Risto Uimonen – författare

Kuinka maan johtava poliitikko pystyy pitämään julkisen kuvansa koossa?

Pääministerin puhuva pää kertoo yhdeksän Suomen pääministerin suhteista julkisuuteen Martti Miettusesta Mari Kiviniemeen. Jokainen heistä on käynyt jaakopinpaininsa median kanssa ja vuodattanut omat kyyneleensä.

Moni vahva pääministeri on yrittänyt panna tiedotusvälineitä järjestykseen - siinä kuitenkaan onnistumatta. Pääministeristä tuli perustuslakiuudistuksessa vuonna 2000 maan mahtavin vallankäyttäjä. Samalla hän otti presidentille kuuluneen paikan politiikan kirkkaimpana mediatähtenä. Julkisuus on tärkeä osa poliittista vallankäyttöä. Pääministerin puhuva pää ilmestyy siitä syystä koteihimme televisiossa ja muissa viestimissä harva se päivä. Vallan korkeimmalle huipulle on vaikea nousta ja siellä on vielä vaikeampi pysyä, jos joutuu negatiiviseen julkisuuskierteeseen. Sen osoittavat kirjassa käsiteltävien pääministereiden kohtalot. Moni kulutti kasvonsa yhdessä vaalikaudessa, Anneli Jäätteenmäki kahdessa kuukaudessa. Useat pääministerit ovat pyrkineet presidentiksi, mutta vain Mauno Koivisto on onnistunut aikansa taitavimpana mediapoliitikkona. Toista ääripäätä edustaa Matti Vanhanen. Hän rapautti huippusuosionsa tuottamalla mustia otsikoita yksityisasioillaan. Vanhanen päätti lopulta erota, jottei olisi tullut erotetuksi.

Mikä on totta ja mikä tarua median mahdissa?

Tiedotusvälineillä, neljännellä valtiomahdilla, on tämän päivän Suomessa valtaa enemmän kuin koskaan aiemmin. Siinä missä takavuosien journalistit nöyristelivät herroja ja aristelivat rooliaan, tämän päivän päättäjät joutuvat väkisinkin ottamaan huomioon vallan vahtikoiran terävät hampaat.

Monet poliittisen, taloudellisen ja hengellisen vallan ylimmät käyttäjät muiden muassa Jaakko Lassila, Anneli Jäätteenmäki, Ilkka Kanerva, Suvi Lindén, Pekka Vennamo, Kauko Juhantalo, Iiro Viinanen, Mikael Lilius ja piispa Ilkka Kantola ovat joutuneet luopumaan tehtävistään median megafonivaikutuksen, tiedotusvälineiden päivästä toiseen ylläpitämän kohun takia. Viimeksi viestimet antoivat näytön mahdistaan vaalirahoituskiistan yhteydessä elokuussa 2009. Media teki palveluksen demokratialle pakottaessaan puolueet avautumaan yli vuoden mittaisen kohun ja julkisen painostuksen alla. Tiedotusvälineillä on paitsi valta muuttaa mielikuvia ja historian kulkua myös vahva moraalinen vastuu sananvapauden eettisinä toteuttajina.

Teräväkynäisenä poliittisena kolumnistina tunnettu Risto Uimonen on seurannut vallankäyttäjien suhdetta journalisteihin jo yli neljän vuosikymmenen ajan. Median mahti valottaa harvinaisen kiinnostavalla tavalla paitsi mediauhrien kirjavia kohtaloita myös demokratian palvelijoiden haasteellista sarkaa.

Hitaasti kiihtyvän pitkän kirin mies Sauli Väinämö Niinistö mikä hän on miehiään?

Värittömäksi ja vakavaksi luonnehditusta pikkukaupungin poliitikosta kehittyi 1990-luvun haasteellisten vuosien jälkeen tiukka talousmies, taitava huippupoliitikko ja suorasanainen kansansuosikki. Presidenttiehdokkaaksi Sauli Niinistöä kosiskeltiin jo vuoden 2000 vaaleihin, mutta tuolloin puolivallaton leskimies vielä antoi kosijoilleen rukkaset.

