Tapio Koivukari – författare

Suuri suomalainen kertomus.

Saaristolaissaagan avausosassa raivataan tila ja asetutaan aloilleen, mutta suuret mullistukset ovat jo näköpiirissä.

”Saaren etelänokassa oli korkea kallio ja sen itäpuolella tasaista maata, alavaa kivistä rantaa. Tähän, rannan tuntumaan mutta kuivalle kangasmaalle hän raivaisi pihan ja nostaisi huoneen.”

Aaron Antoninpoika Havström on Rauman edustan Kuuskajaskarin ensimmäinen asukas. Alkaa väkevä mutta lämmin saaga Aaronista ja hänen suvustaan 1900-luvun Suomessa.

Vuosisadan ensimmäisinä vuosikymmeninä ihmiskohtaloihin vaikuttavat erityisesti tsaarin sortotoimenpiteet, ensimmäisen maailmansodan myrskyt ja lopulta kansalaissota. Koivukari kuvaa muuttuvaa maailmaa tarkkanäköisesti pienen ihmisen näkökulmasta.

”Samankaltaisuus Väinö Linnan kanssa ei vähennä Tapio Koivukarin kunnianhimoisen romaanin arvoa, pikemminkin päinvastoin.”

– Jarmo Papinniemi, Etelä-Saimaa

Tapio Koivukari (s. 1959) on palkittu raumalainen kirjailija ja suomentaja. Luodetuulen maa, Missä aallot murtuvat ja Sumun lokikirja muodostavat omalajisensa sukusaagan Selkämeren saaristosta.

Rauhasta rauhaan.

Saaristolaissaagan toisessa osassa uskoa tulevaisuuteen koetellaan, vaan sitkeitä ovat ihmiset.

Missä aallot murtuvat lähtee liikkeelle siitä, mihin saagan ensimmäinen osa Luodetuulen maa päättyi. Vuodet virtaavat ensimmäisen maailmansodan jälkeisistä ajoista läpi toisen maailmansodan, uuteen rauhan aikaan.

Pääsemme seuraamaan Aaron Havströmin tyttären Sofian, tämän miehen Janin ja heidän perhekuntansa vaiheita murheiden ja suurten onnettomuuksien koetellessa uskoa tulevaisuuteen.

Koivukari loistaa inhimillisen arjen kuvaajana. Vakavaa epiikkaa värittävät huumori ja tilannekomiikka. Kieli on karhean kaunista ja solisee kuin puro.

Tapio Koivukari (s. 1959) on palkittu raumalainen kirjailija ja suomentaja. Luodetuulen maa, Missä aallot murtuvat ja Sumun lokikirja muodostavat omalajisensa sukusaagan Selkämeren saaristosta.

Eeppisen kerronnan mestarin verevä, turpeen ja levän tuoksuinen meriseikkailu.

Ariasmanin tapahtumat sijoittuvat 1600-luvun alkupuolelle, Baskimaahan ja Islantiin.

Baskien pyyntiretket yhdistävät nämä näennäisen kaukaiset paikat toisiinsa. Koivukari kuljettaa koskettavasti ja värikylläisesti suurta tarinaa valaanpyytäjistä ja rantojen asukeista, heidän elämistään, kohtaamisistaan ja kohtaloistaan. Tarinasta huokuvat ajan tavat ja uskomukset sekä arjen ankaruus. Ja ennen kaikkea se on kertomus hyvin alkaneesta retkestä, joka päättyy huonosti. Toki aina jossain säilyy elämä, ja toivo tulevasta.

Kun teollistunut Suomi luotiin.

Saaristolaissaagan päätösosa kuvaa jälleen uutta murroskohtaa tavallisen ihmisen elämässä, sopeutumista.

Sumun lokikirjassa seurataan saaristolaisten elämää jatkosodan jälkeisistä päivistä 60-luvun puoliväliin.

Sota on hävitty, mutta sotakorvausteollisuus tuo leivän monelle työläiselle sekä heidän huonekunnilleen.

Koivukari kertoo itsellisiksi oppineiden kalastajien ja heidän jälkeläistensä sopeutumisesta muuttuvaan elämänmenoon. Siitä miten välillä on parempi ja välillä huonompi onni myötä. Suuri kaari 1900-luvun alusta saagan loppuun kirvoittaa lukijalta niin liikutuksen kyynelen kuin myötäelävän naurun.

