Sanna Nyqvist – författare

Paul Auster, Peter Høeg, Jhumpa Lahiri, Kazuo Ishiguro, Don DeLillo

Tutkijat ovat saaneet luettavakseen Keltaisen kirjaston parhaita teoksia. Tarkan lukijan käsissä tutut ja tulevat klassikot taipuvat yllättäviin asentoihin.

Mitä yhteistä on Ridge Forresterilla ja italialaisella nykykirjallisuudella? Kumpi Alice Munron omaan elämään pohjautuvissa teoksissa on tärkeämpää: tosiasiat vai tunteiden totuus? Miksi Toni Morrisonin Sinisimmistä silmistä tuli kielletty kirja? Onko Jennifer Eganin Aika suuri hämäys punkromaani vai mikä? Mitä merkityksiä tieteellä ja tutkijoilla on Peter Høegin tuotannossa? Kirjaan sisältyy myös monia Keltaisen kirjaston kirjoja kääntäneen Helene Bützowin haastattelu sekä johdatus siihen, mitä maailmankirjallisuus oikeastaan tarkoittaa.

Kirjan toimittajista Heta Pyrhönen ja Sanna Nyqvist työskentelevät Helsingin yliopistolla, Pyrhönen yleisen kirjallisuustieteen professorina ja Nyqvist tutkijatohtorina. Päivi Koivisto on väitellyt kotimaisesta nykykirjallisuudesta ja työskentelee kustannustoimittajana. Esseiden kirjoittajat ovat Helsingin yliopiston tohtoriopiskelijoita.

Nobelin kirjallisuuspalkinnon kulisseissa

Teos paljastaa kirjallisen vallankäytön näyttämön. Dynamiitin keksijän rahoilla on palkittu kirjallisuutta liki 120 vuoden ajan. Miten käy jatkossa?

Kiehtovat yksityiskohdat valottavat suurempia linjoja ja kertovat siitä, millaista kirjallisuutta Ruotsin Akatemian Nobel-komitea on eri aikoina halunnut nostaa valokeilaan ja miksi. Vuonna 2018 Nobelin kirjallisuuspalkinto jäi ainoana Nobel-palkintona jakamatta Ruotsin Akatemiaa ravistelevan skandaalin vuoksi. Miten käy syksyllä 2019? Pystyykö ulkopuolisilla asiantuntijoilla vahvistettu Akatemia tekemään päätöksiä, jotka kantavat palkinnon skandaalin ylitse? Ja mitä tästä kaikesta ajattelisi Alfred Nobel, intohimoinen keksijä, kirjallisuuden harrastaja ja omaehtoinen ajattelija?

FT Sanna Nyqvist on kirjallisuudentutkija ja tietokirjailija. Hän on tutkinut muun muassa jäljittelyä, väärennöksiä ja kirjallisuuden tekijänoikeuksia. Hän on kirjoittanut näistä aiheista myös suurelle yleisölle ja toimii Parnasson vakituisena kolumnistina.

Nobelin kirjallisuuspalkinnon kulisseissa

Teos paljastaa kirjallisen vallankäytön näyttämön. Dynamiitin keksijän rahoilla on palkittu kirjallisuutta liki 120 vuoden ajan. Miten käy jatkossa?

Kiehtovat yksityiskohdat valottavat suurempia linjoja ja kertovat siitä, millaista kirjallisuutta Ruotsin Akatemian Nobel-komitea on eri aikoina halunnut nostaa valokeilaan ja miksi. Vuonna 2018 Nobelin kirjallisuuspalkinto jäi ainoana Nobel-palkintona jakamatta Ruotsin Akatemiaa ravistelevan skandaalin vuoksi. Miten käy syksyllä 2019? Pystyykö ulkopuolisilla asiantuntijoilla vahvistettu Akatemia tekemään päätöksiä, jotka kantavat palkinnon skandaalin ylitse? Ja mitä tästä kaikesta ajattelisi Alfred Nobel, intohimoinen keksijä, kirjallisuuden harrastaja ja omaehtoinen ajattelija?