Kuusi vuotta myöhemmin Niinistö hävisi niukasti Tarja Haloselle, mutta vuonna 2012 hänestä leivottiin tasavallan 12. valtionpää kaikkien aikojen äänisaaliilla. Miehestä, joka ei alun pitäen halunnut presidentiksi, tuli sittenkin presidentti. Sauli Niinistön tie presidenttiyteen on ollut pitkä ja muhkurainen. Yksityisyyttään, vapauttaan ja julkisuuskuvaansa tarkoin varjeleva Niinistö on jäänyt lähipiirilleenkin arvoitukselliseksi ja ristiriitaiseksi persoonaksi. Kuoren alta löytyy kuitenkin tavallinen kuolevainen, jolle etenkin itseä koskevat päätökset ovat tuottaneet ajoittain melkoista tuskaa. Puolivallaton presidentti valottaa monipuolisesti Sauli Niinistön henkilökuvaa ja poliittisen uran valintoja, tarjoilee maukkaita anekdootteja ja käsittelee presidentin nykyistä asemaa EU-aikakaudella.

Suomen historian suosituin presidentti lähikuvassa.

Sauli Niinistö on Suomen historian suosituin presidentti vaalitulosten ja -gallupien mukaan. Kuinka hän on päässyt tuohon asemaan? Ja miten hän on onnistunut tehtävässään?

Sauli Niinistö on paradoksien mies. Hän on itsenäisen Suomen vähävaltaisin tasavallan presidentti ja maamme suosituin poliitikko. Hän on yksityisyyttään varjeleva mies, joka voitti vuoden 2012 presidentinvaalit kaikkien aikojen äänierolla - ja rikkoi oman ennätyksensä vuoden 2018 vaaleissa. Mutta minkälainen presidentti hän on? Miten Niinistö on onnistunut tehtävässään, erityisesti suhteessaan Venäjään ja Yhdysvaltoihin? Entä miten rouva Jenni Haukion näkyvä rooli on vaikuttanut median ja kansan käsitykseen presidentistä? Kokenut toimittaja ja tietokirjailija Risto Uimonen valottaa ja analysoi Sauli Niinistön tähänastista presidentinuraa runsaan fakta-aineiston ja haastattelujen pohjalta. Uimonen julkaisi vuonna 2012 kirjan Puolivallaton presidentti, joka käsitteli Niinistön tietä valtakunnan ykköspaikalle.

Risto Uimonen (s. 1947) tunnetaan politiikkaa asiantuntevasti ruotivista teoksistaan. Uimonen on työskennellyt muun muassa Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana, Kalevan päätoimittajana sekä Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittajana ja kolumnistina. Tällä hetkellä hän toimii vapaana tietokirjailijana ja kolumnistina. Uimonen on kirjoittanut muun muassa paljon luetut kirjat Iiro Viinasesta, Esko Ahosta, Juha Sipilästä ja Per-Erik Lundhista sekä Sauli Niinistön aiemmasta urasta.

Suomen historian suosituin presidentti lähikuvassa.Sauli Niinistö on Suomen historian suosituin presidentti vaalitulosten ja -gallupien mukaan. Kuinka hän on päässyt tuohon asemaan? Ja miten hän on onnistunut tehtävässään?Sauli Niinistö on paradoksien mies. Hän on itsenäisen Suomen vähävaltaisin tasavallan presidentti ja maamme suosituin poliitikko. Hän on yksityisyyttään varjeleva mies, joka voitti vuoden 2012 presidentinvaalit kaikkien aikojen äänierolla - ja rikkoi oman ennätyksensä vuoden 2018 vaaleissa. Mutta minkälainen presidentti hän on? Miten Niinistö on onnistunut tehtävässään, erityisesti suhteessaan Venäjään ja Yhdysvaltoihin? Entä miten rouva Jenni Haukion näkyvä rooli on vaikuttanut median ja kansan käsitykseen presidentistä?Kokenut toimittaja ja tietokirjailija Risto Uimonen valottaa ja analysoi Sauli Niinistön tähänastista presidentinuraa runsaan fakta-aineiston ja haastattelujen pohjalta. Uimonen julkaisi vuonna 2012 kirjan Puolivallaton presidentti, joka käsitteli Niinistön tietä valtakunnan ykköspaikalle.Risto Uimonen (s. 1947) tunnetaan politiikkaa asiantuntevasti ruotivista teoksistaan. Uimonen on työskennellyt muun muassa Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana, Kalevan päätoimittajana sekä Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittajana ja kolumnistina. Tällä hetkellä hän toimii vapaana tietokirjailijana ja kolumnistina. Uimonen on kirjoittanut muun muassa paljon luetut kirjat Iiro Viinasesta, Esko Ahosta, Juha Sipilästä ja Per-Erik Lundhista sekä Sauli Niinistön aiemmasta urasta.

