Kanava-palkintoehdokas 2019!Vuonna 1784 kuningas Kustaa III hankki Karibialta pikkuriikkisen Saint-Barthelemyn kalliosaaren, josta tuli hyvän sataman ansiosta orjatalouden solmukohta. Tiesitkö, että saaren ylläpitämiseen osallistuivat myös suomalaistaustaiset kuvernöörit, sotilaat ja merimiehet? Suomalaiset myös sijoittivat orjatalouteen ja hyötyivätkaupasta. Tulihan raaka-ainekin Turun sokeritehtaalle Karibian orjaplantaaseilta.Kirja piirtää samaan aikaan isoa ja pientä kuvaa: toisaalta se uppoutuu orjien, herrojen, kauppiaiden, sotilaiden ja merimiesten elämään ja kokemuksiin pienellä syrjäisellä Saint-Barthelemyn saarella ja toisaalta se avaa globaalin siirtomaa-ajan mekanismeja. Orjia ja isäntiä käsittelee myös orjuuden vastaista taistelua, joka oli yksi ihmiskunnan ensimmäisiä suuria moderneja joukkoliikkeitä.

Akseli Leppänen oli rehti suomalainen mies, joka pakeni suuren rakkautensa hylkäämänä Kongoon. Belgian kuningas Leopold II:n yksityisomistukseen 1880-luvulla päätynyt orjavaltio ja myöhempi Belgian Kongo tarvitsivat suunnattoman alueen valvontaan sotilaita ja kumin ja muiden rikkaiden luonnonvarojen riistämiseen laivamiehiä ja työnjohtajia. Akseli ja tuhannet muut suomalaiset ja skandinaavit matkasivat Kongoon vaurastumisen ja seikkailujen houkuttelemana vuosina 1880-1930. Moni sairastui ja pettyi, useat rikastuivat. Suomalaisia saattoi kohdata mitä epätodennäköisimmissä paikoissa päiväntasaajan viidakoista Katangan kuparikaivoksille. Ilman skandinaaveja ja suomalaisia Kongon verisen siirtomaajärjestelmän rakentaminen ja ylläpito ei olisi ollut mahdollista.Jouko Aaltonen on dokumenttielokuvantekijä, tuottaja ja tietokirjailija. Hän on myös tutkija ja Aalto-yliopiston dosentti. Seppo Sivonen on yleisen, erityisesti Afrikan historian dosentti, joka on kirjoittanut useita teoksia Afrikan ja Aasian historiasta, kolonialismin ja eri kulttuurien kohtaamisesta.Tekijöiden aiempi kirja Orjia ja isäntiä (2019) sai Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon ja oli ehdolla Kanava-palkinnon saajaksi.

Mukaansatempaava kertomus suuresta rahasta, aseista ja öljystä – ja suomalaisista niiden ympärilläNobelien mahtava dynastia vaikutti 1800-luvun ja 1900-luvun alun Venäjällä, niin ase- kuin öljyteollisuudessa. Suku rakensi venäläisen öljyntuotannon, ja ennen ensimmäistä maailmansotaa Venäjä tuotti puolet maapallon öljystä.Suomalaiset olivat mukana Nobelien talousimperiumissa ja vaikuttivat Pietarissa ja Venäjän nousevan öljyteollisuuden ytimessä Kaukasian Bakussa ja Dossorissa. Satojen suomalaisten uurastus takasi, että öljyä riitti suurten teollisuuslaitosten koneistoihin, uusien liikennevälineiden polttomoottoreihin ja suomalaisten peräkylien valonlähteisiin. Samalla paisuivat Nobelien rahakirstut.Millaisen jäljen öljyn historiaan jättivät Bakussa Nobelin öljy-yhtiön johtajana 1880-luvulla toiminut Gustaf Törnudd, kemian insinööri Einar Kahelin, Dossorissa kilpailevaa yhtiötä johtanut Severin Tigerstedt ja monet muut suomalaiset?Seppo Sivonen on yleisen historian dosentti, joka on kirjoittanut teoksia Aasian ja Afrikan historiasta. Jouko Aaltonen on dokumenttielokuvantekijä, tuottaja, tutkija ja tietokirjailija. Hän on taiteen tohtori ja Aalto-yliopiston dosentti. He ovat aiemmin kirjoittaneet yhdessä teoksen Orjia ja isäntiä – ruotsalais-suomalainen siirtomaaherruus Karibialla (Into 2019) ja Kongon Akseli – suomalaiset ja skandinaavit kolonialismin rakentajina (Into 2022).

