Sinikka Nopola – författare

Elämän kaari hämäläisen hykerryttävästä vinkkelistä.

Sinikka Nopolan pääosin ennen julkaisemattomia juttuja.

Hämäläisen koko elämänkaari terävän ja omaperäisen humoristin käsittelyssä. Hämäläinen leikkii, menee kouluun, opiskelee, ottaa työpaikan, menee naimisiin, kasvattaa lapsia, matkustaa, saunoo, mökkeilee. Tuli kohdalle onnenpotku tai kuolema, hämäläinen toteaa: "Ei tehrä tästä ny numeroo".

Sinikka Nopola kirjoittaa sekä aikuisille että lapsille. Hänen tuotantoonsa kuuluu lyhytproosaa, esseitä, lastenromaaneja, -näytelmiä ja -musikaaleja, kuunnelmia, tv-draamaa, animaatiokäsikirjoituksia, pakinoita ja laulunsanoituksia.

Sinikka Nopolan hämäläistrilogian kolmas itsenäinen osa

Perisuomalaista sielunmaisemaa maalaava draamallinen romaani kertoo käännekohdasta Eilan ja Rampen elämässä: Likka on lopulta löytänyt sulhasehdokkaan, Pirkan, joka hurmaa oitis Eilan.

Pirkka pukeutuu viksusti, syö sushia ja juo pressoa. "Se kattoo mua nin syvälle silmiin, se keskittyy ihmiseen", Eila sanoo Rampelle. Likka ilmoittaa ystävättärilleen, ettei lähde enää edes lenkille. "Koska mää seurustelen."Eila ja Rampe joutuvat Pirkkaan tutustuessaan ottamaan kantaa omaan "ydinminäänsä", onnellisuuteen ja koko maailmankaikkeuteen sekä käymään Helsingissä. Mutta mitä Rampelle tapahtuu, kun perheen naisväki pyörii Pirkan ympärillä? Kenen on viimeinen sana: kyä tässä jotain häikkää o?

Sinikka Nopola kirjoittaa sekä aikuisille että lapsille. Hänen tuotantoonsa kuuluu lyhytproosaa, esseitä, lastenromaaneja, -näytelmiä ja -musikaaleja, kuunnelmia, tv-draamaa, animaatiokäsikirjoituksia, pakinoita ja laulunsanoituksia.

Sinikka Nopolan HS:n Kuukausiliitteestä tuttuja, rakastettuja kolumneja yksissä kansissa.

Miksi luemme vääriä kirjoja? Kuulummeko vaunu- vai tunneli-ihmisiin? Onko maapallollamme liikaa tarjontaa? Minkälainen on naisen nopeutettu vaatehistoria?

Sinikka Nopola on kirjoituskokoelmassaan polttavien kysymysten ja yllätyksellisten väitteiden äärellä. Mukana on ihmisen koko elämänkaari: ensimmäinen koulupäivä, nuoren aikuisen kummalliset kokemukset työelämässä ja oudoksi vääntyvä päivä vanhuksena. Nopolalle tuttuun tapaan teksteissä liikutaan lajien rajamailla: niissä on esseemäistä pohdintaa, kolumnimaista terävyyttä ja novellin yllätyksellisyyttä. Suurin osa kokoelmasta on julkaistu Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä vuosina 2001–2004. Mukana on myös aiempia kirjoituksia sekä muutama ennen julkaisematon.

Sinikka Nopola on armoitettu lyhytprosaisti, arkeen ja ihmiseen salakavalasti pinttyneiden tapojen pistämätön kuvaaja.

Sinikka Nopolan hämäläistrilogian toinen, itsenäinen osa.

Eilan, Rampen ja likan elämää uusista näkökulmista: mitä on luvassa, kun hämäläinen yrittää löytää itsestään myös positiivisia puolia?

Henkilöt: Eila, Rampe ja likkaLaji: Draamallinen proosaJuoni: Eila ja Rampe ponnistelevat elääkseen mahdollisimman viksusti. Likka ponnistelee elääkseen mahdollisimman näkymättömästi.Teema: PerhesuhteetSanoma: Mee ny jo asiaan.

Sinikka Nopola on armoitettu lyhytprosaisti, arkeen ja ihmiseen salakavalasti pinttyneiden tapojen pistämätön kuvaaja. Hänen Eilasta, Rampesta ja Likasta kertovista teksteistään tuli nopeasti suomalaislukijoiden suursuosikkeja.

