Riitta Konttinen – författare

Kattava elämäkerta kansainvälisesti tunnustetuimmasta taidemaalaristamme. Rakastettu ja kiistelty Helene Schjerfbeck eli erikoisen ja värikkään elämän, jota luomisen vimman lisäksi leimasivat monet käänteet.Professori Riitta Konttisen teos pohjautuu taiteilijan tuhansiin kirjeisiin. Ne kertovat dramaattisen tarinan koskettavasta kohtalosta: yksinäisestä lapsuudesta, ongelmallisesta äitisuhteesta, vaikeasta sairaudesta ja rakkaussuhteista.

Ensimmäinen kattava elämäkerta kansainvälisesti tunnustetuimmasta taidemaalaristamme Rakastettu ja kiistelty Helene Schjerfbeck (1862-1946) eli erikoisen ja värikkään elämän, jota luomisen vimman lisäksi leimasivat monet käänteet. Professori Riitta Konttisen teos pohjautuu taiteilijan tuhansiin kirjeisiin, jotka ovat tärkein avain hänen elämäänsä ja taiteeseensa. Ne kertovat dramaattisen tarinan koskettavasta naiskohtalosta: yksinäisestä lapsuudesta, rampautumisesta pikkutyttönä, opiskeluvuosista ulkomailla, kuluttavasta opetustyöstä, fyysisestä ja henkisestä romahduksesta, ongelmallisesta äitisuhteesta ja vaikeasta sairaudesta - ja rakkaussuhteista kolmeen erilaiseen mieheen.

Aino Sibeliuksesta (1871-1969) puhutaan ja kirjoitetaan yleensä aina jonkun miehen kautta - useimmiten aviomiehensä Jean Sibeliuksen, mutta myös suomalaisen kulttuurin keskeisiin vaikuttajiin kuuluneiden veljiensä, kirjailija Arvid Järnefeltin, taidemaalari Eero Järnefeltin ja säveltäjä-kapellimestari Armas Järnefeltin. Hän esiintyy vaimona ja sisarena, mutta myös tunnettujen vanhempiensa Alexander ja Elisabeth Järnefeltin tyttärenä. Aviomies Jean Sibelius kutsui Ainoa ”tunteiden taiteilijaksi”, mutta hänessä oli paljon muutakin lahjakkuutta. Hän tuli perheestä, jossa musiikki, kuvataiteet ja kirjallisuus olivat jokapäiväistä elämää. Ne vaikuttivat myös Ainoon, hän oli monipuolisesti lahjakas, mutta pätevä myös käytännön asioissa. Hänen puutarhansa Ainolassa tuotti perheelle kipeästi tarvittavaa ruokaa. Hän oli hyvä pianonsoittaja, hän teki käännöstöitä ja kirjoitti tarinoita. Paitsi miehensä musiikin ymmärtäjänä ja tämän sävellystyön tukijana, Aino Sibelius toimi viiden tyttärensä kotiopettajana. Aino Sibeliuksesta on kirjoitettu lukuisia artikkeleita, jotka ovat muokanneet käsitystä säveltäjämestarin puolisosta eräänlaisena kansakunnan ihannevaimona. Sitäkin hän oli, mutta oli myös toisenlainen Aino. Hänen elämänsä näyttää olleen täynnä työtä, ja siihen sisältyi jatkuvaa huolta: lasten sairastelua, yhden tyttären varhainen kuolema, aviomiehen toistuvia, pitkiäkin, ulkomaanmatkoja ja mieltymystä ”viftailuihin”, pitkään myös pulaa rahasta. Ainon terveyskään ei ollut kovin vahva, hän kärsi paitsi hermoista myös reumasta. Silti hänen elämänkaarensa oli pitkä, ja siihen sisältyi vahvoja tunteita ja syvää rakkautta.

Kaikki tuntevat Anni Swanin (1875-1958), usean sukupolven rakastaman satukuningattaren ja lasten- ja nuortenkirjailijan, jonka teosten myynti ylsi miljoonaan kirjaan. Mutta tiedetäänkö hänen elämästään mitään?Tarinankertojassa etsitään luovaa, rohkeaa, voimakkaasti tuntevaa ja omilla aivoillaan ajattelevaa Anni Swania hänen kirjeenvaihtonsa, teostensa ja kaiken hänestä kirjoitetun takaa. Sieltä löytyy monivaiheisen, ajoittain kiihkeän elämän elänyt kirjailija, joka onnistui siinä missä monet hänen sukupolvensa naiset epäonnistuivat.Anni Swan löysi tien ulos aikansa naisille suodusta ahtaasta tilasta. Hän halusi omillaan toimeen tulevaksi ja omaa elämäänsä hallitsevaksi ihmiseksi. Monien epäilysten jälkeen hän pystyi myös yhdistämään luovan työn ja avioliiton. Hän oli ”metsän tyttö”, jonka vahva, elämyksellinen suhde luontoon sulautui osaksi hänen satujaan ja tarinoitaan. Anni Swan kirjoitti ylioppilaaksi, mikä oli 1800-luvun lopun tytölle tavatonta. Yliopistovuosina vilkkaalla ja viehättävällä Annilla oli lukuisia ihailijoita, kuten Eino Leino ja Otto Manninen, joiden runoissa hän Oton sanoin ”väikkyi luo ja väikkyi pois”. Avioliitto epäilytti Annia, mutta vuosien seurustelun jälkeen runoilija Otto Mannisesta tuli hänen elämänkumppaninsa, kolmen poikansa isä ja tukijansa kirjailijan tiellä. Avioitumisesta huolimatta Anni Swan pystyi jatkamaan kirjallista uraansa ja eli pitkän elämän, joka pääosin oli onnellinen, vaikka siihen sisältyi myös suruja - katkerimpana keskimmäisen pojan menehtyminen.Annin sukulaispiiri laajeni Järnefelteihin ja Sibeliuksiin, kun Annin vanhempi sisar Saimi avioitui taidemaalari Eero Järnefeltin ja nuorempi sisar Nelma Jean Sibeliuksen veljen Christian Sibeliuksen kanssa.Kirjailijana Anni Swanilla oli tunnistettava oma ääni, ja sekä saduista että nuorisokertomuksista on löydetty paljon hänen persoonansa ja elämäänsä liittyvää: tuttuja nimiä, paikkoja ja ihmistyyppejä.