Kanava-palkintoehdokas 2019!Vuonna 1784 kuningas Kustaa III hankki Karibialta pikkuriikkisen Saint-Barthelemyn kalliosaaren, josta tuli hyvän sataman ansiosta orjatalouden solmukohta. Tiesitkö, että saaren ylläpitämiseen osallistuivat myös suomalaistaustaiset kuvernöörit, sotilaat ja merimiehet? Suomalaiset myös sijoittivat orjatalouteen ja hyötyivätkaupasta. Tulihan raaka-ainekin Turun sokeritehtaalle Karibian orjaplantaaseilta.Kirja piirtää samaan aikaan isoa ja pientä kuvaa: toisaalta se uppoutuu orjien, herrojen, kauppiaiden, sotilaiden ja merimiesten elämään ja kokemuksiin pienellä syrjäisellä Saint-Barthelemyn saarella ja toisaalta se avaa globaalin siirtomaa-ajan mekanismeja. Orjia ja isäntiä käsittelee myös orjuuden vastaista taistelua, joka oli yksi ihmiskunnan ensimmäisiä suuria moderneja joukkoliikkeitä.

Akseli Leppänen oli rehti suomalainen mies, joka pakeni suuren rakkautensa hylkäämänä Kongoon. Belgian kuningas Leopold II:n yksityisomistukseen 1880-luvulla päätynyt orjavaltio ja myöhempi Belgian Kongo tarvitsivat suunnattoman alueen valvontaan sotilaita ja kumin ja muiden rikkaiden luonnonvarojen riistämiseen laivamiehiä ja työnjohtajia. Akseli ja tuhannet muut suomalaiset ja skandinaavit matkasivat Kongoon vaurastumisen ja seikkailujen houkuttelemana vuosina 1880-1930. Moni sairastui ja pettyi, useat rikastuivat. Suomalaisia saattoi kohdata mitä epätodennäköisimmissä paikoissa päiväntasaajan viidakoista Katangan kuparikaivoksille. Ilman skandinaaveja ja suomalaisia Kongon verisen siirtomaajärjestelmän rakentaminen ja ylläpito ei olisi ollut mahdollista.Jouko Aaltonen on dokumenttielokuvantekijä, tuottaja ja tietokirjailija. Hän on myös tutkija ja Aalto-yliopiston dosentti. Seppo Sivonen on yleisen, erityisesti Afrikan historian dosentti, joka on kirjoittanut useita teoksia Afrikan ja Aasian historiasta, kolonialismin ja eri kulttuurien kohtaamisesta.Tekijöiden aiempi kirja Orjia ja isäntiä (2019) sai Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon ja oli ehdolla Kanava-palkinnon saajaksi.

Mukaansatempaava kertomus suuresta rahasta, aseista ja öljystä – ja suomalaisista niiden ympärilläNobelien mahtava dynastia vaikutti 1800-luvun ja 1900-luvun alun Venäjällä, niin ase- kuin öljyteollisuudessa. Suku rakensi venäläisen öljyntuotannon, ja ennen ensimmäistä maailmansotaa Venäjä tuotti puolet maapallon öljystä.Suomalaiset olivat mukana Nobelien talousimperiumissa ja vaikuttivat Pietarissa ja Venäjän nousevan öljyteollisuuden ytimessä Kaukasian Bakussa ja Dossorissa. Satojen suomalaisten uurastus takasi, että öljyä riitti suurten teollisuuslaitosten koneistoihin, uusien liikennevälineiden polttomoottoreihin ja suomalaisten peräkylien valonlähteisiin. Samalla paisuivat Nobelien rahakirstut.Millaisen jäljen öljyn historiaan jättivät Bakussa Nobelin öljy-yhtiön johtajana 1880-luvulla toiminut Gustaf Törnudd, kemian insinööri Einar Kahelin, Dossorissa kilpailevaa yhtiötä johtanut Severin Tigerstedt ja monet muut suomalaiset?Seppo Sivonen on yleisen historian dosentti, joka on kirjoittanut teoksia Aasian ja Afrikan historiasta. Jouko Aaltonen on dokumenttielokuvantekijä, tuottaja, tutkija ja tietokirjailija. Hän on taiteen tohtori ja Aalto-yliopiston dosentti. He ovat aiemmin kirjoittaneet yhdessä teoksen Orjia ja isäntiä – ruotsalais-suomalainen siirtomaaherruus Karibialla (Into 2019) ja Kongon Akseli – suomalaiset ja skandinaavit kolonialismin rakentajina (Into 2022).