Eila ja Rampe matkaavat tapaamaan ihmeparantajaa ja käyvät visiitillä likan luona. Samalla he pohtivat, miksi elämme.

Rampen jalka on alkanut niksua, ja Eila haluaa viedä Rampen ihmeparantajan puheille. "Mää en minkään hihhulin kaarettavaks lähre", Rampe toteaa.

Matkareitti kulkee lännenratsastuskilpailuiden ja maailman suurimman kyläkaupan kautta. Myös likkaa käydään tervehtimässä. Eilan, Rampen ja likan sananvaihto häilyy arkisen ja "pyhän" aallokossa. Rampe muistuttaa yhtäkkiä Eilan silmissä Mannerheimia, Eila Rampen mielestä Gina Lollobrigidaa ja likka epäilee olevansa Marie Curien reinkarnaatio. Eila miettii, olisiko pitänyt sittenkin osallistua Miss Yyteri -kilpailuun, Rampe pohtii, oliko Lasarus sittenkin vain koomassa ja likka pähkäilee, saisiko äiti Amman halaus aikaan elämänmuutoksen. Mutta löytyykö elämän tarkoitus? Rampe: "Mitäs tässä, hissuksiin mennään." Eila: "Ei ny niin hissuksiin. Luetaan lehtiä, katellaan telkkaria ja seurataan asioita." Teksti liikkuu lajien rajamaastossa. Eila, Rampe ja elämän tarkoitus on draamallinen romaani mutta myös kertomuskokoelma. Osa teksteistä taipuu ääneen luettaviksi proosarunoiksi.

Sinikka Nopola kirjoittaa sekä aikuisille että lapsille. Hänen tuotantoonsa kuuluu lyhytproosaa, esseitä, lastenromaaneja, -näytelmiä ja -musikaaleja, kuunnelmia, tv-draamaa, animaatiokäsikirjoituksia, pakinoita ja laulunsanoituksia.

Eila ja Rampe matkaavat tapaamaan ihmeparantajaa ja käyvät visiitillä likan luona. Samalla he pohtivat, miksi elämme.

Rampen jalka on alkanut niksua, ja Eila haluaa viedä Rampen ihmeparantajan puheille. "Mää en minkään hihhulin kaarettavaks lähre", Rampe toteaa.

Matkareitti kulkee lännenratsastuskilpailuiden ja maailman suurimman kyläkaupan kautta. Myös likkaa käydään tervehtimässä. Eilan, Rampen ja likan sananvaihto häilyy arkisen ja "pyhän" aallokossa. Rampe muistuttaa yhtäkkiä Eilan silmissä Mannerheimia, Eila Rampen mielestä Gina Lollobrigidaa ja likka epäilee olevansa Marie Curien reinkarnaatio. Eila miettii, olisiko pitänyt sittenkin osallistua Miss Yyteri -kilpailuun, Rampe pohtii, oliko Lasarus sittenkin vain koomassa ja likka pähkäilee, saisiko äiti Amman halaus aikaan elämänmuutoksen. Mutta löytyykö elämän tarkoitus? Rampe: "Mitäs tässä, hissuksiin mennään." Eila: "Ei ny niin hissuksiin. Luetaan lehtiä, katellaan telkkaria ja seurataan asioita." Teksti liikkuu lajien rajamaastossa. Eila, Rampe ja elämän tarkoitus on draamallinen romaani mutta myös kertomuskokoelma. Osa teksteistä taipuu ääneen luettaviksi proosarunoiksi.

Sinikka Nopola kirjoittaa sekä aikuisille että lapsille. Hänen tuotantoonsa kuuluu lyhytproosaa, esseitä, lastenromaaneja, -näytelmiä ja -musikaaleja, kuunnelmia, tv-draamaa, animaatiokäsikirjoituksia, pakinoita ja laulunsanoituksia.

Elämän kaari hämäläisen hykerryttävästä vinkkelistä.

Sinikka Nopolan pääosin ennen julkaisemattomia juttuja.

Hämäläisen koko elämänkaari terävän ja omaperäisen humoristin käsittelyssä. Hämäläinen leikkii, menee kouluun, opiskelee, ottaa työpaikan, menee naimisiin, kasvattaa lapsia, matkustaa, saunoo, mökkeilee. Tuli kohdalle onnenpotku tai kuolema, hämäläinen toteaa: "Ei tehrä tästä ny numeroo".

