuin elämä.

Nainen parvekkeella on Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen tiheätunnelmainen taidemysteeri, jonka vaiheikas tarina vie mukanaan Helsingistä Turkuun ja Berliinistä Pariisiin.

Albert Edelfeltin maalaus Nainen parvekkeella myydään huutokaupassa huikeaan hintaan. Saksalainen tuottaja saa vihiä taulun luonnoksista, jotka paljastaisivat sensaatiomaisia yksityiskohtia taiteilijan elämästä, ja pyytää nuorta suomalaista dokumenttiohjaajaa Salome Virtaa tekemään aiheesta elokuvan.

Salome suostuu tehtävään, mutta hänellä on myös oma agendansa. Jäljittäessään luonnoksia hän etsii samalla tietoa biologisesta äidistään, jonka kuolemaan Pariisissa liittyy epäselvyyksiä. Etsimismatkaan kietoutuvat lisäksi taulun ostanut vanha suomalainen herrasmies ja naisseikkailuissa hurvitteleva poikansa.

Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen Nainen parvekkeella aloittaa tunnettujen taideteosten ympärille kiertyvien dekkarien sarjan, jonka päähenkilönä toimii omapäinen Salome Virta.

Jännitystä ja sydämentykytyksiä Salome Virran seurassa

Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen taidemysteerissä Sakset tyynyn alla murhien jäljet johtavat Frederick Elwellin maalauksen kautta Belgiaan, keskelle kiihkeintä maailmansotaa.

Salome kuulee yhdenillan ihastukseltaan Antwerpenissa tehdyistä oudoista murhista, joissa uhrin rintaan on isketty saksilla kuva Frederick Elwellin maalauksesta vuodelta 1942. Tapaus vetää Salomea puoleensa magneetin tavoin. Miksi murhaaja on käyttänyt juuri tätä kuvaa? Kuka on Elwellin mallina istunut kaunis nainen?

Vuonna 1942 Antwerpen on saksalaisten miehittämä. Kaunis ompelijatar Margot käy salaista kirjeenvaihtoa vihollista maan alle paenneen sulhasensa kanssa. Toimeentulo on niukkaa, eikä asiakkaita ole varaa valita. Nuori, yksinäinen nainen on helppo saalis natsiupseereille. Tai niin voisi luulla.

Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen dekkarisarjassa hurmaava mutta omapäinen dokumenttiohjaaja Salome Virta sotkeutuu rikostapauksiin, jotka kiertyvät upeiden taideteosten ympärille. Sakset tyynyn alla -kirjassa Salome joutuu tutkimuksissaan jälleen vaarallisille vesille, eikä tilannetta helpota yhtään se, että hänen omat ihmissuhteensa ovat taas kerran salomemaisesti solmussa.

Jännitystä ja sydämentykytyksiä Salome Virran seurassa

Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen taidemysteerissä Sakset tyynyn alla murhien jäljet johtavat Frederick Elwellin maalauksen kautta Belgiaan, keskelle kiihkeintä maailmansotaa.

Salome kuulee yhdenillan ihastukseltaan Antwerpenissa tehdyistä oudoista murhista, joissa uhrin rintaan on isketty saksilla kuva Frederick Elwellin maalauksesta vuodelta 1942. Tapaus vetää Salomea puoleensa magneetin tavoin. Miksi murhaaja on käyttänyt juuri tätä kuvaa? Kuka on Elwellin mallina istunut kaunis nainen?

Vuonna 1942 Antwerpen on saksalaisten miehittämä. Kaunis ompelijatar Margot käy salaista kirjeenvaihtoa vihollista maan alle paenneen sulhasensa kanssa. Toimeentulo on niukkaa, eikä asiakkaita ole varaa valita. Nuori, yksinäinen nainen on helppo saalis natsiupseereille. Tai niin voisi luulla.

Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen dekkarisarjassa hurmaava mutta omapäinen dokumenttiohjaaja Salome Virta sotkeutuu rikostapauksiin, jotka kiertyvät upeiden taideteosten ympärille. Sakset tyynyn alla -kirjassa Salome joutuu tutkimuksissaan jälleen vaarallisille vesille, eikä tilannetta helpota yhtään se, että hänen omat ihmissuhteensa ovat taas kerran salomemaisesti solmussa.

Taiturimainen väärennös ja ystävyys, joka joutuu koetukselle

Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen taidemysteerissä Punainen vaate omapäinen dokumenttiohjaaja Salome Virta tempautuu mukaan taideväärennösten maailmaan.

Maalauksessa olevan naisen katse pysäyttää Salomen. Sen itsetietoinen uhmakkuus selvittää hetkeksi samppanjahiprakan, jonka Salome on hankkinut varakkaan taiteen keräilijän juhlissa Berliinissä. Kun esillä ollut taulu, Elin Danielson-Gambogin omakuva vuodelta 1903, osoittautuukin väärennökseksi, alkaa veri Salomen suonissa virrata taas nopeammin. Hänen on saatava tietää, kuka on väärennöksen takana.

1800-luvun lopulla taiteilija Elin Danielson on kirjeenvaihdossa entisen oppilaansa Dora Wahlroosin kanssa. Kun Elin menee naimisiin ja muuttaa miehensä kotimaahan Italiaan, rakas ystävä Dora tulee pian kyläilemään taiteilijaparin luokse. Elinistä tuntuu kuin ”Doddo” toisi joulun tullessaan. Mutta millainen juhla vierailusta tuleekaan.

Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen taidemysteereissä jääräpäinen dokumenttiohjaaja Salome Virta tutkii taidemaailmaan liittyviä rikoksia enemmän tai vähemmän luvatta ja saattaa toisinaan kiperiin tilanteisiin myös läheisensä.

Taiturimainen väärennös ja ystävyys, joka joutuu koetukselle

Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen taidemysteerissä Punainen vaate omapäinen dokumenttiohjaaja Salome Virta tempautuu mukaan taideväärennösten maailmaan.

Maalauksessa olevan naisen katse pysäyttää Salomen. Sen itsetietoinen uhmakkuus selvittää hetkeksi samppanjahiprakan, jonka Salome on hankkinut varakkaan taiteen keräilijän juhlissa Berliinissä. Kun esillä ollut taulu, Elin Danielson-Gambogin omakuva vuodelta 1903, osoittautuukin väärennökseksi, alkaa veri Salomen suonissa virrata taas nopeammin. Hänen on saatava tietää, kuka on väärennöksen takana.

1800-luvun lopulla taiteilija Elin Danielson on kirjeenvaihdossa entisen oppilaansa Dora Wahlroosin kanssa. Kun Elin menee naimisiin ja muuttaa miehensä kotimaahan Italiaan, rakas ystävä Dora tulee pian kyläilemään taiteilijaparin luokse. Elinistä tuntuu kuin ”Doddo” toisi joulun tullessaan. Mutta millainen juhla vierailusta tuleekaan.

Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen taidemysteereissä jääräpäinen dokumenttiohjaaja Salome Virta tutkii taidemaailmaan liittyviä rikoksia enemmän tai vähemmän luvatta ja saattaa toisinaan kiperiin tilanteisiin myös läheisensä.

Valovoimainen romaani Wivi Lönnistä, lasikattojen murtajasta

Pirkko Soinisen teos Valosta rakentuvat huoneet kertoo arkkitehti Wivi Lönnin kamppailusta aikansa sukupuoliroolien ja läheistensä aiheuttamien paineiden ristiaallokossa.

Ikääntynyt arkkitehti saa vuosien jälkeen toimeksiannon ja tarttuu taas kynään, jolla hän on piirtänyt itsensä arkkitehtuurin historiaan. Hän alkaa muistaa elämäänsä ja uraansa, joka kukoisti Suomen taiteen kultakauden kunnian vuosina. Aikana, jolloin naisen yleensä odotettiin olevan joko äiti tai avustaja.

