Riina Katajavuori – författare

Wenla Männistö, 17, röyhkeä typy. Vastapäätä asuvat Juko Brossit, ärsyttävän ihanat ranttalipojat. Kellään ei ole isää huudeilla. On bändi, laulut ja venyvä nuoruus.Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaani on pantu tehosekoittimeen ja siirretty nykypäivään. Tällä kertaa puheenvuoron saavat ennen kaikkea naiset, heidän halunsa ja unelmansa. Miten ihana on Wenla Männistö, jota kaikki sällit fanittavat? Tai millainen on hänen käytännöllinen mutta salaperäinen äitinsä, kumpulalainen kätilö Marja Männistö? Oman äänensä saavat myös veljesparven äiti Alli Jukola, joka pohdiskelee mennyttä pilvenlongalta käsin, suorapuheinen ja häpeämätön pesijä Kajsa Rajamäki sekä enkeleihin uskova Ansku Seunala. Ja huonomaineiset Jukolan jolpit vain heittävät löysää läppää television sotasarjojen äärellä.ALLI JUKOLA. Rakastin poikiani niin että sattui ja helisi.WENLA MÄNNISTÖ. Meillä on koko elämä aikaa. Etsiä ja löytää ja vaihtaa.AAPO JUKOLA. Me ei olla syrjäytyneitä.JUSA JUKOLA. Me ollaan keskeisiä.Riina Katajavuori on julkaissut seitsemäntoista teosta - runoja, novelleja, lastenkirjoja sekä kaksi romaania, Hevikimmat (1999) ja Lahjat (2004). Lahjat oli Runeberg-ehdokkaana.

Wenla Männistö, 17, röyhkeä typy.

Vastapäätä asuvat Juko Brossit, ärsyttävän ihanat ranttalipojat. Kellään ei ole isää huudeilla. On bändi, laulut ja venyvä nuoruus.

Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaani on pantu tehosekoittimeen ja siirretty nykypäivään. Tällä kertaa puheenvuoron saavat ennen kaikkea naiset, heidän halunsa ja unelmansa. Miten ihana on Wenla Männistö, jota kaikki sällit fanittavat? Tai millainen on hänen käytännöllinen mutta salaperäinen äitinsä, kumpulalainen kätilö Marja Männistö? Oman äänensä saavat myös veljesparven äiti Alli Jukola, joka pohdiskelee mennyttä pilvenlongalta käsin, suorapuheinen ja häpeämätön pesijä Kajsa Rajamäki sekä enkeleihin uskova Ansku Seunala. Ja huonomaineiset Jukolan jolpit vain heittävät löysää läppää television sotasarjojen äärellä.ALLI JUKOLA. Rakastin poikiani niin että sattui ja helisi.WENLA MÄNNISTÖ. Meillä on koko elämä aikaa. Etsiä ja löytää ja vaihtaa.AAPO JUKOLA. Me ei olla syrjäytyneitä.JUSA JUKOLA. Me ollaan keskeisiä.

Kaksitoista suomalaista kirjailijaa otti novellinsa aiheeksi Marilyn Monroen, historian tunnetuimman blondin ja myyttisen näyttelijän.

Kertomuksissa vieraillaan Marilynin nuoruudessa ja elokuvauran tähtihetkissä, mutta myös suomalaisten ihmisten arjessa, jossa Marilyn nousee esiin mitä yllättävimmillä tavoilla.Teokset sisältävät lisäksi hauskoja infolaatikoita ja tietoa novelleissa mainituista todellisista ihmisistä.

Riina Katajavuoren novellissa Tästä se lähtee nuoret tytöt kiinnostuvat Marilynin kohtalosta, mikä saa heidät katsomaan tähtiä ja ymmärtämään jotain tärkeää.

Riina Katajavuori on helsinkiläinen kirjailija ja runoilija, jonka mielestä Marilynin hämmästyttävä rytmitaju komediennena kielii omintakeisesta älykkyydestä.

Kansainvälisyyskasvatusta kaikenikäisille

Kahdeksanvuotias helsinkiläistyttö Vellamo lähtee rimpauttelemaan ovikelloja pitkin pääkaupunkiseutua ja tutustuu reissuillaan uusiin ystäviin. Tervetuloa monikulttuuriseen Suomeen!