Sinikka Nopola kirjoittaa sekä aikuisille että lapsille. Hänen tuotantoonsa kuuluu lyhytproosaa, esseitä, lastenromaaneja, -näytelmiä ja -musikaaleja, kuunnelmia, tv-draamaa, animaatiokäsikirjoituksia, pakinoita ja laulunsanoituksia.

Sinikka Nopolan hämäläistrilogian toinen, itsenäinen osa.

Eilan, Rampen ja likan elämää uusista näkökulmista: mitä on luvassa, kun hämäläinen yrittää löytää itsestään myös positiivisia puolia?

Henkilöt: Eila, Rampe ja likkaLaji: Draamallinen proosaJuoni: Eila ja Rampe ponnistelevat elääkseen mahdollisimman viksusti. Likka ponnistelee elääkseen mahdollisimman näkymättömästi.Teema: PerhesuhteetSanoma: Mee ny jo asiaan.

Sinikka Nopola on armoitettu lyhytprosaisti, arkeen ja ihmiseen salakavalasti pinttyneiden tapojen pistämätön kuvaaja. Hänen Eilasta, Rampesta ja Likasta kertovista teksteistään tuli nopeasti suomalaislukijoiden suursuosikkeja.

Sinikka Nopolan HS:n Kuukausiliitteestä tuttuja, rakastettuja kolumneja yksissä kansissa.

Miksi luemme vääriä kirjoja? Kuulummeko vaunu- vai tunneli-ihmisiin? Onko maapallollamme liikaa tarjontaa? Minkälainen on naisen nopeutettu vaatehistoria?

Sinikka Nopola on kirjoituskokoelmassaan polttavien kysymysten ja yllätyksellisten väitteiden äärellä. Mukana on ihmisen koko elämänkaari: ensimmäinen koulupäivä, nuoren aikuisen kummalliset kokemukset työelämässä ja oudoksi vääntyvä päivä vanhuksena. Nopolalle tuttuun tapaan teksteissä liikutaan lajien rajamailla: niissä on esseemäistä pohdintaa, kolumnimaista terävyyttä ja novellin yllätyksellisyyttä. Suurin osa kokoelmasta on julkaistu Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä vuosina 2001–2004. Mukana on myös aiempia kirjoituksia sekä muutama ennen julkaisematon.

Sinikka Nopola on armoitettu lyhytprosaisti, arkeen ja ihmiseen salakavalasti pinttyneiden tapojen pistämätön kuvaaja.

Sinikka Nopolan hämäläistrilogian kolmas itsenäinen osa

Perisuomalaista sielunmaisemaa maalaava draamallinen romaani kertoo käännekohdasta Eilan ja Rampen elämässä: Likka on lopulta löytänyt sulhasehdokkaan, Pirkan, joka hurmaa oitis Eilan.

Pirkka pukeutuu viksusti, syö sushia ja juo pressoa. "Se kattoo mua nin syvälle silmiin, se keskittyy ihmiseen", Eila sanoo Rampelle. Likka ilmoittaa ystävättärilleen, ettei lähde enää edes lenkille. "Koska mää seurustelen."Eila ja Rampe joutuvat Pirkkaan tutustuessaan ottamaan kantaa omaan "ydinminäänsä", onnellisuuteen ja koko maailmankaikkeuteen sekä käymään Helsingissä. Mutta mitä Rampelle tapahtuu, kun perheen naisväki pyörii Pirkan ympärillä? Kenen on viimeinen sana: kyä tässä jotain häikkää o?

Sinikka Nopola kirjoittaa sekä aikuisille että lapsille. Hänen tuotantoonsa kuuluu lyhytproosaa, esseitä, lastenromaaneja, -näytelmiä ja -musikaaleja, kuunnelmia, tv-draamaa, animaatiokäsikirjoituksia, pakinoita ja laulunsanoituksia.

Outoja havaintoja, herkullisia ajatusleikkejä, kristallinkirkasta proosaa.

Sinikka Nopolan teksteistä selviää muun muassa tekikö Aaro Hellaakoski taloustöitä ja pilkistääkö Frida Kahlo esiin maissipellosta.

Entä tottuuko ihminen koskaan olemaan luuranko? Lukija on hyvä ja kokeilee. Tekstit ovat aikaisemmin ilmestyneet Helsingin Sanomain Kuukausiliitteessä.

Sinikka Nopola on armoitettu lyhytprosaisti, arkeen ja ihmiseen salakavalasti pinttyneiden tapojen pistämätön kuvaaja.