Kaikki tuntevat Anni Swanin (1875-1958), usean sukupolven rakastaman satukuningattaren ja lasten- ja nuortenkirjailijan, jonka teosten myynti ylsi miljoonaan kirjaan. Mutta tiedetäänkö hänen elämästään mitään?Tarinankertojassa etsitään luovaa, rohkeaa, voimakkaasti tuntevaa ja omilla aivoillaan ajattelevaa Anni Swania hänen kirjeenvaihtonsa, teostensa ja kaiken hänestä kirjoitetun takaa. Sieltä löytyy monivaiheisen, ajoittain kiihkeän elämän elänyt kirjailija, joka onnistui siinä missä monet hänen sukupolvensa naiset epäonnistuivat.Anni Swan löysi tien ulos aikansa naisille suodusta ahtaasta tilasta. Hän halusi omillaan toimeen tulevaksi ja omaa elämäänsä hallitsevaksi ihmiseksi. Monien epäilysten jälkeen hän pystyi myös yhdistämään luovan työn ja avioliiton. Hän oli ”metsän tyttö”, jonka vahva, elämyksellinen suhde luontoon sulautui osaksi hänen satujaan ja tarinoitaan. Anni Swan kirjoitti ylioppilaaksi, mikä oli 1800-luvun lopun tytölle tavatonta. Yliopistovuosina vilkkaalla ja viehättävällä Annilla oli lukuisia ihailijoita, kuten Eino Leino ja Otto Manninen, joiden runoissa hän Oton sanoin ”väikkyi luo ja väikkyi pois”. Avioliitto epäilytti Annia, mutta vuosien seurustelun jälkeen runoilija Otto Mannisesta tuli hänen elämänkumppaninsa, kolmen poikansa isä ja tukijansa kirjailijan tiellä. Avioitumisesta huolimatta Anni Swan pystyi jatkamaan kirjallista uraansa ja eli pitkän elämän, joka pääosin oli onnellinen, vaikka siihen sisältyi myös suruja - katkerimpana keskimmäisen pojan menehtyminen.Annin sukulaispiiri laajeni Järnefelteihin ja Sibeliuksiin, kun Annin vanhempi sisar Saimi avioitui taidemaalari Eero Järnefeltin ja nuorempi sisar Nelma Jean Sibeliuksen veljen Christian Sibeliuksen kanssa.Kirjailijana Anni Swanilla oli tunnistettava oma ääni, ja sekä saduista että nuorisokertomuksista on löydetty paljon hänen persoonansa ja elämäänsä liittyvää: tuttuja nimiä, paikkoja ja ihmistyyppejä.

Kun Helene Schjerfbeck vanhoilla päivillään asui Tammisaaressa, hänen luokseen poikkesi toisinaan taiteilijaystävä Venny Soldan-Brofeldt. Venny oli matkalla Tvärminnessä sijaitsevaan kesäpaikkaansa Toskaan. Erään käynnin jälkeen Helene kirjoitti toiselle ystävälle ajattelevansa Vennyn kesäelämää - pientä ateljeemökkiä, jossa saattoi kaikessa rauhassa piirtää, maalata, lukea mitä huvitti tai vaikka vain maata ja kuunnella tuulen huminaa. ”Kunpa saisin hänen elämänsä”, hän toivoi.”Kun aloin ajatella näitä kahta taiteilijaa, joista molemmista olen aikaisemmin tehnyt monografian ja jotka arvelin tuntevani perin pohjin, tajusin, että heidän tarinoidensa kautta pystyisin katsomaan vielä paljon syvemmälle koko heidän sukupolvensa naisten elämään ja mahdollisuuksiin taiteilijoina”, kirjoittaa Riitta Konttinen.Helenen ja Vennyn elämäntarinat ovat kuin kaksi rinnakkaista lankaa, jotka tietyissä kohdissa kulkevat ristiin toistensa kanssa. Ystävyys ei ollut läheisintä laatua, mutta se alkoi jo lastenkutsuista ja jatkui heidän elämänsä loppuun asti. Heidän elämässään oli paljon yhteisiä kokemuksia, mutta monet valinnoista ja ratkaisuista olivat erilaisia. Näennäisesti selkein ero oli suhde avioliittoon: Helene ei mennyt koskaan naimisiin kun taas Venny solmi avioliiton kansalliskirjailija Juhani Ahon kanssa.