Amerikkalaisessa kiekkoilijaperheessä Vantaalla odotetaan kiitospäivää ja joulupukkia ja käydään isän peleissä kannustamassa. Kiekkokauden päätyttyä mennään kesäksi toiseen kotiin Michiganiin.Ghanalaisperheen isä on heimokuningas. Esikoispojan mielestä ruotsi ja matikka ovat kouluaineista helpoimmat.Kreikkalais-brasilialaisessa perheessä perheenjäsenet puhuvat toisilleen sikin sokin neljää eri kieltä. Yhdessä asiassa ollaan kuitenkin jämptejä: koiralle puhutaan vain portugalia.Yksivuotias Vasili ymmärtää kaikkia kieliä. Tärkeimmät niistä ovat hymy, nauru, leikki ja syli.Syyriasta tullut 7-vuotias Adam tietää, että ihmiset ovat tärkeämpiä kuin tavarat.Kuvittaja Salla Savolainen, kirjailija Riina Katajavuori ja 8-vuotias Vellamo kiersivät parissakymmenessä lapsiperheessä pääkaupunkiseudulla. Salla Savolainen piirsi kodeista ja niiden asukkaista paikan päällä kuvan ja Riina Katajavuori jututti perheenjäseniä. Perheiden vanhemmat ovat alkujaan muualta saapuneita, mutta heistä on tullut osa suomalaista yhteiskuntaa. Kodeista avautuu uusi makujen, kielten ja kulttuurien maailma, jossa moni asia on silti ihan tuttua. Ujostellaan, leikitään, nauretaan, syödään - niin kuin kaikissa lapsiperheissä.Mennään jo naapuriin on itsenäinen jatko-osa Katajavuoren ja Savolaisen rakastetulle kuvakirjalle Mennään jo kotiin (Tammi 2007), jossa kurkistettiin suomalaisiin koteihin. Kirja käännettiin myös saksaksi. Nyt tekijät ovat halunneet esitellä monikulttuurista Suomea, pääkaupunkia ja sen lapsia, joilla on kulttuurista pääomaa ja perimää monesta eri ilmansuunnasta.

Aistivoimainen kuvaus siitä, miltä lapsesta tuntuu, kun vanhempien eron myötä koteja on yhtäkkiä kaksi.

Varpun ja Leon äiti ja isä ilmoittavat eroavansa. Varpu muuttaa äidin mukana, Leo jää isän kanssa. Pian on sopeuduttava myös vanhempien uusiin kumppaneihin.

Isä ja äiti pyytävät olohuoneeseen. ”Olisi puhuttavaa”, äiti sanoo. ”Me olemme päättäneet erota”.

Isä nyökkää partaansa.

Sohvalla lojuu villapipo. Varpu vetää sen päähän ja yli kasvojen. Hän on piilossa pipon sisällä. Pipon alla on kuumaa, villaista, kutittavaa.

…

Äiti ja isä puhuvat vuorotellen. He ovat samaa mieltä. Isä ja äiti puhuvat niin kuin olisivat jossakin televisio-ohjelmassa.

Viipyilevässä kasvutarinassa keskitytään kuvaamaan pieniä liikahduksia, joita lapsen mielessä ja elämässä tapahtuu, kun kaikki muuttuu. Kirjan jokainen lause on täynnä voimakkaita tunteita. Tarinan edetessä Varpu kypsyy, löytää erillisyytensä ja vahvuutensa.

Riina Katajavuori on arvostettu runoilija ja kirjailija. Hän on myös kirjoittanut lukuisia lastenkirjoja, kuten Pentti-kuvakirjat, joita on käännetty muille kielille, sekä palkitun teoksen Mennään jo naapuriin (kuvitus Salla Savolainen).

Suomenruotsalaisen Jenny Lucanderin ilmeikkäät ja tunnelmalliset kuvitukset ovat saaneet runsaasti huomiota.

Aistivoimainen kuvaus siitä, miltä lapsesta tuntuu, kun vanhempien eron myötä koteja on yhtäkkiä kaksi.

Varpun ja Leon äiti ja isä ilmoittavat eroavansa. Varpu muuttaa äidin mukana, Leo jää isän kanssa. Pian on sopeuduttava myös vanhempien uusiin kumppaneihin.

