Rene Nyberg – författare

Eine außergewöhnliche Familiengeschichte.  »Mutter Jüdin, aber hat die Deutsche Schule besucht.« Diese Notiz über sich fand René Nyberg eines Tages in den Unterlagen des finnischen Außenministeriums, für das er als Diplomat tätig war. Dass seine Mutter Fanny Jüdin war, hatte er selbst erst als Jugendlicher erfahren. Viel mehr wusste er lange Zeit nicht, denn es wurde in der Familie kaum darüber gesprochen. Erst Jahrzehnte später, als er Lena, die Tochter von Fannys heißgeliebter Cousine Mascha kennenlernte, die inzwischen in Israel lebte, beschloss er, der Geschichte seiner Familie nachzugehen. Er forschte in Archiven, befragte Zeitzeugen, sammelte verstreute Familiendokumente und studierte die einschlägige historische Literatur. So konnte er schließlich diese außergewöhnliche und abenteuerliche Familiengeschichte erzählen. Fanny war von ihrer jüdischen Familie verstoßen und sogar für tot erklärt worden, als sie 1937 den nichtjüdischen Finnen Bruno Nyberg heiratete. Von da an gab es über viele Jahre keinen Kontakt, obwohl alle Familienmitglieder in Helsinki lebten. Alle überlebten den Krieg, denn die Juden in Finnland blieben vor der Verfolgung verschont. Anders als in Lettland. Dort in Riga lebte Mascha mit ihrem Mann Josef und ihrer Familie. Fanny und Mascha hatten vor dem Krieg viel vergnügte Zeit miteinander verbracht. Mascha war Musikpädagogin, Josef Geiger. Die beiden bestiegen mit zwei Koffern den letzten Zug, der noch in Richtung Moskau fuhr, zwei Tage vor dem Einmarsch der Deutschen 1941. Eltern und Geschwister schlossen sich der Flucht nicht an. Sie wurden alle ermordet. Mascha und Josef jedoch überlebten den Holocaust in der Sowjetunion und kehrten gegen Kriegsende wieder nach Riga zurück. Lena wurde dort als erstes jüdisches Kind nach dem Krieg geboren. Die Familie  wanderte schließlich nach Israel aus, aber Josef fühlte sich dort nicht heimisch. Den letzten Teil ihres Lebens verbrachte das Ehepaar in Berlin, als deutsche Staatsbürger. Denn Josefs Eltern waren Deutsche gewesen und er hatte nach dem Bundesentschädigungsgesetz Anspruch auf eine Rente und die deutsche Staatsangehörigkeit.

Puntarissa kolme johtajaa ja maata, joiden valinnat vaikuttavat merkittävästi Suomen asemaan On tärkeää ymmärtää Yhdysvaltojen, Venäjän ja Saksan johtajien ja hallintojen toimintaa pintaa syvemmältä, kauhistelematta ja ihastelematta, korostavat René Nyberg, Jaakko Iloniemi ja Petri Hakkarainen. Asiantunteva kolmikko piirtää tosiasioihin perustuen kuvaa Donald Trumpista, Vladimir Putinista ja Angela Merkelistä ja arvioi miten Suomen kannattaa suunnistaa kansainvälisen näyttämön tuntemattomilla ja vaarallisillakin vesillä. Kirjoittajat ovat päivittäneet Suomen ”kohtalon kolmion” nelikulmioksi, ja he muistuttavat, että Moskovan, Washingtonin ja Berliinin lisäksi Tukholma vaikuttaa tulevaisuudessakin Suomen kohtaloon.Tämä sähkökirja toimii ePub-formaattia tukevilla lukuohjelmilla.

Pitkän diplomaattiuran tehneen Venäjän-tuntijan esseekirja kertoo Suomen ja Venäjän lähihistoriasta, mutta valaisee myös Neuvostoliiton todellisuutta. Nyberg luotaa nyky-Venäjää mielenkiintoisesti kahden Putinin väkevän taustavoiman ja kanssapelaajan - ortodoksisten kirkonmiesten ja oligarkkien - kautta.Kirjassa haetaan ja myös saadaan vastauksia Venäjän ja Suomen kiinteitä suhteita kuvaaviin kysymyksiin: kuinka Neuvostoliiton brutaali charmi vaikutti aikoinaan Suomeen, miksi Suomen luterilainen kirkko ryhtyi oppikeskusteluihin ateistisen Neuvostoliiton ortodoksikirkon kanssa tai miten Venäjä ampui itseään jalkaan estämällä puun viennin Suomeen.Lukija pääsee kurkistamaan kulissien taakse diplomaatin silmin, sillä Nyberg tuntee henkilökohtaisesti monet kirjan keskeiset henkilöt ja pystyy näin antamaan ensikäden tietoa esimerkiksi siitä, miksi miljardööri-oligarkki Roman Abramovits oli kiinnostunut Suomesta, miksi pitkän vankeustuomion kärsinyt Vladimir Putinin haastaja Mihail Hodorkovski vieraili maassamme kaksi kertaa tai miksi teräsalan suuromistaja oligarkki Aleksei Mordasov halusi ostaa Rautaruukin.