Olivia Mathilda Lönn (1872 –1966), tuttavallisemmin Wivi, oli ensimmäinen merkittävä suomalainen naisarkkitehti, jonka kädenjälki on nähtävissä monina tunnettuina rakennuksina eri puolilla Suomea.

Wivi kulki määrätietoisesti omaa polkuaan, muttei yksin. Erityisen tärkeä oli hänen suhteensa toiseen uranaiseen, Hanna Parviaiseen, joka oli Suomen ensimmäinen kauppaneuvoksen arvonimen saanut nainen ja teollisuuspatruuna. Heidän vuosikymmeniä kestänyt kumppanuutensa merkitsi Wiville paljon paitsi henkilökohtaisesti myös ammatillisesti.

Pirkko Soininen on kulkenut Wivin jalanjäljissä ja piirtää romaanissaan kuvan äärimmäisen lahjakkaasta, määrätietoisesta ja menestyneestä naisesta, joka ammattinsa ulkopuolella oli herkkä ja yksityisyydestään nauttiva ihminen.

Valovoimainen romaani Wivi Lönnistä, lasikattojen murtajasta

Pirkko Soinisen teos Valosta rakentuvat huoneet kertoo arkkitehti Wivi Lönnin kamppailusta aikansa sukupuoliroolien ja läheistensä aiheuttamien paineiden ristiaallokossa.

Ikääntynyt arkkitehti saa vuosien jälkeen toimeksiannon ja tarttuu taas kynään, jolla hän on piirtänyt itsensä arkkitehtuurin historiaan. Hän alkaa muistaa elämäänsä ja uraansa, joka kukoisti Suomen taiteen kultakauden kunnian vuosina. Aikana, jolloin naisen yleensä odotettiin olevan joko äiti tai avustaja.

Olivia Mathilda Lönn (1872 –1966), tuttavallisemmin Wivi, oli ensimmäinen merkittävä suomalainen naisarkkitehti, jonka kädenjälki on nähtävissä monina tunnettuina rakennuksina eri puolilla Suomea.

Wivi kulki määrätietoisesti omaa polkuaan, muttei yksin. Erityisen tärkeä oli hänen suhteensa toiseen uranaiseen, Hanna Parviaiseen, joka oli Suomen ensimmäinen kauppaneuvoksen arvonimen saanut nainen ja teollisuuspatruuna. Heidän vuosikymmeniä kestänyt kumppanuutensa merkitsi Wiville paljon paitsi henkilökohtaisesti myös ammatillisesti.

Pirkko Soininen on kulkenut Wivin jalanjäljissä ja piirtää romaanissaan kuvan äärimmäisen lahjakkaasta, määrätietoisesta ja menestyneestä naisesta, joka ammattinsa ulkopuolella oli herkkä ja yksityisyydestään nauttiva ihminen.

Nainen, joka ikuisti hetkiä

Pirkko Soinisen Signe on viipyilevän kaunis elämäkertaromaani 1869 syntyneestä valokuvaajasta Signe Branderista, joka tallensi rakastettuihin valokuviinsa Helsingin ja sen asukkaat.

On sodan vuosi 1942. Nälän ja sairauden heikentämä valokuvaaja Signe Brander makaa sängyssä sipoolaisessa sairaalassa, jonne hänet on siirretty turvaan Helsingin pommituksilta. Hoitajat vaihtuvat, kuumehoureissaan Signe tunnistaa heistä vain yhden, sen viileäkätisen.

Laudoin peitetyt ikkunat luovat sairaalan sisälle camera obscuran, hämärän huoneen. Lautojen raoista siivilöityvä valo heijastaa rakeisia kuvia seinälle, ja Signe muistaa omat valokuvansa, ajan virrasta ikuistetut hetket. Helsingin rannat pyykkäreineen, katoavat puutalokorttelit ja työmaat rakentajineen. Painavan kameran, muhkuraiset kadut, kiristävän korsetin ja väsyneet jalat.