Humoristisia novelleja Outi Alanteen, Tuuve Aron, Anja Erämajan, Taina Latvalan, Maritta Lintusen, Sinikka Nopolan, Miina Supisen ja Tuula-Liina Variksen tuotannosta. Rakkaudelle ja kuolemalle hymyillään ja nauretaan niin savon- kuin hämeenmurteella, niin hautausarkkujen äärellä kuin kuumalla konepellillä.

Nauravia naisia -antologian kertomuksissa rollaattori-ikäinen huudattaa hevirokkia, perheenäiti ajattelee seksiä lokakuusta jouluun ja parikymppinen kanttori soittaa seitsemät hautajaiset päivässä.

Viihdyttävä äänikirja vie kuulijan elämän katkeransuloiseen ytimeen. Ansiokkaat näyttelijät puhaltavat tarinat eloon kaikissa värisävyissä. Kuulijan tekee mieli repiä hiuksia, nyökätä ja puhjeta nauruun. Näiden kertomusten silmäkulmassa väikkyy salaviisas pilke. Sinikka Nopola: On soitot loppunu; Mää luin Feng shui-oppaan; Mää säästän itteeni; Likka kelmuttaa; Likka hoitaa puutarhaa; Mää ostin kumikananTuuve Aro: Ei saapuneita viestejä; Uimakoulussa kukaan ei ole yksin Taina Latvala: Diiva, Gloria Maritta Lintunen: Vakoojat; Kappelikeikka Anja Erämaja: Loka, marras, seksi; Seisoo, istuu, makaa Sinikka Nopola: Mää seurustelin; Mää otan kohteliaisuuresta vastaan äiteni vanhoja alushousuja; Liivinsäästäjä; Sairaalassa; Pöpö Tuula-Liina Varis: Pieni mummosarja: Spagaatti; Rokkia; Seksiä Sari Mikkonen: Yliopistoretki Outi Alanne: Kuuma konepeltiMiina Supinen: Miinus 200 astetta; Timanttinappi Sinikka Nopola: Hämäläisen vanhuus: 70-vuotiaana; 80-vuotiaana; 90-vuotiaana; 100-vuotiaana

Käytännön ihminen rakastuu, mutta mihin?

Palkitun lyhytprosaistin yleiskielistä ajattelua – Erja Manton radiosta tutut hervottomuudet nyt kirjana.

Käytännön ihminen rakastuu, mutta mihin? Entä mistä muodostuu puuhenkarin ylpeys? Miksi kyläilijöiden silmissä välähtää lähdön hetkellä pakokauhu? Mitä merkitsee, kun ihmisen alkionkehitys rytmittyy Armin ja Gilin tarinan alkutahdeilla 1953 ja lapsi kuulee ennen kymmenettä ikävuottaan satoja kertoja nimen Tabe Slioor? Varmaa on vain se, että kotiin kulkeutunut junan istuimen säätökahva olisi voinut pelastaa ihmishenkiä. Ja että hautajaisissa matka käytävää pitkin vainajan arkulle on kilpajuoksu, jossa on osattava sijoittua oikein.

Sinikka Nopola on armoitettu lyhytprosaisti, arkeen ja ihmiseen salakavalasti pinttyneiden tapojen pistämätön kuvaaja. Kokoelman kirjoitukset on myös kuultu radiossa Erja Manton esittäminä.

Käytännön ihminen rakastuu, mutta mihin?

Palkitun lyhytprosaistin yleiskielistä ajattelua – Erja Manton radiosta tutut hervottomuudet nyt kirjana.

Käytännön ihminen rakastuu, mutta mihin? Entä mistä muodostuu puuhenkarin ylpeys? Miksi kyläilijöiden silmissä välähtää lähdön hetkellä pakokauhu? Mitä merkitsee, kun ihmisen alkionkehitys rytmittyy Armin ja Gilin tarinan alkutahdeilla 1953 ja lapsi kuulee ennen kymmenettä ikävuottaan satoja kertoja nimen Tabe Slioor? Varmaa on vain se, että kotiin kulkeutunut junan istuimen säätökahva olisi voinut pelastaa ihmishenkiä. Ja että hautajaisissa matka käytävää pitkin vainajan arkulle on kilpajuoksu, jossa on osattava sijoittua oikein.