Tapio Koivukari (s. 1959) on palkittu raumalainen kirjailija ja suomentaja. Luodetuulen maa, Missä aallot murtuvat ja Sumun lokikirja muodostavat omalajisensa sukusaagan Selkämeren saaristosta.

Mestarillinen kertomus metsien miehistä, jotka ennemmin pakoilivat kuin taistelivat henkensä kaupalla.

Laitilassa asuva Takavainion Einari saa määräyksen astua armeijan harmaisiin. Talvisodassa kyllin kärsinyt mies on oppinut, että sota suuren naapurin kanssa palvelee vain herrojen asiaa. Kun Einari päättää liittyä käpykaartiin, vaimo ei ilahdu miehensä muuttuessa elättäjästä elätiksi.

Pitäjän nimismies Ilmari Tammivaara on jo rekisteröinyt alueellaan tapahtuvan sotapakoilun. Astmasta kärsivän miehen päätehtäväksi jää kutsuntoja pakoilevien narauttaminen, mutta hän onnistuu vain tiivistämään kylän käpykaartilaisten perheiden hiljaisia rivejä.

Raumalainen Tapio Koivukari (s. 1959) tunnetaan länsirannikolle sijoittuvista historiallisista romaaneistaan ja niiden huolella rakennetusta ajankuvasta.

Käsiraudoissa minut tänne tuotiin. Ei ole minua ennen tämmöisessä paikassa pidettykään, muutenkin olen koettanut viranomaisia vältellä.Aaltosen Ykä on tavallinen rannikon pieneläjä: päätyökseen kalastaja, perheellinen mies. Pikkuisen on viljeltyäkin, lähinnä oman kodon tarpeisiin.Ammattikalastajan on syytä omistaa merikelpoinen vene. Sellainen, jolla tarpeen tullen ylittää isommankin ulapan, kuten Selkämeren.Ja Aaltosen Ykällä on: aika monta paattilastillista porukkaa tulee viedyksi meren yli Ruotsiin. Suurin osa matkalaisista on inkeriläisiä, ihmisiä, jotka pelkäävät kuollakseen passitusta Stalinin Neuvostoliittoon. 1940-luvun puolivälissä Suomen valtio suhtautui kysymykseen inkeriläisistä toisin kuin nykyään...Perustuu tositapahtumiin.

Unenomaisen realistinen kertomus ilmestyksistä sekä ihmisistä, jotka kaipaavat uskoa vaikka epäilevät.

Nuoren tytön sisällä asuvat valtavat voimat. Kun ne alkavat purkautua, syntyy hurmoksellinen herätysliike, joka suistaa totutun elämän raiteiltaan.

Kevättalvella 1949 köyhän mökkiläisen 13-vuotias tytär alkaa nähdä näkyjä ja saarnata horroksessa. Sana kiirii kauas, sairaalloista tyttöä tullaan kuuntelemaan sankoin joukoin matkojenkin takaa.

Kun 13-vuotias saarnaa maailmanlopusta ja kehottaa tekemään parannuksen ja lahjoittamaan ylimääräisen pois, moni tekee juuri niin.

Unissasaarnaaja vie lukijan keskelle uskonnollista liikehdintää ja kyläyhteisöjä 1940-luvun lopulla. Aikana, jolloin ihmisten mieliä askarruttivat niin tuomiopäivän aseet kuin itäisen naapurin uhka. Uskonnollinen hurmos tuntui vastaukselta tähän.

Tapio Koivukari on raumalainen kirjailija, joka tunnetaan varsinkin länsirannikon ja Selkämeren saariston elämänmenon kuvaajana.

Keitä ovat Tuntemattoman sotilaan naishahmot?WSOY ja viestintätoimisto Ellun Kanat ovat kutsuneet joukon suomalaisia nykykirjailijoita kertomaan, millaisia tarinoita Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan naishahmojen taakse voisi kätkeytyä.Kuinka kotirintama pärjää ankarina sotavuosina miesten ollessa rintamalla? Mitä Paloaukean lotta näkee luutnantti Lammiossa ja miksi antaa tälle kuitenkin pakit? Miten toivutaan Vuorelan kotona, kun Kariluodon kirjoittama kaatumisviesti saapuu? Mitä kerrottavaa on Sirkalla, Kariluodon lemmekkäitä kirjeitä lukevalla rakastetulla? Ja mitä Petroskoin Veeruska todella tykkää suomalaisista miehittäjistä kuten Hietasesta, joka tuo lapsille leipää ja Vanhalasta joka hihittelee ja soittaa levyjä? Millainen ihminen on puolestaan Lyyti Rokka ja miten hän ottaa vastaan "mukuloit laskemaan" saapuvan haavoittuneen Antin? Yhdessä novellissa käy ilmi sekin, miten sotaa kokee Rahikaisen 17-vuotias lapsivaimo, jonka "äidin Rahikainen myi kahdesta tupakka-askista eräälle eläinlääkintäkomppanian miehelle."