Signe Branderin valokuvat herättävät henkiin menneen ajan kaupungin yhtä elävästi kuin Pirkko Soinisen kirjan toisiinsa silmukoidut sanat herättävät henkiin naisen kameran takana, Signen.

Turussa asuva kirjailija ja vapaa toimittaja Pirkko Soininen (s. 1969) tunnetaan taiteilijoista ja kirjailijoista kertovista romaaneistaan. Signe on hänen yhdeksäs kaunokirjallinen teoksensa.

Tavoittelen totuutta, se on ainut totuuteni. Firenze on Ellen Thesleffille enemmän kuin kaupunki. Se on ystävä ja rakastettu - 45 vuoden ajan.

Ellen on romaani, joka koostuu fiktiivisistä päiväkirjamerkinnöistä. Ne ovat kuin siveltimenvetoja, jotka piirtävät särmikkään muotokuvan rohkeasta ja itsenäisestä naisesta. Firenzessä Ellen palvoo vanhoja mestareita ja maalaa aamusta iltaan. Perheenjäsenet ja taiteilijaystävät vierailevat kaupungissa tiheään ja päiviä värittää kiihkeä suhde englantilaiseen teatteritaiteilija Gordon Craigiin. Silti mikään ei voi horjuttaa tärkeintä - intohimoa maalaamiseen.

Pirkko Soininen (s. 1969) on turkulainen toimittaja ja kirjailija, joka voitti Runo-Kaarinan esikoisteoksellaan Murretut päivät (2013). Sittemmin hän on julkaissut runokokoelman Avataan siiven alta (2016) ja romaanin Nainen parvekkeella (2016) yhdessä Eppu Nuotion kanssa.

Tavoittelen totuutta, se on ainut totuuteni.

Firenze on Ellen Thesleffille enemmän kuin kaupunki. Se on ystävä ja rakastettu - 45 vuoden ajan.

Ellen on romaani, joka koostuu fiktiivisistä päiväkirjamerkinnöistä. Ne ovat kuin siveltimenvetoja, jotka piirtävät särmikkään muotokuvan rohkeasta ja itsenäisestä naisesta. Firenzessä Ellen palvoo vanhoja mestareita ja maalaa aamusta iltaan. Perheenjäsenet ja taiteilijaystävät vierailevat kaupungissa tiheään ja päiviä värittää kiihkeä suhde englantilaiseen teatteritaiteilija Gordon Craigiin. Silti mikään ei voi horjuttaa tärkeintä - intohimoa maalaamiseen.

Pirkko Soininen (s. 1969) on turkulainen toimittaja ja kirjailija, joka voitti Runo-Kaarinan esikoisteoksellaan Murretut päivät (2013). Sittemmin hän on julkaissut runokokoelman Avataan siiven alta (2016) ja romaanin Nainen parvekkeella (2016) yhdessä Eppu Nuotion kanssa.

Hauraankaunis romaani unohdetusta runoilijasta.

Elämäkertaromaaneistaan tunnetun Pirkko Soinisen Kipulintu on avartava teos kulttimaineeseen nousseesta runoilijasta. Se avaa Maila Pylkkösen elämää, runoilijan työtä, luomisen paloa ja rakkauden nimissä tehtyjä valintoja.

Nikkilän mielisairaala vuonna 1979. Runoilija Maila Pylkkönen on kadottanut muistonsa ja niiden mukana kyvyn kirjoittaa. Edessä on kipeä matka omaan sisimpään ja siihen hetkeen, kun sanat katosivat. Päiviin tuo lohtua L. Onerva, jonka runoilija kuvittelee rinnalleen.

Kun muistot palaavat, sanatkin palaavat, mutta tuovatko ne vapauden?

Maila Pylkkönen (1931–1986) nosti runoudessaan esiin marginaalisia ihmisryhmiä ja aiheita. Hänen runonsa liikkuivat usein sadun ja unen rajamailla.