Sinikka Nopola on armoitettu lyhytprosaisti, arkeen ja ihmiseen salakavalasti pinttyneiden tapojen pistämätön kuvaaja. Kokoelman kirjoitukset on myös kuultu radiossa Erja Manton esittäminä.

Mitä likka ajattelee rakkaudesta, syntymästä ja kuolemasta? Entä morttelista, rouva Obamasta ja Aristoteleesta?

Likka on hämäläispariskunnan Eilan ja Rampen helsinkiläistynyt tytär, Sinikka Nopolan aiemmista teoksista tuttu. Rampe on todennut: "Meijän likka on ihan sievä, mutta se vois tulla paremmin esiin jossain vähän pienemmässä kaupungissa." Eila on todennut: "Sää tuut isääs, tommosia haaveilijoita molemmat. Huanot keenit."

Se mikä muille on helppoa, on Likalle vaikeaa. "Mää en oo ollu koskaan kihloissa, en osunut pesäpallomailalla palloon, en sukeltanu, enkä leiponu korvapuusteja. On aina riski lähteä kotinsa ulkopuolelle", Likka toteaa. "Sillon alkaa tapahtua outoja asioita."

Sinikka Nopola on armoitettu lyhytprosaisti, arkeen ja ihmiseen salakavalasti pinttyneiden tapojen pistämätön kuvaaja. Hänen Eilasta, Rampesta ja Likasta kertovista teksteistään tuli nopeasti suomalaislukijoiden suursuosikkeja.

Mitä likka ajattelee rakkaudesta, syntymästä ja kuolemasta? Entä morttelista, rouva Obamasta ja Aristoteleesta?

Likka on hämäläispariskunnan Eilan ja Rampen helsinkiläistynyt tytär, Sinikka Nopolan aiemmista teoksista tuttu. Rampe on todennut: "Meijän likka on ihan sievä, mutta se vois tulla paremmin esiin jossain vähän pienemmässä kaupungissa." Eila on todennut: "Sää tuut isääs, tommosia haaveilijoita molemmat. Huanot keenit."

Se mikä muille on helppoa, on Likalle vaikeaa. "Mää en oo ollu koskaan kihloissa, en osunut pesäpallomailalla palloon, en sukeltanu, enkä leiponu korvapuusteja. On aina riski lähteä kotinsa ulkopuolelle", Likka toteaa. "Sillon alkaa tapahtua outoja asioita."

Sinikka Nopola on armoitettu lyhytprosaisti, arkeen ja ihmiseen salakavalasti pinttyneiden tapojen pistämätön kuvaaja. Hänen Eilasta, Rampesta ja Likasta kertovista teksteistään tuli nopeasti suomalaislukijoiden suursuosikkeja.

Sinikka Nopola on koonnut viiden "hämäläisteoksensa" parhaat jutut yksiin kansiin.

Eila: "Mihkä sää mussa aikanaan ihastuit?" Rampe: "Sulla oli hyvät hampaat."

Nopola tekee suomalaisen elämäntavan pinttymistä ja sukupolvien yhteentörmäyksistä komediaa. Ensimmäisissä teoksissa Likka on äitinsä päsmäämä sinkku, joka halveksii keskiluokkaista elämää. Viimeisissä teksteissä Likka elää itse ydinperheessä onnellisuustutkija Pirkan kanssa. Eila jatkaa pohdiskeluaan Rampen kouluttamisesta mieheksi, "joka lähtis joskus kotoo kolffimailan kanssa". Mutta salafilosofisella Rampella on pistämätön ironiantaju.

Sinikka Nopola kirjoittaa sekä aikuisille että lapsille. Hänen tuotantoonsa kuuluu lyhytproosaa, esseitä, lastenromaaneja, -näytelmiä ja -musikaaleja, kuunnelmia, tv-draamaa, animaatiokäsikirjoituksia, pakinoita ja laulunsanoituksia.

Onko teillä tämmöistä?"Hän oli sanonut kolmekymmentä vuotta ei, mutta sitten, yhtenä aamuna, hän päätti sanoa kyllä. Kun päivä oli päättynyt, hän oli saanut porttikiellon postiin, antiikkiliikkeeseen, kirjakauppaan ja suutariin."

Sinikka Nopola leikittelee uskomuksilla ja ennakkoluuloilla. Soljuvan tekstin takana odottaa usein yllätys, koominen käänne: me emme ole sellaisia kuin kuvittelemme eikä ole maailmammekaan. Jo tekstien nimet antavat viitteen tragikomedioista: Ensimmäinen virheeni, Ensimmäinen lääkärisarjani, Ansku, Pera ja hutsut, Ansku, Pera ja kansainvälisyys sekä Vanhus joka kyllästyi muistelemaan.