Isä ja äiti pyytävät olohuoneeseen. ”Olisi puhuttavaa”, äiti sanoo. ”Me olemme päättäneet erota”.

Isä nyökkää partaansa.

Sohvalla lojuu villapipo. Varpu vetää sen päähän ja yli kasvojen. Hän on piilossa pipon sisällä. Pipon alla on kuumaa, villaista, kutittavaa.

…

Äiti ja isä puhuvat vuorotellen. He ovat samaa mieltä. Isä ja äiti puhuvat niin kuin olisivat jossakin televisio-ohjelmassa.

Viipyilevässä kasvutarinassa keskitytään kuvaamaan pieniä liikahduksia, joita lapsen mielessä ja elämässä tapahtuu, kun kaikki muuttuu. Kirjan jokainen lause on täynnä voimakkaita tunteita. Tarinan edetessä Varpu kypsyy, löytää erillisyytensä ja vahvuutensa.

Riina Katajavuori on arvostettu runoilija ja kirjailija. Hän on myös kirjoittanut lukuisia lastenkirjoja, kuten Pentti-kuvakirjat, joita on käännetty muille kielille, sekä palkitun teoksen Mennään jo naapuriin (kuvitus Salla Savolainen).

Suomenruotsalaisen Jenny Lucanderin ilmeikkäät ja tunnelmalliset kuvitukset ovat saaneet runsaasti huomiota.

Miellyttävää lentoa!

Kiehtovasti pulppuileva taiteilijaromaani kurkistaa kansainvälisen runofestivaalin kulisseihin ja kirjailijan työn ytimeen. Kypros kertoo kohtaamisista, luovuuden lähteistä, merkitysten etsimisestä ja kielen aavalla valtamerellä purjehtimisesta.

"Olisi pitänyt ostaa saman tien kaksi turkoosia huivia, Raita ajatteli myöhemmin. Jos hukkaisi ainoansa, ei koskaan saisi kasvoilleen samanlaista hehkua.

Eikä hän takuulla halunnut toista kertaa matkustaa sinne, ei basaariin eikä Nikosiaan, hän ei ylipäätään halunnut palata enää koskaan koko Kyprokselle."

Suomalainen kirjailija Raita on saapunut runofestivaaleille, tällä kertaa Kyproksen jaetulle saarelle. Onhan maisemanvaihdos taiteilijalle elinehto, joka pitää valppaana. Kansainvälisen festivaalin tuoksinassa Raita seurustelee poeettojen kanssa, hämmentyy kulttuurieroista, tiristyy hammamissa ja tekee merkkipäivänsä aattona eräänlaista välitilinpäätöstä. Jos kirjoittamisesta katoaa ponnin, mitä jää jäljelle?

Samaan aikaan Raita muistelee ympäri maailmaa tekemiään runoreissuja ja kohtaamisiaan runoilijoiden globaalin heimon kanssa. Kuinka kauas on matkustettava tullakseen nähdyksi tai nähdäkseen lähelle?

Riina Katajavuori (s. 1968) on helsinkiläinen runoilija ja kirjailija. Hänen runojaan on käännetty noin kolmellekymmenelle kielelle. Katajavuoren viimeisimmät aikuisille kirjoitetut teokset ovat romaanit Kypros (2021) ja Wenla Männistö (2014) sekä runokokoelma Maailma tuulenkaatama (2018).

Miellyttävää lentoa!

Kiehtovasti pulppuileva taiteilijaromaani kurkistaa kansainvälisen runofestivaalin kulisseihin ja kirjailijan työn ytimeen. Kypros kertoo kohtaamisista, luovuuden lähteistä, merkitysten etsimisestä ja kielen aavalla valtamerellä purjehtimisesta.

"Olisi pitänyt ostaa saman tien kaksi turkoosia huivia, Raita ajatteli myöhemmin. Jos hukkaisi ainoansa, ei koskaan saisi kasvoilleen samanlaista hehkua.

Eikä hän takuulla halunnut toista kertaa matkustaa sinne, ei basaariin eikä Nikosiaan, hän ei ylipäätään halunnut palata enää koskaan koko Kyprokselle."