Pirkko Soininen (s. 1969) on turkulainen kirjailija ja toimittaja, joka voitti Runo-Kaarinan esikoisteoksellaan Murretut päivät (2013). Sittemmin hän on julkaissut runokokoelman Avataan siiven alta (2016) ja elämäkerralliset romaanit Ellen kuvataiteilija Ellen Thesleffistä (WSOY 2018) ja Valosta rakentuvat huoneet arkkitehti Wivi Lönnistä (Bazar 2021). Hän on kirjoittanut Eppu Nuotion kanssa myös kolmiosaisen taidemysteerisarjan.

Hauraankaunis romaani unohdetusta runoilijasta.

Elämäkertaromaaneistaan tunnetun Pirkko Soinisen Kipulintu on avartava teos kulttimaineeseen nousseesta runoilijasta. Se avaa Maila Pylkkösen elämää, runoilijan työtä, luomisen paloa ja rakkauden nimissä tehtyjä valintoja.

Nikkilän mielisairaala vuonna 1979. Runoilija Maila Pylkkönen on kadottanut muistonsa ja niiden mukana kyvyn kirjoittaa. Edessä on kipeä matka omaan sisimpään ja siihen hetkeen, kun sanat katosivat. Päiviin tuo lohtua L. Onerva, jonka runoilija kuvittelee rinnalleen.

Kun muistot palaavat, sanatkin palaavat, mutta tuovatko ne vapauden?

Maila Pylkkönen (1931–1986) nosti runoudessaan esiin marginaalisia ihmisryhmiä ja aiheita. Hänen runonsa liikkuivat usein sadun ja unen rajamailla.

Pirkko Soininen (s. 1969) on turkulainen kirjailija ja toimittaja, joka voitti Runo-Kaarinan esikoisteoksellaan Murretut päivät (2013). Sittemmin hän on julkaissut runokokoelman Avataan siiven alta (2016) ja elämäkerralliset romaanit Ellen kuvataiteilija Ellen Thesleffistä (WSOY 2018) ja Valosta rakentuvat huoneet arkkitehti Wivi Lönnistä (Bazar 2021). Hän on kirjoittanut Eppu Nuotion kanssa myös kolmiosaisen taidemysteerisarjan.

Taulu, joka merkitsee enemmän kuin elämä.

Nainen parvekkeella on Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen tiheätunnelmainen taidemysteeri, jonka vaiheikas tarina vie mukanaan Helsingistä Turkuun ja Berliinistä Pariisiin.

Albert Edelfeltin maalaus Nainen parvekkeella myydään huutokaupassa huikeaan hintaan. Saksalainen tuottaja saa vihiä taulun luonnoksista, jotka paljastaisivat sensaatiomaisia yksityiskohtia taiteilijan elämästä, ja pyytää nuorta suomalaista dokumenttiohjaajaa Salome Virtaa tekemään aiheesta elokuvan.

Salome suostuu tehtävään, mutta hänellä on myös oma agendansa. Jäljittäessään luonnoksia hän etsii samalla tietoa biologisesta äidistään, jonka kuolemaan Pariisissa liittyy epäselvyyksiä. Etsimismatkaan kietoutuvat lisäksi taulun ostanut vanha suomalainen herrasmies ja naisseikkailuissa hurvitteleva poikansa.

Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen Nainen parvekkeella aloittaa tunnettujen taideteosten ympärille kiertyvien dekkarien sarjan, jonka päähenkilönä toimii omapäinen Salome Virta.

Taulu, joka merkitsee enemmän kuin elämä.

Nainen parvekkeella on Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen tiheätunnelmainen taidemysteeri, jonka vaiheikas tarina vie mukanaan Helsingistä Turkuun ja Berliinistä Pariisiin.

Albert Edelfeltin maalaus Nainen parvekkeella myydään huutokaupassa huikeaan hintaan. Saksalainen tuottaja saa vihiä taulun luonnoksista, jotka paljastaisivat sensaatiomaisia yksityiskohtia taiteilijan elämästä, ja pyytää nuorta suomalaista dokumenttiohjaajaa Salome Virtaa tekemään aiheesta elokuvan.