Onko teillä tämmöistä? läpäisee lajien - esseen, novellin, kolumnin ja proosarunon - koko repertoaarin. Omassa osastossaan ovat miniesseet, joissa kiikaroidaan 1960-lukulaiseen lapsuuteen ja 1970-luvun "yltiötiedostavaan" nuoruuteen. Nopolan tyylilaji on määrittelemätön; satiirin, ironian ja komiikan rajapinta on liikkuva.Nopola on täydellinen humoristi: ovela kyselijä ja hauska vastaaja.Kaisa Neimala, Suomen Kuvalehti

"Hän oli sanonut kolmekymmentä vuotta ei, mutta sitten, yhtenä aamuna, hän päätti sanoa kyllä. Kun päivä oli päättynyt, hän oli saanut porttikiellon postiin, antiikkiliikkeeseen, kirjakauppaan ja suutariin."

Nopola leikittelee uskomuksilla ja ennakkoluuloilla. Soljuvan tekstin takana odottaa usein yllätys, koominen käänne: me emme ole sellaisia kuin kuvittelemme - eikä ole maailmammekaan.

Onko teillä tämmöstä? pitää sisällään puolisensataa tekstiä elämän kummallisuudesta. Isot ja pienet asiat sekoittuvat päässämme: samalla sekunnilla tulee säälittyä pakolaisten kohtaloa merimatkalla ja itseään, kun ei pääse juuri nyt rantalomalle.

Nopola läpäisee teksteissään lajien - esseen, novellin, kolumnin ja proosarunon - koko repertoaarin. Tyylilaji onkin määrittelemätön. "Yhtä määrittelemätön kuin todellisuutemme, yhtä pöhkö", Nopola toteaa.

Outoja havaintoja, herkullisia ajatusleikkejä, kristallinkirkasta proosaa.Sinikka Nopolan teksteistä selviää muun muassa tekikö Aaro Hellaakoski taloustöitä ja pilkistääkö Frida Kahlo esiin maissipellosta.Entä tottuuko ihminen koskaan olemaan luuranko? Lukija on hyvä ja kokeilee. Tekstit ovat aikaisemmin ilmestyneet Helsingin Sanomain Kuukausiliitteessä.

Risto on varma, että hänen hiihtolomansa on pilalla, kun Nelli on mummilassa ja Riston huoneen valtaa lapsitähti Kamilla Puumalainen, Rauhan kunnianhimoisen koulutoverin tytär.

Kamillan säännölliset elämäntavat äänenlämmitysharjoituksineen ärsyttävät Ristoa. Suureen laulukilpailuun valmistautuva Kamilla taas on pahoillaan siitä, ettei Risto siedä hänen läsnäoloaan Räppääjillä. Mutta sitten Kamilla katoaa.

Voisiko Kamillan katoamisen takana olla hänen kilpakumppaninsa Veronikan viekas säestäjä Rosamunda von Bintje?Nelli palaa yllättäen mummilasta, koska hänen isovanhempansa ovat lähteneet seniorien rivitanssikilpailuihin. Risto ja Nelli yhdistävät voimansa. He päättävät ratkaista kadonneen Kamillan olinpaikan ja viedä hänet laulukilpailuihin, vaikka viime hetkellä. Ehtiikö Kamilla paikalle ajoissa? Ja ketkä mahtavat lopulta olla hänen kanssaan lavalla?Tarinan lopussa sekä Kamilla että hänen kunnianhimoinen äitinsä huomaavat muuttuneensa. Ristokaan ei ole entisellään, ja sekä Nelli, Risto että Kamilla ovat saaneet hauskoja uusia ystäviä.

Sinikka ja Tiina Nopolan lastenkirjoja rakastetaan niin Suomessa kuin ulkomailla.

Risto Räppääjä paljastaa nyt kamalimmat mokansa ja hassuimmat päähänpistonsa.

Kirja on täynnä humoristisia tarinoita ja salaisuuksia Riston elämästä, useimmiten kertojana Risto itse.- Miksi Risto lopetti lakanoiden käytön?- Miksi Risto alkoi nähdä ihmiset kaloina?- Miksi Riston tukka muuttui vihreäksi?