Suomalainen kirjailija Raita on saapunut runofestivaaleille, tällä kertaa Kyproksen jaetulle saarelle. Onhan maisemanvaihdos taiteilijalle elinehto, joka pitää valppaana. Kansainvälisen festivaalin tuoksinassa Raita seurustelee poeettojen kanssa, hämmentyy kulttuurieroista, tiristyy hammamissa ja tekee merkkipäivänsä aattona eräänlaista välitilinpäätöstä. Jos kirjoittamisesta katoaa ponnin, mitä jää jäljelle?

Samaan aikaan Raita muistelee ympäri maailmaa tekemiään runoreissuja ja kohtaamisiaan runoilijoiden globaalin heimon kanssa. Kuinka kauas on matkustettava tullakseen nähdyksi tai nähdäkseen lähelle?

Riina Katajavuori (s. 1968) on helsinkiläinen runoilija ja kirjailija. Hänen runojaan on käännetty noin kolmellekymmenelle kielelle. Katajavuoren viimeisimmät aikuisille kirjoitetut teokset ovat romaanit Kypros (2021) ja Wenla Männistö (2014) sekä runokokoelma Maailma tuulenkaatama (2018).

Vaikuttava ja viisas kuvakirja Suomen vuoden 1918 tapahtumista

Oravaveljekset Valtteri ja Pekka asuvat naapuripuissa. Isoveli Valtterin puussa on paljon käpyjä, mutta pikkuveli Pekan puu antaa vähemmän satoa. Kun ankara talvi koittaa, Valtterilla ja hänen ystävillään on lokoisat oltavat, mutta Pekalta loppuu ruoka. Silloin veljesten välille puhkeaa iso riita. Valtteri saa taustatukea Sudelta, Pekka Karhulta.

Lukutavasta riippuu, kertooko Riina Katajavuoren ja kuvittaja Martin Baltscheitin hurja eläinsatu oravaveljesten keskinäisestä taistelusta vai Suomen vuoden 1918 sisällissodasta. Kirja avaa mahdollisuuden joko lukea tarinaa puhtaasti faabelina tai käsitellä sen kautta sisällissotaa lapsen kanssa.

Oravien sota on syntynyt yhteistyössä Goethe-Institut Finnlandin kanssa, jossa huomattiin, ettei Suomessa ole lastenkirjoja sisällissodastamme. Teos avaa yleismaailmallista ja ajatonta aihetta lapsentasoisesti.

Arvostettu runoilija ja kirjailija Riina Katajavuori on kirjoittanut monia lastenkirjoja, mm. kuvakirjan maahanmuuttajaperheistä, Mennään jo naapuriin (kuvitus Salla Savolainen), sekä avioerolapsesta kertovan Kaksi kotia (kuvitus Jenny Lucander). Martin Baltscheit on tunnettu ja palkittu saksalainen kuvittaja ja lastenkirjailija.

Vaikuttava ja viisas kuvakirja Suomen vuoden 1918 tapahtumista

Oravaveljekset Valtteri ja Pekka asuvat naapuripuissa. Isoveli Valtterin puussa on paljon käpyjä, mutta pikkuveli Pekan puu antaa vähemmän satoa. Kun ankara talvi koittaa, Valtterilla ja hänen ystävillään on lokoisat oltavat, mutta Pekalta loppuu ruoka. Silloin veljesten välille puhkeaa iso riita. Valtteri saa taustatukea Sudelta, Pekka Karhulta.

Lukutavasta riippuu, kertooko Riina Katajavuoren ja kuvittaja Martin Baltscheitin hurja eläinsatu oravaveljesten keskinäisestä taistelusta vai Suomen vuoden 1918 sisällissodasta. Kirja avaa mahdollisuuden joko lukea tarinaa puhtaasti faabelina tai käsitellä sen kautta sisällissotaa lapsen kanssa.

Oravien sota on syntynyt yhteistyössä Goethe-Institut Finnlandin kanssa, jossa huomattiin, ettei Suomessa ole lastenkirjoja sisällissodastamme. Teos avaa yleismaailmallista ja ajatonta aihetta lapsentasoisesti.