Pitkän diplomaattiuran tehneen Venäjän-tuntijan esseekirja kertoo Suomen ja Venäjän lähihistoriasta, mutta valaisee myös Neuvostoliiton todellisuutta. Nyberg luotaa nyky-Venäjää mielenkiintoisesti kahden Putinin väkevän taustavoiman ja kanssapelaajan - ortodoksisten kirkonmiesten ja oligarkkien - kautta. Kirjassa haetaan ja myös saadaan vastauksia Venäjän ja Suomen kiinteitä suhteita kuvaaviin kysymyksiin: kuinka Neuvostoliiton brutaali charmi vaikutti aikoinaan Suomeen, miksi Suomen luterilainen kirkko ryhtyi oppikeskusteluihin ateistisen Neuvostoliiton ortodoksikirkon kanssa tai miten Venäjä ampui itseään jalkaan estämällä puun viennin Suomeen. Lukija pääsee kurkistamaan kulissien taakse diplomaatin silmin, sillä Nyberg tuntee henkilökohtaisesti monet kirjan keskeiset henkilöt ja pystyy näin antamaan ensikäden tietoa esimerkiksi siitä, miksi miljardööri-oligarkki Roman Abramovits oli kiinnostunut Suomesta, miksi pitkän vankeustuomion kärsinyt Vladimir Putinin haastaja Mihail Hodorkovski vieraili maassamme kaksi kertaa tai miksi teräsalan suuromistaja oligarkki Aleksei Mordasov halusi ostaa Rautaruukin.

Harvinainen perhetarina juutalaisen äidin kielletystä rakkaudesta 1930-luvun Helsingissä sekä äidin neuvokkaan riikalaisen serkun selviytymisestä Tappotantereella. Rene Nybergin äidin juutalainen syntyperä oli perheen salaisuus, josta ei puhuttu ulkopuolisille. Vasta Nybergin ollessa murrosikäinen hänen vanhempansa kertoivat asian. Yhtä hämmentävää lukiolaispojalle oli, kun hän löysi kotinsa kirjahyllystä Hitlerin Mein Kampf -teoksen. Vanhempien päätöksellä Rene-poika laitettiin myös saksalaiseen kouluun. Kesti aikansa ennen kuin Nyberg pystyi hahmottamaan vanhempiensa tarinan. Äiti oli mennyt salaa naimisiin kristityn miehen Bruno Nybergin kanssa, ja tästä seurasi täydellinen välirikko ja lopulta ortodoksijuutalaisten perinteen mukaisesti ekskommunikaatio eli yhteydestä erottaminen ja symbolinen kuolema, jota Nyberg nimittää ”kunniamurhaksi”. Viimeinen juna Moskovaan on Rene Nybergin yritys selvittää, mitä irtaantuminen omasta uskonnosta, perheestä ja ystäväpiiristä tarkoitti hänen äitinsä elämälle. Kirja seuraa myös Nybergin äidin ystävyyttä Riiassa asuvan serkun Maschan kanssa. Kesäkuussa 1941 Mascha ja hänen miehensä Josef päättivät paeta uhkaavaa saksalaismiehitystä ja nousivat viimeiseen mahdolliseen junaan, joka ei vienyt heitä Moskovaan, vaan Kazakstaniin asti. Kaikki heidän Riikaan jääneet sukulaisensa murhattiin. Viimeinen juna Moskovaan on dramaattinen perhetarina, jonka sankari on neuvokas Mascha. Se laajenee osaksi Baltian maiden, Neuvostoliiton ja juutalaisuuden historiaa. Tarina päätyy Israelin kautta Länsi-Berliiniin, jonne Mascha ja Josef muuttivat vuonna 1974. Siellä heille myönnettiin pikavauhtia Saksan kansalaisuus sekä huomattavan suuri eläke. Tätä Nyberg luonnehtii hyvitykseksi jostakin, jota ei voi hyvittää.

Hur har vi efter årtionden av fredlig samexistens med Ryssland hamnat i en situation där alla kontakter är brutna? Europaparlamentarikern Nils Torvalds och ex-diplomaten René Nyberg brevväxlar om ett Ryssland som nu drivit Finland och Sverige till en åtgärd som tidigare ansågs otänkbar: ett medlemskap i försvarsalliansen Nato.

I essäboken Mellan Sverige och Ryssland belyser diplomaten och Rysslandsexperten René Nyberg Finlands svåra läge mellan två stormakter under flera hundra år. År 1493 knöts Nordens första vänskaps-, samarbets- och biståndspakt mellan Danmark och det ryska storfurstendömet. Orsaken var deras gemensamma fiende Sverige. När det stora nordiska kriget var över 1721 inleddes i Danmark en period av fred, medan Sverige fortsatte att drivas in i det ena förödande kriget efter det andra. Varför blev det så? För Sveriges del försvann det ständiga hotet om ett tvåfrontskrig först när Finland förlorats till Ryssland 1809 och Danmark tvingats avstå Norge till Sverige. Det var då som två blev fyra. Nybergs essäer överraskar. Intressanta paralleller dras mellan nuet och det förflutna. Läsaren ges en bred och angelägen översikt över hur genomkrigisk vår europeiska historia varit.

Kokenut diplomaatti ja Venäjän-tuntija René Nyberg valottaa esseissään Suomen geopoliittista asemaa ajan pitkässä kaaressa. Nyberg liikkuu Skandinavian ja Venäjän historian maaperällä suvereenisti ja löytää kiinnostavia rinnakkaisuuksia menneen ja uudemman maailman murroskohdista.Nybergin esseet yllättävät ja näyttävät lukijalle historian jatkumon ja dynaamisuuden, alati muuttuvan muodon.