Salome suostuu tehtävään, mutta hänellä on myös oma agendansa. Jäljittäessään luonnoksia hän etsii samalla tietoa biologisesta äidistään, jonka kuolemaan Pariisissa liittyy epäselvyyksiä. Etsimismatkaan kietoutuvat lisäksi taulun ostanut vanha suomalainen herrasmies ja naisseikkailuissa hurvitteleva poikansa.

Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen Nainen parvekkeella aloittaa tunnettujen taideteosten ympärille kiertyvien dekkarien sarjan, jonka päähenkilönä toimii omapäinen Salome Virta.

Jännitystä ja sydämentykytyksiä Salome Virran seurassa

Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen taidemysteerissä Sakset tyynyn alla murhien jäljet johtavat Frederick Elwellin maalauksen kautta Belgiaan, keskelle kiihkeintä maailmansotaa.

Salome kuulee yhdenillan ihastukseltaan Antwerpenissa tehdyistä oudoista murhista, joissa uhrin rintaan on isketty saksilla kuva Frederick Elwellin maalauksesta vuodelta 1942. Tapaus vetää Salomea puoleensa magneetin tavoin. Miksi murhaaja on käyttänyt juuri tätä kuvaa? Kuka on Elwellin mallina istunut kaunis nainen?

Vuonna 1942 Antwerpen on saksalaisten miehittämä. Kaunis ompelijatar Margot käy salaista kirjeenvaihtoa vihollista maan alle paenneen sulhasensa kanssa. Toimeentulo on niukkaa, eikä asiakkaita ole varaa valita. Nuori, yksinäinen nainen on helppo saalis natsiupseereille. Tai niin voisi luulla.

Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen dekkarisarjassa hurmaava mutta omapäinen dokumenttiohjaaja Salome Virta sotkeutuu rikostapauksiin, jotka kiertyvät upeiden taideteosten ympärille. Sakset tyynyn alla -kirjassa Salome joutuu tutkimuksissaan jälleen vaarallisille vesille, eikä tilannetta helpota yhtään se, että hänen omat ihmissuhteensa ovat taas kerran salomemaisesti solmussa.

Jännitystä ja sydämentykytyksiä Salome Virran seurassa

Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen taidemysteerissä Sakset tyynyn alla murhien jäljet johtavat Frederick Elwellin maalauksen kautta Belgiaan, keskelle kiihkeintä maailmansotaa.

Salome kuulee yhdenillan ihastukseltaan Antwerpenissa tehdyistä oudoista murhista, joissa uhrin rintaan on isketty saksilla kuva Frederick Elwellin maalauksesta vuodelta 1942. Tapaus vetää Salomea puoleensa magneetin tavoin. Miksi murhaaja on käyttänyt juuri tätä kuvaa? Kuka on Elwellin mallina istunut kaunis nainen?

Vuonna 1942 Antwerpen on saksalaisten miehittämä. Kaunis ompelijatar Margot käy salaista kirjeenvaihtoa vihollista maan alle paenneen sulhasensa kanssa. Toimeentulo on niukkaa, eikä asiakkaita ole varaa valita. Nuori, yksinäinen nainen on helppo saalis natsiupseereille. Tai niin voisi luulla.

Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen dekkarisarjassa hurmaava mutta omapäinen dokumenttiohjaaja Salome Virta sotkeutuu rikostapauksiin, jotka kiertyvät upeiden taideteosten ympärille. Sakset tyynyn alla -kirjassa Salome joutuu tutkimuksissaan jälleen vaarallisille vesille, eikä tilannetta helpota yhtään se, että hänen omat ihmissuhteensa ovat taas kerran salomemaisesti solmussa.

Taiturimainen väärennös ja ystävyys, joka joutuu koetukselle

Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen taidemysteerissä Punainen vaate omapäinen dokumenttiohjaaja Salome Virta tempautuu mukaan taideväärennösten maailmaan.