FT Sanna Nyqvist on kirjallisuudentutkija ja tietokirjailija. Hän on tutkinut muun muassa jäljittelyä, väärennöksiä ja kirjallisuuden tekijänoikeuksia. Hän on kirjoittanut näistä aiheista myös suurelle yleisölle ja toimii Parnasson vakituisena kolumnistina.

Miten maisema muuttaa ihmistä – ja ihminen maisemaa?

Lähde Jane Austenin, Virginia Woolfin, Tove Janssonin ja muiden klassikkokirjailijoiden matkassa rannalle ja koe maisema kirjailijan silmin.

Rannalla on kiehtova matka suolantuoksuiseen kulttuurihistoriaan ja kirjailijoiden lempirannoille. Jane Austen reippaili Englannin etelärannikolla, Marcel Proust palasi vuosi toisensa jälkeen Normandian kimmeltävään valoon, ja Tove Jansson loi oman paratiisinsa Suomenlahden saarelle. Rantojen lumo on osa jaettua kokemusmaailmaamme ja luontosuhdettamme. Mutta miten pitkään saamme kokea rakkaat rantamme sellaisina kuin ne nyt ovat? Tätä pohti jo August Strindberg 1800-luvun lopulla, kun teollisuus ja turismi muokkasivat Tukholman saaristoa.

Rannalla on mukaansatempaava ja yllätyksellinenkin kertomus siitä, miksi rannoista on tullut meille tunteiden maisemia, turvapaikkoja ja seikkailujen saarekkeita.

Sanna Nyqvist on tietokirjailija ja yleisen kirjallisuustieteen dosentti Helsingin yliopistossa. Hänen kirjoituksensa avaavat poikkeuksellisia näkökulmia kirjallisuuteen ja kirjojen kanssa elämiseen. Kirjalliset väärennökset (2018, yhdessä Outi Ojan kanssa) käsittelee kirjallisuushistorian nurjia puolia, ja Räjähdemiehen perintö (2019) johdattaa Nobelin kirjallisuuspalkinnon kulisseihin. Nyqvist on myös kirjallisuuslehti Parnasson kolumnisti.

Miten maisema muuttaa ihmistä – ja ihminen maisemaa?

Lähde Jane Austenin, Virginia Woolfin, Tove Janssonin ja muiden klassikkokirjailijoiden matkassa rannalle ja koe maisema kirjailijan silmin.

Rannalla on kiehtova matka suolantuoksuiseen kulttuurihistoriaan ja kirjailijoiden lempirannoille. Jane Austen reippaili Englannin etelärannikolla, Marcel Proust palasi vuosi toisensa jälkeen Normandian kimmeltävään valoon, ja Tove Jansson loi oman paratiisinsa Suomenlahden saarelle. Rantojen lumo on osa jaettua kokemusmaailmaamme ja luontosuhdettamme. Mutta miten pitkään saamme kokea rakkaat rantamme sellaisina kuin ne nyt ovat? Tätä pohti jo August Strindberg 1800-luvun lopulla, kun teollisuus ja turismi muokkasivat Tukholman saaristoa.

Rannalla on mukaansatempaava ja yllätyksellinenkin kertomus siitä, miksi rannoista on tullut meille tunteiden maisemia, turvapaikkoja ja seikkailujen saarekkeita.

Sanna Nyqvist on tietokirjailija ja yleisen kirjallisuustieteen dosentti Helsingin yliopistossa. Hänen kirjoituksensa avaavat poikkeuksellisia näkökulmia kirjallisuuteen ja kirjojen kanssa elämiseen. Kirjalliset väärennökset (2018, yhdessä Outi Ojan kanssa) käsittelee kirjallisuushistorian nurjia puolia, ja Räjähdemiehen perintö (2019) johdattaa Nobelin kirjallisuuspalkinnon kulisseihin. Nyqvist on myös kirjallisuuslehti Parnasson kolumnisti.