Siinä missä Väinö Linnan Tuntematon sotilas on ikoninen sotaromaani miesten koettelemuksista ja tunteista sodassa, pyrkii Toinen tuntematon -antologia vastaavasti kartoittamaan tuntoja kotirintamalta ja naisten käymästä sodasta. Vaikka naisten näkökulma on keskiössä, tuodaan tarinoihin myös muita kotirintaman ja rintaman ihmisiä.

Mukana on yli kaksikymmentä nykykirjailijaa Joel Haahtelasta Hanna Weseliukseen. Jokainen heistä on saanut tehtäväkseen kirjoittaa yhdestä Tuntemattoman sotilaan naishahmosta itsenäisen novellin.

Keitä ovat Tuntemattoman sotilaan naishahmot?WSOY ja viestintätoimisto Ellun Kanat ovat kutsuneet joukon suomalaisia nykykirjailijoita kertomaan, millaisia tarinoita Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan naishahmojen taakse voisi kätkeytyä.Kuinka kotirintama pärjää ankarina sotavuosina miesten ollessa rintamalla? Mitä Paloaukean lotta näkee luutnantti Lammiossa ja miksi antaa tälle kuitenkin pakit? Miten toivutaan Vuorelan kotona, kun Kariluodon kirjoittama kaatumisviesti saapuu? Mitä kerrottavaa on Sirkalla, Kariluodon lemmekkäitä kirjeitä lukevalla rakastetulla? Ja mitä Petroskoin Veeruska todella tykkää suomalaisista miehittäjistä kuten Hietasesta, joka tuo lapsille leipää ja Vanhalasta joka hihittelee ja soittaa levyjä? Millainen ihminen on puolestaan Lyyti Rokka ja miten hän ottaa vastaan "mukuloit laskemaan" saapuvan haavoittuneen Antin? Yhdessä novellissa käy ilmi sekin, miten sotaa kokee Rahikaisen 17-vuotias lapsivaimo, jonka "äidin Rahikainen myi kahdesta tupakka-askista eräälle eläinlääkintäkomppanian miehelle."

Siinä missä Väinö Linnan Tuntematon sotilas on ikoninen sotaromaani miesten koettelemuksista ja tunteista sodassa, pyrkii Toinen tuntematon -antologia vastaavasti kartoittamaan tuntoja kotirintamalta ja naisten käymästä sodasta. Vaikka naisten näkökulma on keskiössä, tuodaan tarinoihin myös muita kotirintaman ja rintaman ihmisiä.

Mukana on yli kaksikymmentä nykykirjailijaa Joel Haahtelasta Hanna Weseliukseen. Jokainen heistä on saanut tehtäväkseen kirjoittaa yhdestä Tuntemattoman sotilaan naishahmosta itsenäisen novellin.

Vaiherikas ja jännittävä historiallinen romaani noitavainoista eeppisen proosan mestarilta.

Manga on nuori nainen Hyväniemestä. Hän on perheestä, jossa on osattu tehdä taikoja - käyttää parantavia yrttejä ja maagisia riimuja. Lapsia on maailmaan autettu, sairauksia hoidettu ja kalaonnea avitettu.

Kertomuksen alussa Manga kulkee pitkin vaikeakulkuista ylänköä, hän suoraan sanoen pakenee syytöksiä, joita kyläläiset ovat hänen päälleen syytäneet. Hän on noidan tytär ja noita varmaan itsekin. Ehkä hänetkin pitäisi viedä roviolle.1600-luku oli monipuolisesti synkkää aikaa Euroopassa. Noitavainoja oli yleisesti ja varsin usein noituudesta syyttäminen oli seurausta naapureiden välisestä kaunasta ja kateudesta.Tapio Koivukari perustaa mestarillisen romaaninsa islantilaiseen tositapaukseen, mikä tuo kertomukseen suomalaisille lukijoille pienen eksoottisen vivahteen, vaikka luterilaisessa maailmassa liikutaankin. Toki Tanskan eikä Ruotsin kuninkaan alamaisuudessa.Samalla ollaan hyvin tutussa miljöössä: karussa, vähäväkisessä maakunnassa, jossa naapureiden kyräily ja erilaisuuden huono sietäminen muodostavat kanssakäynnin perustan. Jos silmätikuksi joutuu, on hengenlähtö lähellä. Ja vaikka laki antaa periaatteessa turvaa, on heikomman oikeuden puolustaminen useimmille liian uskaliasta.Lukija seuraa Mangan pakoa ja myöhempiä vaiheita, mutta ensin kerrotaan tapahtumista, jotka ovat tilanteeseen johtaneet. Niiden hyytävä logiikka on nykypäivää, vaikka asiat ja ihmiset ovat toiset.Ei ennen kaikki ollut paremmin, ihmiset olivat aivan yhtä hulluja kuin tänäänkin.