Maalauksessa olevan naisen katse pysäyttää Salomen. Sen itsetietoinen uhmakkuus selvittää hetkeksi samppanjahiprakan, jonka Salome on hankkinut varakkaan taiteen keräilijän juhlissa Berliinissä. Kun esillä ollut taulu, Elin Danielson-Gambogin omakuva vuodelta 1903, osoittautuukin väärennökseksi, alkaa veri Salomen suonissa virrata taas nopeammin. Hänen on saatava tietää, kuka on väärennöksen takana.

1800-luvun lopulla taiteilija Elin Danielson on kirjeenvaihdossa entisen oppilaansa Dora Wahlroosin kanssa. Kun Elin menee naimisiin ja muuttaa miehensä kotimaahan Italiaan, rakas ystävä Dora tulee pian kyläilemään taiteilijaparin luokse. Elinistä tuntuu kuin ”Doddo” toisi joulun tullessaan. Mutta millainen juhla vierailusta tuleekaan.

Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen taidemysteereissä jääräpäinen dokumenttiohjaaja Salome Virta tutkii taidemaailmaan liittyviä rikoksia enemmän tai vähemmän luvatta ja saattaa toisinaan kiperiin tilanteisiin myös läheisensä.

Taiturimainen väärennös ja ystävyys, joka joutuu koetukselle

Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen taidemysteerissä Punainen vaate omapäinen dokumenttiohjaaja Salome Virta tempautuu mukaan taideväärennösten maailmaan.

Maalauksessa olevan naisen katse pysäyttää Salomen. Sen itsetietoinen uhmakkuus selvittää hetkeksi samppanjahiprakan, jonka Salome on hankkinut varakkaan taiteen keräilijän juhlissa Berliinissä. Kun esillä ollut taulu, Elin Danielson-Gambogin omakuva vuodelta 1903, osoittautuukin väärennökseksi, alkaa veri Salomen suonissa virrata taas nopeammin. Hänen on saatava tietää, kuka on väärennöksen takana.

1800-luvun lopulla taiteilija Elin Danielson on kirjeenvaihdossa entisen oppilaansa Dora Wahlroosin kanssa. Kun Elin menee naimisiin ja muuttaa miehensä kotimaahan Italiaan, rakas ystävä Dora tulee pian kyläilemään taiteilijaparin luokse. Elinistä tuntuu kuin ”Doddo” toisi joulun tullessaan. Mutta millainen juhla vierailusta tuleekaan.

Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen taidemysteereissä jääräpäinen dokumenttiohjaaja Salome Virta tutkii taidemaailmaan liittyviä rikoksia enemmän tai vähemmän luvatta ja saattaa toisinaan kiperiin tilanteisiin myös läheisensä.

Valovoimainen romaani Wivi Lönnistä, lasikattojen murtajasta

Pirkko Soinisen teos Valosta rakentuvat huoneet kertoo arkkitehti Wivi Lönnin kamppailusta aikansa sukupuoliroolien ja läheistensä aiheuttamien paineiden ristiaallokossa.

Ikääntynyt arkkitehti saa vuosien jälkeen toimeksiannon ja tarttuu taas kynään, jolla hän on piirtänyt itsensä arkkitehtuurin historiaan. Hän alkaa muistaa elämäänsä ja uraansa, joka kukoisti Suomen taiteen kultakauden kunnian vuosina. Aikana, jolloin naisen yleensä odotettiin olevan joko äiti tai avustaja.

Olivia Mathilda Lönn (1872 –1966), tuttavallisemmin Wivi, oli ensimmäinen merkittävä suomalainen naisarkkitehti, jonka kädenjälki on nähtävissä monina tunnettuina rakennuksina eri puolilla Suomea.