”Pannaan ukko vaihtoon, jos tulosta ei tule."

Juha Sipilä

Sote-uudistus. Valtataistelu ay-liikkeen kanssa. Pakolaiskriisi. Ilmastonmuutos. Sipilän hallituksen kiivaat vuodet pääministerin omasta näkökulmasta kerrottuna.

Juha Sipilän kausi pääministerinä on myrskyisin sitten Esko Ahon lamahallituksen 1990-luvun alkupuoliskolla. Sipilä muodosti rohkeasti porvarihallituksen, otti siihen Perussuomalaiset ja jätti SDP:n oppositioon, vaikka tiesi, että Suomen talouden suunnan korjaamisesta tulee poliittisesti raskas urakka.

Hänen aikanaan talous on kääntynyt nousuun, työllisyys lisääntynyt ja velkaantuminen hidastunut. Tämän kaiken hinta on ollut kova, ja politiikan ulkopuolelta tullut Sipilä on välillä törmäillyt politiikanteon käytäntöjen kanssa.

Risto Uimonen käy kirjassaan läpi Juha Sipilän pääministerikauden keskeisiä tapahtumia ja paljastaa, mitä kulisseissa on tapahtunut. Sipilä on antanut haastatteluja kirjaan pitkin matkaa, ja hallituksen toiminnasta kertoo myös joukko muita politiikan avainhenkilöitä.

Risto Uimonen (s. 1947) on työskennellyt viimeksi Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana, Kalevan päätoimittajana sekä Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittajana ja kolumnistina. Hän on julkaissut kaksi kirjaa Sauli Niinistöstä ja kirjat muun muassa Iiro Viinasesta, Esko Ahosta sekä Per-Erik Lundhista.

”Pannaan ukko vaihtoon, jos tulosta ei tule."

Juha Sipilä

Sote-uudistus. Valtataistelu ay-liikkeen kanssa. Pakolaiskriisi. Ilmastonmuutos. Sipilän hallituksen kiivaat vuodet pääministerin omasta näkökulmasta kerrottuna.

Juha Sipilän kausi pääministerinä on myrskyisin sitten Esko Ahon lamahallituksen 1990-luvun alkupuoliskolla. Sipilä muodosti rohkeasti porvarihallituksen, otti siihen Perussuomalaiset ja jätti SDP:n oppositioon, vaikka tiesi, että Suomen talouden suunnan korjaamisesta tulee poliittisesti raskas urakka.

Hänen aikanaan talous on kääntynyt nousuun, työllisyys lisääntynyt ja velkaantuminen hidastunut. Tämän kaiken hinta on ollut kova, ja politiikan ulkopuolelta tullut Sipilä on välillä törmäillyt politiikanteon käytäntöjen kanssa.

Risto Uimonen käy kirjassaan läpi Juha Sipilän pääministerikauden keskeisiä tapahtumia ja paljastaa, mitä kulisseissa on tapahtunut. Sipilä on antanut haastatteluja kirjaan pitkin matkaa, ja hallituksen toiminnasta kertoo myös joukko muita politiikan avainhenkilöitä.

Risto Uimonen (s. 1947) on työskennellyt viimeksi Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana, Kalevan päätoimittajana sekä Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittajana ja kolumnistina. Hän on julkaissut kaksi kirjaa Sauli Niinistöstä ja kirjat muun muassa Iiro Viinasesta, Esko Ahosta sekä Per-Erik Lundhista.

Länsimaisen Suomen ja vapaan sanan puolustajat.

BBC:n suomalaistoimitus tuotti sensuroimatonta tietoa aikana, jolloin journalistinen vapaus ei Suomessa ollut itsestäänselvyys. Teos kuvaa uutisvirran huippuhetkiä ja suomalaistoimittajien elämää Lontoon kuhinassa.