Kirjassa paljastuu myös, mitä Räppääjillä tapahtuu vuoden merkittävinä päivinä. Minkälainen on Rauha Räppääjän äitienpäivä (hän ei ole äiti), miksi on hyvin tärkeää, että Rauha-täti saa jouluna hyasintin ja miksi Risto rakastaa pääsiäistä?Risto on tehnyt kirjaan myös uudissanakirjan. Hän on keksinyt nimityksiä sellaisille asioille ja ilmiöille, joilla ei ole lainkaan nimeä. Riston sanakirjasta: TÄNKYRÄ on a) liian kauan keitetty parsakaali b) sukulaistäti, joka utelee lapsen yksityisasioita c) nuori, jonka selkä on mennyt köyryyn liikunnan puutteen takiaMukana on myös Risto Räppääjän piirroksia: äitejä, isiä, tätejä, lääkäreitä, kavereita, naapureita sekä omakuvia.

Sinikka ja Tiina Nopolan lastenkirjoja rakastetaan niin Suomessa kuin ulkomailla.

Kaksitoista tarinaa, joissa Heinähatun ja Vilttitossun vuosi kiertyy sisarusten näköisesti: aina on jompikumpi niskan päällä tai kiipelissä.

Äitienpäivästä tulee Heinähatun ja Vilttitossun aloitteesta neitien päivä, jotta naapurin Alibullenin neidit eivät jäisi ilman juhlia. Ulkomaille suunniteltu kesämatka taas tehdään läheiselle uimarannalle, koska se muistuttaa Ruotsia. Joulukuussa Heinähattu ja Vilttitossu kirjoittavat Korvatunturille, mutta saavatkin yllättäen vastaukset, joissa lahjojen väitetään olevan lopussa. Huijaako joku sisaruksia vai onko Joulupukki suuttunut?

Heinähatun ja Vilttitossun vuosi olisi melko rauhaisa ilman kahta uutta tuttavaa, Keikkulan kaksosia. He ilmestyvät aina silloin tällöin tekemään pientä kiusaa, mutta joutuvat kerta kerralta perääntymään.Kirjassa on myös lauluja, muun muassa "Heinähatun ja Vilttitossun vapauslaulu" sekä "Poliisi on delfiini".

Sinikka ja Tiina Nopolan kirjoja rakastetaan niin Suomessa kuin ulkomailla. Heinähattu ja Vilttitossu -sarja aloitti heidän menestyksekkään yhteistyönsä lastenkirjailijoina.

Heinähatun ja Vilttitossun vanhemmat odottelevat perheeseen uutta tulokasta, jota "pitää rasvata aamusta iltaan". Vilttitossu uskoo, että se on auto... mutta vauvahan sieltä onkin tulossa.

Vauvan odotus täyttää koko talon: äiti Hanna saa suursiivoustaudin ja desinfioi kaiken eteentulevan, isä Matti taas uppoutuu kasvatusoppaisiin.

Vauva syntyy juhannusaattona. Heinähatusta vauva on suloinen, mutta Vilttitossu aikoo raivata tungettelijan pois tieltä. Hän kaappaa vauvan yöllä, päättää, että se on löytölapsi ja kuuluu siis poliisiasemalle. Poliisit, Rillirousku ja Isonapa, ovat kerrankin nopeita. He tutkivat vauvan ja yhdessä yössä vauvasta on kehkeytymässä liikennepoliisin alku.- Senhän piti olla salaisuus, Hanna sanoi Matille. - En minä ole kertonut, sanoi Matti. - Mutta ehkä se näkyy jo. - Näkyy jo, kiljaisi Vilttitossu ja katsoi ulos ikkunasta. - Missä? kysyi Heinähattu. - Eihän se siellä ole, se on täällä, Hanna sanoi. Heinähattu ja Vilttitossu katsoivat ympärilleen. - Kellarissako? kysyi Vilttitossu. - No eivät ne nyt kellarista tule, Matti sanoi. - Me kirjoitettiin jo kauan sitten sinne tehtaaseen ja tilattiin se sieltä. - Minkä merkkinen se on? Vilttitossu kysyi. - Eivät ne siellä tehtaalla kertoneet, onko se tyttö vai poika, Hanna sanoi. Heinähattu ja Vilttitossu menivät sanattomiksi. Ei se tainnutkaan olla auto.

Sinikka ja Tiina Nopolan kirjoja rakastetaan niin Suomessa kuin ulkomailla. Heinähattu ja Vilttitossu -sarja aloitti heidän menestyksekkään yhteistyönsä lastenkirjailijoina.