Edellisestä romaanistaan Unissasaarnaaja (2015) Tapio Koivukari (s. 1959) vastaanotti Runeberg-palkinnon. Se on ilmestynyt myös islanniksi. Poltetun miehen tytär ilmestyy samaan aikaan sekä islanniksi että suomeksi. Koivukarin tuotantoa on käännetty myös viroksi, latviaksi, baskiksi ja englanniksi.

Veijariromaani viinan salakuljettajista kieltolain aikana.

Ruohosen Viku on Laihosen mamman kasvattipoika. Isää hänellä ei ole eikä ole äidistäkään aina niin tietoa. Eletään itsenäisyyden alkua Suomen länsirannikolla.

Viku on oppinut puotia pitäneen mammansa luona kaupantekoon ja välttänyt viekkaudella punakaartin väenoton. Kun nuoressa tasavallassa tulee voimaan kieltolaki, Viku tajuaa tilaisuutensa tulleen. Hän ostaa Saksassa käyneeltä kaljaasilta pirtua, pullottaa sen pienempiin annoksiin ja aloittaa liiketoiminnan.

Voitot ovat suuret, vauraus näkyvää, eikä aikaakaan kun Viku vie vihille suuren perheen tyttären ja pääsee parempiin piireihin. Luokkarajat ovat kuitenkin vahvat ja trokarin leima tiukassa. Kaksinaismoralismi on kaikkialla sillä lain rikkominen on kieltolain aikaan yleistä kuin parkkisakon saaminen. Veijariromaanista kasvaakin kertomus identiteetistä, luokkarajoista ja täyttymättömästä hyväksynnän kaipuusta.

Tapio Koivukari (s. 20.8.1959 Raumalla) tuo teoksissaan ihmisten elämää, tuntoja ja toimia halki vuosisatojen. Koivukari tunnetaan myös taitavana islantilaiskirjailijoiden suomentajana, puuseppänä ja veneenrakentajana. Hänet on palkittu mm. Runeberg-palkinnolla romaanistaan Unissasaarnaaja (2015) ja islantilaisella Haukan ritarikunnan ritariristillä (2018).

Veijariromaani viinan salakuljettajista kieltolain aikana.

Ruohosen Viku on Laihosen mamman kasvattipoika. Isää hänellä ei ole eikä ole äidistäkään aina niin tietoa. Eletään itsenäisyyden alkua Suomen länsirannikolla.

Viku on oppinut puotia pitäneen mammansa luona kaupantekoon ja välttänyt viekkaudella punakaartin väenoton. Kun nuoressa tasavallassa tulee voimaan kieltolaki, Viku tajuaa tilaisuutensa tulleen. Hän ostaa Saksassa käyneeltä kaljaasilta pirtua, pullottaa sen pienempiin annoksiin ja aloittaa liiketoiminnan.

Voitot ovat suuret, vauraus näkyvää, eikä aikaakaan kun Viku vie vihille suuren perheen tyttären ja pääsee parempiin piireihin. Luokkarajat ovat kuitenkin vahvat ja trokarin leima tiukassa. Kaksinaismoralismi on kaikkialla sillä lain rikkominen on kieltolain aikaan yleistä kuin parkkisakon saaminen. Veijariromaanista kasvaakin kertomus identiteetistä, luokkarajoista ja täyttymättömästä hyväksynnän kaipuusta.

Tapio Koivukari (s. 20.8.1959 Raumalla) tuo teoksissaan ihmisten elämää, tuntoja ja toimia halki vuosisatojen. Koivukari tunnetaan myös taitavana islantilaiskirjailijoiden suomentajana, puuseppänä ja veneenrakentajana. Hänet on palkittu mm. Runeberg-palkinnolla romaanistaan Unissasaarnaaja (2015) ja islantilaisella Haukan ritarikunnan ritariristillä (2018).

