Samu Nyström – författare
333 kr
Läs direkt efter köp
169 kr
Läs direkt efter köp
Vuoden 1939 alkaessa Suomen nuori kansakunta oli viimein päässyt vaurastumisen ja kehityksen tielle. Erityisesti tämä näkyi maan pääkaupungissa, jonne oli 1930-luvulla kohonnut liuta uusia maamerkkejä kuten Eduskuntatalo, Postitalo, Naistenklinikka, Lasipalatsi, hotelli Torni - sekä vuoden 1940 olympialaisia varten rakennetut Messuhalli ja Olympiastadion.Juhlapuheissa korostettiin olympiahankkeen merkitystä - vuonna 1939 tehtävillä valmisteluilla varmistettaisiin, että Suomi voisi näyttävästi astua kansainvälisen huomion keskipisteeseen.Mitä pidemmälle vuosi 1939 eteni, sitä enemmän elämää alkoivat kuitenkin varjostaa koko Euroopan taivaan synkentäneet pilvet. Olympialaisten sijaan edessä olivat lopulta talvisodan kuukaudet.Professori Laura Kolbe tarkastelee vuoden 1939 Helsinkiä hallinnon ja kunnallispolitiikan näkökulmasta.Dosentti Samu Nyström kirjoittaa kaupunkielämän arjesta ja juhlasta seuraten, miten sota lopulta vyöryi vastustamattomasti helsinkiläisten elämään.Filosofian tohtori Henrik Tala käy läpi kansainvälisen poliittisen murroksen vaiheita päähenkilönään pääministeri A. K. Cajander, joka pyrki luovimaan Suomea odotettavissa olevan suursodan varjosta kohti rauhan väyliä ja samaan aikaan varustamaan maata siltä varalta, että sotaan kuitenkin jouduttaisiin.Tekstien rinnalla oman tarinansa kertoo läpi kirjan kulkeva kuvitus, historialliset valokuvat vuoden 1939 Helsingistä.Teos jatkaa Helsinki-kirjasarjaa, jossa on aikaisemmin julkaistu Helsinki 1918 - Pääkaupunki ja sota (2008) sekä Helsinki 1945 - Pääkaupunki ja rauha (2015).
308 kr
Läs direkt efter köp
174 kr
Läs direkt efter köp
Maailmansodan ja Suomen sisällissodan tapahtumat helsinkiläisen kaupunkiyhteisön silmin.
Mistä perheen jokapäiväinen leipä hankitaan, jos kauppojen hyllyt ovat tyhjiä? Mitä tehdä, jos lompakossa ja säästössä olevat rahat menettävät yhdessä päivässä arvonsa? Missä on kodin turvallisin paikka, jos kotikadulla käydään kaupunkisotaa? Näihin ja moniin muihin vaikeisiin kysymyksiin jokainen helsinkiläinen joutui etsimään vastauksia vuosina 1914-1918.
Sodan ja vallankumouksien vuodet olivat pelkojen lisäksi täynnä lupauksia ja toiveita, jotka lopulta vaihtuivat pettymyksiin ja väkivaltaisuuksiin. Suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän romahtaessa myös kaupunkiyhteisön perusteet sortuivat. Kadut täyttyivät mielenosoituksista ja mellakoista. Kaupunkilaiset alkoivat järjestäytyä alhaaltapäin. Syntyi järjestysmiesjoukkoja, työväenkaarteja ja suojeluskuntia, jotka pyrkivät aluksi yleisen järjestyksen turvaamiseen, mutta alkoivat pian varustautua toisiaan vastaan.
Loppuvuodesta 1917 Helsinki oli pelon kaupunki. Myöhään illalla 26.1.1918 Helsingin työväentalon torniin nostettiin punainen lyhty vallankumouksen alkamisen merkiksi - ja pitkään pelätty sota saapui kaupunkiin.
Punaisen Suomen pääkaupungin aikaa kesti kaksi ja puoli kuukautta, minkä jälkeen Helsingistä tuli valkoisten ja saksalaisten kaupunki. Väkivaltaisuuksien rinnalla jokapäiväisen elämän ongelmat vaikeutuivat päivä päivältä, ja vain maailmansodan päättyminen marraskuussa 1918 pelasti helsinkiläiset nälänhädältä.
FT Samu Nyström on on historiantutkija ja tietokirjailija, jonka kirjallinen tuotanto on keskittynyt Helsingin kaupunkihistoriaan.