Tuomas Marjamäki – författare

Mikä yhdistää nykylapsia ja heidän vanhempiensa sukupolvea? Pikku Kakkosen iltasatuhetki!

Pikku Kakkosen satuhetkistä tutut tarinat nyt kirjana! Maamme parhaiden tarinoitsijoiden uudet sadut ilahduttavat koko perhettä.

Kokoelman saduissa seikkailevat mainiot hahmot, joiden siivellä opitaan yhtä sun toista. On poika, joka tajuaa, että joskus voi itse seurata varjoaan ja siitä on odottamatonta iloa. Entä mikä saa kolme miljoonaa vuotta vanhan otuksen hymyilemään? Ylivertaisessa ihmekoneessa keksitään asioita, joita robotit eivät voi tehdä puolestamme.

Pikku kakkosen iltasatukirja sisältää 20 kutkuttavaa tarinaa nokkelista lapsista ja hupsuista aikuisista, veikeistä eläimistä ja yllättävän eläväisistä esineistä.

Kokoelma sisältää satuja kahdeksalta tarinataiturilta: Juha Itkonen, Heli Laaksonen, Tuomas Kyrö, Kreetta Onkeli, Markus Kajo, Juuso Räsänen, Tuomas Marjamäki ja Tuomas Mattila. Kirjan heleän ja tunnelmallisen kuvituksen on tehnyt Pia Sakki.

Miten neuvokas Piisku-hiiri saa ystävän hiiripöllö Huhusta?

Mikä yhdistää nykylapsia ja heidän vanhempiensa sukupolvea? Pikku Kakkosen iltasatuhetki! Pikku Kakkosen iltasatukirjassa seikkailevat mainiot hahmot, joiden siivellä opitaan yhtä sun toista. Pikku kakkosen iltasatukirja sisältää 20 kutkuttavaa tarinaa nokkelista lapsista ja hupsuista aikuisista, veikeistä eläimistä ja yllättävän eläväisistä esineistä. Iltasadut tulkitsee taiturimainen Pirkka-Pekka Petelius.

Jännittävän ja hellyttävänkin tarinan Huhu-pöllöstä, joka luulee olevansa osa hiiriperhettä, on kertonut Tuomas Marjamäki.

Tutustu maailman ainoaan sarvettomaan yksisarviseen!

Runsaasti kuvitettu kirja sarvettomasta yksisarvisesta ja raidattomasta seeprasta tarjoaa seitsemän kreisiä iltasatua, yhden viikon jokaiselle päivälle.

Pönttölän maatilan nuori kaupunkilaisisäntä ei tiedäkään, että hänen Unikko-varsansa on todellisuudessa maailman ainoa nollasarvinen ja tämän paras kaveri Sahrami-aasi taasen huippuharvinainen raidaton seepra.

Nollis – maailman ainoa nollasarvinen kertoo toinen toistaan veikeämpiä toilailuja Kalle-Ilmarin maatilalta, jossa asiat tehdään vähän miten huvittaa. Vaikka kaikenlaista sattuu ja tapahtuu ja tunteet välillä kuumenevatkin, nousee tärkeimpään rooliin lempeä ystävyys.

Velmu, värikkäästi kuvitettu Nollis hurmaa huumorillaan niin lapset kuin aikuiset. Tarjoilusuositus: kokeile lukea mahdollisimman hassuilla äänillä!

Tuomas Marjamäki (s. 1978) on kirjoittanut useita suomalaista viihdettä käsitteleviä tietokirjoja, kuten Spede Pasasen ja Mikko Alatalon elämäkerrat, sekä romaanit Siitä tulikin farssi ja Myöhäistä katua. Nollis-tarinoita hän alkoi keksiä lapsilleen iltasaduiksi.

Antti Nikunen (s. 1982) on Helsingissä asuva lastenkirjailija ja kuvittaja, joka tunnetaan Urho ja Onna -kirjoistaan. Hän työskentelee Helsingin Sanomilla visuaalisena tuottajana ja nauttii luonnossa liikkumisesta sekä perheensä kanssa häröilystä.

Tutustu maailman ainoaan sarvettomaan yksisarviseen!

Runsaasti kuvitettu kirja sarvettomasta yksisarvisesta ja raidattomasta seeprasta tarjoaa seitsemän kreisiä iltasatua, yhden viikon jokaiselle päivälle.

Pönttölän maatilan nuori kaupunkilaisisäntä ei tiedäkään, että hänen Unikko-varsansa on todellisuudessa maailman ainoa nollasarvinen ja tämän paras kaveri Sahrami-aasi taasen huippuharvinainen raidaton seepra.

Nollis – maailman ainoa nollasarvinen kertoo toinen toistaan veikeämpiä toilailuja Kalle-Ilmarin maatilalta, jossa asiat tehdään vähän miten huvittaa. Vaikka kaikenlaista sattuu ja tapahtuu ja tunteet välillä kuumenevatkin, nousee tärkeimpään rooliin lempeä ystävyys.

Velmu, värikkäästi kuvitettu Nollis hurmaa huumorillaan niin lapset kuin aikuiset. Tarjoilusuositus: kokeile lukea mahdollisimman hassuilla äänillä!