Heti talvisodan jälkeen Englannin hallitus perusti BBC:n osaksi suomalaistoimituksen, jonka ydintehtävä oli toimia idän ja lännen välisessä informaatiosodassa lännen äänitorvena. Jatkosodan aikana BBC oli merkittävä tiedonvälittäjä sotasensuurin alla elävässä Suomessa. 1960-luvulla tilaa annettiin jo lontoolaisen elämänmenon esittelylle popmusiikista jalkapalloon; myöhemmin ETYK ja Falklandin sota työllistivät toimitusta. Toimituksen tehtävä oli saavutettu, kun Suomi oli vakaasti osa länttä EU-jäsenyyden myötä 1995.

Osa toimittajista on tehnyt näkyvää uraa, muun muassa Erkki Toivanen, Max Jakobson ja Pertti Salolainen. Lähes kaikki kirjoittajista ovat suomalaistoimituksessa työskennelleitä.

Risto Uimonen on tietokirjailija, kolumnisti, Julkisen sanan neuvoston entinen puheenjohtaja ja Kalevan entinen päätoimittaja. BBC:ssä 1973–1975.

Hanna Rajalahti työskentelee Haaga-Helian ammattikorkeakoulun yliopettajana ja on toiminut myös Talouselämän toimituspäällikkönä ja journalistiikan professorina. BBC:ssä 1996–1997.

Ilpo Salonen on tietokirjailija, Tekniikan Maailman tuottaja ja aikakauslehtitoimittaja Otavamediassa. BBC:ssä 1987–1997.

Presidentti, joka vei Suomen Natoon.

Kun Venäjä viimein riisui naamionsa ja hyökkäsi Ukrainaan, Suomi joutui tukalaan tilanteeseen. Sotilaalliselta liittoutumattomuudelta oli pudonnut pohja ja ulkopolitiikan suuntaa oli muutettava nopeasti. Presidentti Sauli Niinistö tarttui haasteeseen, ja vuotta myöhemmin Suomi oli Naton 31. jäsenmaa.

Toimittaja-kirjailija Risto Uimosen kolmas kirja Sauli Niinistöstä keskittyy Niinistön toisen presidenttikauden käännekohtiin: Putiniin ja Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa, Suomen Natoon liittymiseen sekä Niinistön toimiin niin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kuin mittaushistorian suosituimpana valtionpäänä. Kirjasta käy ilmi, miten Niinistö on kahden kautensa aikana onnistunut palauttamaan presidentti-instituutiolle sitä arvovaltaa, jota se oli menettänyt perustuslain uudistuksissa. Presidentti Niinistö on antanut kirjaa varten haastatteluja, ja kirjassa on aivan uutta tietoa Naton jäsenyyteen johtaneiden tapahtumien dramaattisista käänteistä ja jäsenyysneuvottelujen etenemisestä.

Risto Uimonen (s. 1947) on espoolainen tietokirjailija ja journalisti. Hän on kirjoittanut tietokirjoja poliitikoista, poliittisista imagoista, poliitikkojen suhteista mediaan sekä median vallasta. Uimonen työskenteli lähes 40 vuotta sanomalehdissä, radiossa ja televisiossa ja toimi kuusi vuotta Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana.

Presidentti, joka vei Suomen Natoon.

Kun Venäjä viimein riisui naamionsa ja hyökkäsi Ukrainaan, Suomi joutui tukalaan tilanteeseen. Sotilaalliselta liittoutumattomuudelta oli pudonnut pohja ja ulkopolitiikan suuntaa oli muutettava nopeasti. Presidentti Sauli Niinistö tarttui haasteeseen, ja vuotta myöhemmin Suomi oli Naton 31. jäsenmaa.

Toimittaja-kirjailija Risto Uimosen kolmas kirja Sauli Niinistöstä keskittyy Niinistön toisen presidenttikauden käännekohtiin: Putiniin ja Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa, Suomen Natoon liittymiseen sekä Niinistön toimiin niin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kuin mittaushistorian suosituimpana valtionpäänä. Kirjasta käy ilmi, miten Niinistö on kahden kautensa aikana onnistunut palauttamaan presidentti-instituutiolle sitä arvovaltaa, jota se oli menettänyt perustuslain uudistuksissa. Presidentti Niinistö on antanut kirjaa varten haastatteluja, ja kirjassa on aivan uutta tietoa Naton jäsenyyteen johtaneiden tapahtumien dramaattisista käänteistä ja jäsenyysneuvottelujen etenemisestä.