Suuri suomalainen kertomus.

Saaristolaissaagan avausosassa raivataan tila ja asetutaan aloilleen, mutta suuret mullistukset ovat jo näköpiirissä.

”Saaren etelänokassa oli korkea kallio ja sen itäpuolella tasaista maata, alavaa kivistä rantaa. Tähän, rannan tuntumaan mutta kuivalle kangasmaalle hän raivaisi pihan ja nostaisi huoneen.”

Aaron Antoninpoika Havström on Rauman edustan Kuuskajaskarin ensimmäinen asukas. Alkaa väkevä mutta lämmin saaga Aaronista ja hänen suvustaan 1900-luvun Suomessa.

Vuosisadan ensimmäisinä vuosikymmeninä ihmiskohtaloihin vaikuttavat erityisesti tsaarin sortotoimenpiteet, ensimmäisen maailmansodan myrskyt ja lopulta kansalaissota. Koivukari kuvaa muuttuvaa maailmaa tarkkanäköisesti pienen ihmisen näkökulmasta.

”Samankaltaisuus Väinö Linnan kanssa ei vähennä Tapio Koivukarin kunnianhimoisen romaanin arvoa, pikemminkin päinvastoin.”

– Jarmo Papinniemi, Etelä-Saimaa

Tapio Koivukari (s. 1959) on palkittu raumalainen kirjailija ja suomentaja. Luodetuulen maa, Missä aallot murtuvat ja Sumun lokikirja muodostavat omalajisensa sukusaagan Selkämeren saaristosta.

Kun sataman kautta kulkivat kaikki.

Rehevä kertomus idän ja lännen rajalta silloin, kun Suomi vapautui ja horisontti siirtyi länteen.

Ismo Kivimaa on nuori teologi, joka ajautuu töihin Helsingin satamaan 1980-luvulla. Eletään kylmän sodan aikaa. Kolmas maailmansota tuntuu olevan vain yli lentävän hävittäjän mitan päässä, eikä kapakassa saa vaihtaa pöytää ilman tarjoilijan lupaa.

Silti satamajätkien elämä saattoi olla hillittömän hauskaa.

Kivimaa rakentaa parisuhdetta ja yrittää pysyä mukana sataman porukoissa, joissa lähes mikään inhimillinen ei ole vierasta. Tapansa mukaan Koivukari piirtää herkullisia henkilöhahmoja ja loistavaa ajankuvaa.

Tapio Koivukari (s. 1959) on teologian maisteri, joka on työskennellyt niin Helsingin kuin Raumankin satamassa. Kirjallisen uransa Koivukari aloitti vuonna 1988 ja on sittemmin julkaissut yksitoista romaania, kolme novellikokoelmaa ja runokokoelman.

Kun sataman kautta kulkivat kaikki.

Rehevä kertomus idän ja lännen rajalta silloin, kun Suomi vapautui ja horisontti siirtyi länteen.

Ismo Kivimaa on nuori teologi, joka ajautuu töihin Helsingin satamaan 1980-luvulla. Eletään kylmän sodan aikaa. Kolmas maailmansota tuntuu olevan vain yli lentävän hävittäjän mitan päässä, eikä kapakassa saa vaihtaa pöytää ilman tarjoilijan lupaa.

Silti satamajätkien elämä saattoi olla hillittömän hauskaa.

Kivimaa rakentaa parisuhdetta ja yrittää pysyä mukana sataman porukoissa, joissa lähes mikään inhimillinen ei ole vierasta. Tapansa mukaan Koivukari piirtää herkullisia henkilöhahmoja ja loistavaa ajankuvaa.

Tapio Koivukari (s. 1959) on teologian maisteri, joka on työskennellyt niin Helsingin kuin Raumankin satamassa. Kirjallisen uransa Koivukari aloitti vuonna 1988 ja on sittemmin julkaissut yksitoista romaania, kolme novellikokoelmaa ja runokokoelman.

Koivukari palaa rakastettujen murrerunojensa pariin.

Myötäelävät runot piirtävät laajaa kaarta maailman alkuhämäristä elämän ehtooseen lukijan tuntoja koskettaen.

Se paat men jo on henkilökohtainen runokokoelma mutta samalla täysin universaalia pohdintaa sisäänsä kätkevä salaisuuksien kaihoisa meri, jossa kierretään maailmaa, törmätään elämän karikoihin, rakastetaan ja kaivataan.