Arvostettu runoilija ja kirjailija Riina Katajavuori on kirjoittanut monia lastenkirjoja, mm. kuvakirjan maahanmuuttajaperheistä, Mennään jo naapuriin (kuvitus Salla Savolainen), sekä avioerolapsesta kertovan Kaksi kotia (kuvitus Jenny Lucander). Martin Baltscheit on tunnettu ja palkittu saksalainen kuvittaja ja lastenkirjailija.

Kertomus äideistä ja sukupolvista, odotuksista ja toiveista.

Tuulia on kotiäiti. Hän on lujasti päättänyt olla kotona koko sen ajan jonka kuopus on pieni, vaikka mieli palaa akateemiseen uraan, alueelle, jolla hän tuntee olevansa turvallisemmilla vesillä.

Tuulia kokee olevansa kotiäitinä monenlaisten näkymättömien odotusten kohde. Äitiys pakottaa hänet punnitsemaan aivan uudella tapaa arvojaan ja asenteitaan. Myös hänen sosiaalinen elämänsä rakentuu uudelleen, pihapiiriin astelevat äidit, vertaishahmot, joiden kanssa voidaan jakaa leikkipuiston ämpärit ja kasvukivut.

Lahjat on romaani, joka pyrkii paikantamaan arjen koostumusta, säilömään asioita, jotka unohtuvat helposti. Elämä lasten kanssa ei ole suuri kertomus vaan rakentuu pienistä epäolennaisista yksityiskohdista, jotka pyyhkiytyvät helposti elämän suuriin käänteisiin.

Riina Katajavuori (s. 1968) on helsinkiläinen runoilija ja kirjailija. Hänen runojaan on käännetty noin kolmellekymmenelle kielelle. Katajavuoren viimeisimmät aikuisille kirjoitetut teokset ovat romaanit Kypros (2021) ja Wenla Männistö (2014) sekä runokokoelma Maailma tuulenkaatama (2018).

Kertomus äideistä ja sukupolvista, odotuksista ja toiveista.

Tuulia on kotiäiti. Hän on lujasti päättänyt olla kotona koko sen ajan jonka kuopus on pieni, vaikka mieli palaa akateemiseen uraan, alueelle, jolla hän tuntee olevansa turvallisemmilla vesillä.

Tuulia kokee olevansa kotiäitinä monenlaisten näkymättömien odotusten kohde. Äitiys pakottaa hänet punnitsemaan aivan uudella tapaa arvojaan ja asenteitaan. Myös hänen sosiaalinen elämänsä rakentuu uudelleen, pihapiiriin astelevat äidit, vertaishahmot, joiden kanssa voidaan jakaa leikkipuiston ämpärit ja kasvukivut.

Lahjat on romaani, joka pyrkii paikantamaan arjen koostumusta, säilömään asioita, jotka unohtuvat helposti. Elämä lasten kanssa ei ole suuri kertomus vaan rakentuu pienistä epäolennaisista yksityiskohdista, jotka pyyhkiytyvät helposti elämän suuriin käänteisiin.

Riina Katajavuori (s. 1968) on helsinkiläinen runoilija ja kirjailija. Hänen runojaan on käännetty noin kolmellekymmenelle kielelle. Katajavuoren viimeisimmät aikuisille kirjoitetut teokset ovat romaanit Kypros (2021) ja Wenla Männistö (2014) sekä runokokoelma Maailma tuulenkaatama (2018).

Runoja tottumuksen tuolta puolen.

Mitä tapahtuu runoilijalle, jonka työväline menee rikki?

Runoilija kaatuu ja murtaa ranteensa. Kipsiaika rikkoo rutiinit ja pakottaa ottamaan etäisyyttä kirjoittamiseen. Yhtäkkinen luppoaika alkaa vaivihkaa viedä ajatuksia uusille urille. Kuin huomaamatta syntyy pakottomia, hiljaisia runoja.

Vasemman käden runoissaan Riina Katajavuori tutkii, mitä tapahtuu, kun kyseenalaistaa tehokkuuden ja totutut liikeradat. Mitä havaitsemme, kun kiireen tilalla on utelias rauha?

Riina Katajavuori (s. 1968) on helsinkiläinen runoilija ja kirjailija. Hänen runojaan on käännetty noin kolmellekymmenelle kielelle. Katajavuoren viimeisimmät aikuisille kirjoitetut teokset ovat romaani Kypros (2021) ja runokokoelma Maailma tuulenkaatama (2018).