Wivi kulki määrätietoisesti omaa polkuaan, muttei yksin. Erityisen tärkeä oli hänen suhteensa toiseen uranaiseen, Hanna Parviaiseen, joka oli Suomen ensimmäinen kauppaneuvoksen arvonimen saanut nainen ja teollisuuspatruuna. Heidän vuosikymmeniä kestänyt kumppanuutensa merkitsi Wiville paljon paitsi henkilökohtaisesti myös ammatillisesti.

Pirkko Soininen on kulkenut Wivin jalanjäljissä ja piirtää romaanissaan kuvan äärimmäisen lahjakkaasta, määrätietoisesta ja menestyneestä naisesta, joka ammattinsa ulkopuolella oli herkkä ja yksityisyydestään nauttiva ihminen.

Valovoimainen romaani Wivi Lönnistä, lasikattojen murtajasta

Pirkko Soinisen teos Valosta rakentuvat huoneet kertoo arkkitehti Wivi Lönnin kamppailusta aikansa sukupuoliroolien ja läheistensä aiheuttamien paineiden ristiaallokossa.

Ikääntynyt arkkitehti saa vuosien jälkeen toimeksiannon ja tarttuu taas kynään, jolla hän on piirtänyt itsensä arkkitehtuurin historiaan. Hän alkaa muistaa elämäänsä ja uraansa, joka kukoisti Suomen taiteen kultakauden kunnian vuosina. Aikana, jolloin naisen yleensä odotettiin olevan joko äiti tai avustaja.

Olivia Mathilda Lönn (1872 –1966), tuttavallisemmin Wivi, oli ensimmäinen merkittävä suomalainen naisarkkitehti, jonka kädenjälki on nähtävissä monina tunnettuina rakennuksina eri puolilla Suomea.

Wivi kulki määrätietoisesti omaa polkuaan, muttei yksin. Erityisen tärkeä oli hänen suhteensa toiseen uranaiseen, Hanna Parviaiseen, joka oli Suomen ensimmäinen kauppaneuvoksen arvonimen saanut nainen ja teollisuuspatruuna. Heidän vuosikymmeniä kestänyt kumppanuutensa merkitsi Wiville paljon paitsi henkilökohtaisesti myös ammatillisesti.

Pirkko Soininen on kulkenut Wivin jalanjäljissä ja piirtää romaanissaan kuvan äärimmäisen lahjakkaasta, määrätietoisesta ja menestyneestä naisesta, joka ammattinsa ulkopuolella oli herkkä ja yksityisyydestään nauttiva ihminen.

Nainen, joka ikuisti hetkiä

Pirkko Soinisen Signe on viipyilevän kaunis elämäkertaromaani 1869 syntyneestä valokuvaajasta Signe Branderista, joka tallensi rakastettuihin valokuviinsa Helsingin ja sen asukkaat.

On sodan vuosi 1942. Nälän ja sairauden heikentämä valokuvaaja Signe Brander makaa sängyssä sipoolaisessa sairaalassa, jonne hänet on siirretty turvaan Helsingin pommituksilta. Hoitajat vaihtuvat, kuumehoureissaan Signe tunnistaa heistä vain yhden, sen viileäkätisen.

Laudoin peitetyt ikkunat luovat sairaalan sisälle camera obscuran, hämärän huoneen. Lautojen raoista siivilöityvä valo heijastaa rakeisia kuvia seinälle, ja Signe muistaa omat valokuvansa, ajan virrasta ikuistetut hetket. Helsingin rannat pyykkäreineen, katoavat puutalokorttelit ja työmaat rakentajineen. Painavan kameran, muhkuraiset kadut, kiristävän korsetin ja väsyneet jalat.

Signe Branderin valokuvat herättävät henkiin menneen ajan kaupungin yhtä elävästi kuin Pirkko Soinisen kirjan toisiinsa silmukoidut sanat herättävät henkiin naisen kameran takana, Signen.

Turussa asuva kirjailija ja vapaa toimittaja Pirkko Soininen (s. 1969) tunnetaan taiteilijoista ja kirjailijoista kertovista romaaneistaan. Signe on hänen yhdeksäs kaunokirjallinen teoksensa.