Koivukari muistelee myös omaa ja läheistensä elämää osana ympäröivää maailmaa. Hänelle ihan tavallinenkin on hyvä, ja vaikka kertojalla tuntuisi toisinaan olevan suunta hukassa, omasta mielestään hän on ainakin oikein hyvä keksimään selityksiä eksymisilleen.

Tapio Koivukari (s. 1959) on raumalainen kirjailija, joka toimii nykyään myös Rauman seurakunnassa pastorina. Runsaasti erilaisia tunnustuksia urallaan saanut Koivukari sai Runeberg-palkinnon romaanistaan Unissasaarnaaja (2015). Se paatt men jo jatkaa vuonna 2013 ilmestyneen raumankielisen runokokoelman Viäläk teils se paatt o? viitoittamalla tiellä.

Unenomaisen realistinen kertomus ilmestyksistä sekä ihmisistä, jotka kaipaavat uskoa vaikka epäilevät.

Nuoren tytön sisällä asuvat valtavat voimat. Kun ne alkavat purkautua, syntyy hurmoksellinen herätysliike, joka suistaa totutun elämän raiteiltaan.

Kevättalvella 1949 köyhän mökkiläisen 13-vuotias tytär alkaa nähdä näkyjä ja saarnata horroksessa. Sana kiirii kauas, sairaalloista tyttöä tullaan kuuntelemaan sankoin joukoin matkojenkin takaa.

Kun 13-vuotias saarnaa maailmanlopusta ja kehottaa tekemään parannuksen ja lahjoittamaan ylimääräisen pois, moni tekee juuri niin.

Unissasaarnaaja vie lukijan keskelle uskonnollista liikehdintää ja kyläyhteisöjä 1940-luvun lopulla. Aikana, jolloin ihmisten mieliä askarruttivat niin tuomiopäivän aseet kuin itäisen naapurin uhka. Uskonnollinen hurmos tuntui vastaukselta tähän.

Tapio Koivukari on raumalainen kirjailija, joka tunnetaan varsinkin länsirannikon ja Selkämeren saariston elämänmenon kuvaajana.

Epiikan mestari yllättää murrerunoilijana!

Runokokoelma, jota ensin lukee hämmentyneenä, sitten makustelee pala palalta yhä ahnaammin ja lopulta herkuttelee hartaasti nautiskellen.

Tapio Koivukari on tullut tunnetuksi erityisesti Rauman seudun ja meren kuvaajana. Nyt hän yllättää kaikki ja julkaisee tuhdin kokoelman murrerunoja.

Koivukari kirjoittaa elämästä kaikkineen ja yllättää tuoreilla rakkausrunoillaan. Hän maalaa maisemia ja kiertää maailmaa. Ja lukijoilleen hän raottaa myös oman kirjoittamisensa taustoja, kuin huomaamatta.

Kokoelman lopussa on sanastoa selityksineen. Ilman sitä ei välttämättä voisi upra tuntua turhalta.

Raumalainen kirjailija Tapio Koivukari (s. 1959) tunnetaan länsirannikolle sijoittuvista historiallisista romaaneistaan ja niiden huolella rakennetusta ajankuvasta. Hänen tekstejään on käännetty vieraille kielille ja sovitettu näyttämölle ja radioon. Viäläk teils se paatt o? on hänen esikoisrunokokoelmansa.

Epiikan mestari yllättää murrerunoilijana!

Runokokoelma, jota ensin lukee hämmentyneenä, sitten makustelee pala palalta yhä ahnaammin ja lopulta herkuttelee hartaasti nautiskellen.

Tapio Koivukari on tullut tunnetuksi erityisesti Rauman seudun ja meren kuvaajana. Nyt hän yllättää kaikki ja julkaisee tuhdin kokoelman murrerunoja.

Koivukari kirjoittaa elämästä kaikkineen ja yllättää tuoreilla rakkausrunoillaan. Hän maalaa maisemia ja kiertää maailmaa. Ja lukijoilleen hän raottaa myös oman kirjoittamisensa taustoja, kuin huomaamatta.

Kokoelman lopussa on sanastoa selityksineen. Ilman sitä ei välttämättä voisi upra tuntua turhalta.

Raumalainen kirjailija Tapio Koivukari (s. 1959) tunnetaan länsirannikolle sijoittuvista historiallisista romaaneistaan ja niiden huolella rakennetusta ajankuvasta. Hänen tekstejään on käännetty vieraille kielille ja sovitettu näyttämölle ja radioon. Viäläk teils se paatt o? on hänen esikoisrunokokoelmansa.