Risto Uimonen (s. 1947) on espoolainen tietokirjailija ja journalisti. Hän on kirjoittanut tietokirjoja poliitikoista, poliittisista imagoista, poliitikkojen suhteista mediaan sekä median vallasta. Uimonen työskenteli lähes 40 vuotta sanomalehdissä, radiossa ja televisiossa ja toimi kuusi vuotta Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana.

Yritysjohtajasta politiikan huipulle

Kattava henkilökuva kertoo, mikä Juha Sipilä on miehiään ja miten aloitteleva poliitikko harppasi pystymetsästä vanhan valtapuolueen johtoon ja pian sen jälkeen vahvaksi pääministeriehdokkaaksi.

Juha Sipilä astui heti poliittisen uransa alkumetreillä suoraan suuriin saappaisiin. Risto Uimonen kertoo, mikä Juha Sipilä on miehiään ja miten aloitteleva poliitikko, insinööri ja yritysjohtaja harppasi pystymetsästä vanhan valtapuolueen johtoon ja pian sen jälkeen vahvaksi pääministeriehdokkaaksi. Sipilä nousi kansanedustajaksi ensi yrittämällään vuonna 2011. Jo samana keväänä hänet valittiin Keskustan eduskuntaryhmän toiseksi varapuheenjohtajaksi. Kesän 2012 puoluekokouksessa Sipilä valittiin Suomen Keskustan puheenjohtajaksi.Sipilä valmistui diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta vuonna 1986. Ennen politiikkaan siirtymistään hänet tunnettiin yritysjohtajana, joka IT-alan huippuvuosina 90-luvulla kasvatti johtamaansa Solitra Oy:tä 100 prosentin vuotuista kasvuvauhtia. Onnistuneen yrityskaupan johdosta Sipilästä tuli yksi ensimmäisiä nk. Oulun IT-miljonäärejä.Kirja kertoo, miksi Sipilä vaihtoi yritysjohtajuuden politiikkaan, miten tapahtui yllätysnousu Keskustan johtoon sekä miten Sipilä pystyi herättämään luottamusta ja kukistamaan Keskustan ammattipoliitikot.

Risto Uimonen on kokenut journalisti ja tietokirjailija, joka jäi vuoden 2009 alussa eläkkeelle sanomalehti Kalevan päätoimittajan tehtävästä. Vuodesta 2010 hän on toiminut Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana. Uimonen on kirjoittanut kirjoja Suomen politiikasta, median asemasta ja imagonrakennuksesta sekä henkilökuvat mm. Iiro Viinasesta, Per-Erik Lundhista ja Juha Sipilästä.

Ministeri Per-Erik Lundh on suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen arvostetuimpia mutta myös vähiten tunnettuja vallankäyttäjiä. Sodan jälkeisen ajan vaikutusvaltaisimpiin ay-johtajiin kuuluva Lundh ei pitänyt ääntä itsestään tai tekemisistään. Tämä kirja avaa tuntemattomaksi jääneen Lundhin persoonallisuutta ja valottaa, millainen ihminen kätkeytyy pokerinaaman taakse.Lundh aloitti 16-vuotiaana työuransa Porvoossa sorvarina ja ammattiosaston jäsenmaksujen kerääjänä. Siitä alkoi hänen huikea nousunsa ay-liikkeen järjestötikkailla. Vuonna 1983 hänet valittiin SAK:n sihteerin tehtävästä suuren Metallityöväen liiton puheenjohtajaksi.Lundhista tuli merkittävä järjestövallan käyttäjä ja taloudellisen vastuun kantaja, jonka mielipiteitä ja linjauksia kuunneltiin tarkalla korvalla presidentinlinnassa, hallituksessa, Suomen Pankissa, Eteläranta 10:ssä ja teollisuuden vuorineuvosten parissa. Metalliliitossa toteutettuja rohkeita sopimuspolitiikan uudistuksia kutsuttiin Lundhin linjaksi. Lundhin nauttimaa arvostusta kuvaa hyvin se, että kun hän jäi eläkkeelle vuonna 2000, tasavallan presidentti myönsi hänelle ministerin arvon ensimmäisenä ay-johtajana.