"Suomen puolueet Vapauden ajasta maailmantuskaan" on suomalaisen puoluekentän käsikirja, jonka paikka on kaikkien politiikkaa seuraavien hyllyssä. Rauli Mickelsson käy läpi kaikki Suomessa vaikuttaneet puolueet 1700-luvun hatuista ja myssyistä 2000-luvun piraatteihin ja sinisiin. Teos auttaa ymmärtämään sekä Suomen poliittista historiaa että politiikan nykypäivää. Teos on kolmas, vuoteen 2020 päivitetty laitos alun perin vuonna 2007 ilmestyneestä kirjasta. Suomen puoluekenttä on joutunut kovaan myllerrykseen. Sata vuotta vallinnut vallanjako, jossa SDP, keskusta, kokoomus ja RKP hallitsivat kolmea neljännestä eduskunnasta, on murtunut. Vuosien 2011 ja 2015 vaaleissa perussuomalaiset nousi pienestä protestipuolueesta maan toiseksi suurimmaksi. Vanhat puolueet, vasemmisto etunenässä, pohtivat omaa tulevaisuuttaan. Kansalaisten siteet puolueisiin ovat höllentyneet, mikä muuttaa sekä puolueita että politiikkaa. Puolueet vaikuttavat yhteiskuntaan, mutta myös yhteiskunta vaikuttaa puolueisiin. Siksi Mickelsson tarkastelee puolueita, niiden syntyä ja toimintaa omaa aikakauttaan vasten. Valtapuolueet syntyivät suurlakon oloissa ja muovautuivat erillisiksi leireikseen sisällissodan linjojen mukaan. Puolueleirit alkoivat murtua vasta 1980-luvulla, jolloin politiikan kentällä tuli tilaa uusille aatteille, kuten vihreälle liikkeelle ja nuorsuomalaille.VTT, dosentti Rauli Mickelsson on valtio-opin yliopisto-opettaja Turun yliopistossa.

"Suomen puolueet Vapauden ajasta maailmantuskaan" on suomalaisen puoluekentän käsikirja, jonka paikka on kaikkien politiikkaa seuraavien hyllyssä. Rauli Mickelsson käy läpi kaikki Suomessa vaikuttaneet puolueet 1700-luvun hatuista ja myssyistä 2000-luvun piraatteihin ja sinisiin. Teos auttaa ymmärtämään sekä Suomen poliittista historiaa että politiikan nykypäivää. Teos on kolmas, vuoteen 2020 päivitetty laitos alun perin vuonna 2007 ilmestyneestä kirjasta. Suomen puoluekenttä on joutunut kovaan myllerrykseen. Sata vuotta vallinnut vallanjako, jossa SDP, keskusta, kokoomus ja RKP hallitsivat kolmea neljännestä eduskunnasta, on murtunut. Vuosien 2011 ja 2015 vaaleissa perussuomalaiset nousi pienestä protestipuolueesta maan toiseksi suurimmaksi. Vanhat puolueet, vasemmisto etunenässä, pohtivat omaa tulevaisuuttaan. Kansalaisten siteet puolueisiin ovat höllentyneet, mikä muuttaa sekä puolueita että politiikkaa. Puolueet vaikuttavat yhteiskuntaan, mutta myös yhteiskunta vaikuttaa puolueisiin. Siksi Mickelsson tarkastelee puolueita, niiden syntyä ja toimintaa omaa aikakauttaan vasten. Valtapuolueet syntyivät suurlakon oloissa ja muovautuivat erillisiksi leireikseen sisällissodan linjojen mukaan. Puolueleirit alkoivat murtua vasta 1980-luvulla, jolloin politiikan kentällä tuli tilaa uusille aatteille, kuten vihreälle liikkeelle ja nuorsuomalaille.VTT, dosentti Rauli Mickelsson on valtio-opin yliopisto-opettaja Turun yliopistossa.