Risto Räppääjä on hauskan lastenromaanisarjan musikaalinen sankari.

Hän asuu tätinsä Rauhan kanssa, ja hänen lempipuuhaansa on rumpujen päristely. Riston rummuttaminen ei miellytä kaikkia talon asukkaita ja Räppääjien postiluukusta alkaa tipahdella outoja uhkauksia.

Säikky Rauha-täti on valmis uskomaan, että kirjelaput tulevat alakerran herra Lindbergiltä, mutta Risto huomaa oudon hahmon ylimmän kerroksen ikkunassa.Yhtäkkiä Riston ja Rauhan elämään ilmestyvät Tellervo ja Antero – salaperäinen äiti ja hänen viekkaan näköinen poikansa. Onko heillä yhteys verhojen takana kurkkivaan hahmoon?

Sinikka ja Tiina Nopolan lastenkirjoja rakastetaan niin Suomessa kuin ulkomailla.

Riston kouluun odotetaan sijaista, Hilpuri Tilliä.

Rauha Räppääjällä on asiaa kouluun, ja rehtori luulee häntä opettaja Tilliksi. Oikea Hilpuri Tilli on eksynyt matkalla, ja Rauha työnnetään kotitalousluokkaan, jossa istuvat Risto ja Nelli Perhonen. Risto piiloutuu, jotta luokkatoverit eivät saisi tietää höpsön sijaisen olevan Riston sukulainen.

Riston piina jatkuu myös seuraavina päivinä: oppilaat kertovat rehtorille saaneensa harvinaisen mukavan opettajan, joten Rauhaa pyydetään jatkamaan sijaisena. Hän opettaa outoja asioita uskontotunnilla ja historiantunnilla hän yhdistelee maailmantapahtumia uudella tavalla. Suurin yllätys odottaa kuitenkin kemian luokassa, kun Rauha yhdistelee aineita keskenään. Ristoa nolottaa, Nelli on hämmentynyt.Paljastuuko erikoinen sijainen, "Hilpuri Tilli"? Päättyykö Riston piina koskaan?

Sinikka ja Tiina Nopolan lastenkirjoja rakastetaan niin Suomessa kuin ulkomailla.

Rauha on puhelinmyyjä ja etsii kuumeisesti uutta myyntiartikkelia itselleen.

Risto ehdottaa makkaroita ja Rauha tiedusteleekin kaupasta säilyvintä makkaralaatua. Yllättäen se onkin unkarilainen viherpippurimakkara ja niin seuraa Rauhan ja Riston ensimmäinen ulkomaanmatka suoraan Budapestin vilinään.

Seikkailu suurkaupungissa pakottaa Riston ja Rauhan tilapäisesti huijareiksi ja Rauha joutuu korvaamaan rötöksen tiskaamalla ravintolassa. Kun hän yrittää karata, hänet vangitaan.Kuuluisa pianisti Reino Rubinstein pelastaa Riston, joka päätyy soittamaan rumpuja television suoraan lähetykseen. Risto lähettää televisiosta vetoomuksen Unkarin kansalle Rauhan vapauttamiseksi. Kuinka Rauha-tädin ja Riston käy?

Sinikka ja Tiina Nopolan lastenkirjoja rakastetaan niin Suomessa kuin ulkomailla.

Rauha Räppääjä näkee vastapäisen talon parvekkeella siististi pukeutuneen pojan. Hän on Kullervo, poika joka ei sotke vaatteitaan, ei korota ääntään eikä kaiva nenäänsä.

Kun Rauha esittelee Kullervon Ristolle ja Nuudelipää-Nellille, kolmiodraama on valmis: Nellin silmät nauliutuvat Kullervon pitkiin ripsiin.

Risto ihmettelee, mitä Nelli näkee pojassa, joka pelkää kissoja, pimeää, vieraita vessoja ja nuorisoa. Riston mielestä Kullervo on ärsyttävä. Nellin mielestä Kullervo on syvällinen. Hän osaa keskustella ja tanssia hitaita. Mustasukkainen Risto vakoilee Nelliä ja Kullervoa. Mutta sitten Risto joutuu pulaan. Kullervo voittaa pelkonsa ja pelastaa Riston. Löytävätkö Kullervo ja Risto lopulta toisensa?

Sinikka ja Tiina Nopolan lastenkirjoja rakastetaan niin Suomessa kuin ulkomailla.