Tuomas Marjamäki (s. 1978) on kirjoittanut useita suomalaista viihdettä käsitteleviä tietokirjoja, kuten Spede Pasasen ja Mikko Alatalon elämäkerrat, sekä romaanit Siitä tulikin farssi ja Myöhäistä katua. Nollis-tarinoita hän alkoi keksiä lapsilleen iltasaduiksi.

Antti Nikunen (s. 1982) on Helsingissä asuva lastenkirjailija ja kuvittaja, joka tunnetaan Urho ja Onna -kirjoistaan. Hän työskentelee Helsingin Sanomilla visuaalisena tuottajana ja nauttii luonnossa liikkumisesta sekä perheensä kanssa häröilystä.

Arvid Lydecken -palkitun kirjan jatko-osa!

Rakastetun Nolliksen eli maailman ainoan nollasarvisen ja tämän parhaan ystävän toilailut jatkuvat uudessa Nollis-kirjassa. Seitsemässä iltasaduksi sopivassa kertomuksessa muun muassa tutustutaan selittävään siiseliin, maistellaan erikoisia ruokia ja kiidetään halki avaruuden.

Kalle-Ilmarin maatilalla Pönttölässä asuu monenmoista tallaajaa, mutta yksikään ei ole niin harvinainen kuin Nollis ja Sahrami – parhaat ystävykset, maailman ainoa nollasarvinen ja raidaton seepra. Elämä maatilalla on täynnä hauskoja yllätyksiä ja vekkuleita kommelluksia.Arvid Lydecken -palkitun lastenkirjan jatko-osassa tavataan tuttuja maatilan asukkaita ja tutustutaan uusiin. Koheltaessa tunteetkin välillä kuumenevat, mutta tärkeimpään rooliin nousee aina lempeä ystävyys."Nolliksen maailmassa kaikki on mahdollista ja ennen kaikkea riemukasta. Kirjan kerronnasta on mahdoton olla innostumatta. Sen huumori on lämmintä ja terävää." - Arvid Lydecken -raati.

Tuomas Marjamäki (s. 1978) on kirjoittanut useita suomalaista viihdettä käsitteleviä tietokirjoja, kuten Vesa-Matti Loirin ja Irwin Goodmanin elämäkerrat, sekä romaanit Siitä tulikin farssi ja Myöhäistä katua. Nollis-tarinoita hän alkoi keksiä lapsilleen iltasaduiksi.

Antti Nikunen (s. 1982) on Helsingissä asuva lastenkirjailija ja kuvittaja, joka tunnetaan Urho ja Onna -kirjoistaan. Hän työskentelee Helsingin Sanomilla AD:na ja nauttii luonnossa liikkumisesta sekä perheensä kanssa häröilystä.

Arvid Lydecken -palkitun kirjan jatko-osa!

Rakastetun Nolliksen eli maailman ainoan nollasarvisen ja tämän parhaan ystävän toilailut jatkuvat uudessa Nollis-kirjassa. Seitsemässä iltasaduksi sopivassa kertomuksessa muun muassa tutustutaan selittävään siiseliin, maistellaan erikoisia ruokia ja kiidetään halki avaruuden.

Kalle-Ilmarin maatilalla Pönttölässä asuu monenmoista tallaajaa, mutta yksikään ei ole niin harvinainen kuin Nollis ja Sahrami – parhaat ystävykset, maailman ainoa nollasarvinen ja raidaton seepra. Elämä maatilalla on täynnä hauskoja yllätyksiä ja vekkuleita kommelluksia.Arvid Lydecken -palkitun lastenkirjan jatko-osassa tavataan tuttuja maatilan asukkaita ja tutustutaan uusiin. Koheltaessa tunteetkin välillä kuumenevat, mutta tärkeimpään rooliin nousee aina lempeä ystävyys."Nolliksen maailmassa kaikki on mahdollista ja ennen kaikkea riemukasta. Kirjan kerronnasta on mahdoton olla innostumatta. Sen huumori on lämmintä ja terävää." - Arvid Lydecken -raati.

Tuomas Marjamäki (s. 1978) on kirjoittanut useita suomalaista viihdettä käsitteleviä tietokirjoja, kuten Vesa-Matti Loirin ja Irwin Goodmanin elämäkerrat, sekä romaanit Siitä tulikin farssi ja Myöhäistä katua. Nollis-tarinoita hän alkoi keksiä lapsilleen iltasaduiksi.

Antti Nikunen (s. 1982) on Helsingissä asuva lastenkirjailija ja kuvittaja, joka tunnetaan Urho ja Onna -kirjoistaan. Hän työskentelee Helsingin Sanomilla AD:na ja nauttii luonnossa liikkumisesta sekä perheensä kanssa häröilystä.

Kummeli syntyi pirkanmaalaisten jätkien videohölmöilyistä ja johti suosittuun sketsisarjaan ja useisiin menestyselokuviin ja -näytelmiin. Vuosien varrella viihderyhmältä on syntynyt myös paljon legendaarista musiikkia sekä yleiskieleenkin tarttuneita hokemia.Pelleiltyään 25 vuotta kummelit päättivät kertoa tarinansa tietokirjailija Tuomas Marjamäelle. Äänessä ovat Timo Kahilainen, Olli Keskinen ja kaikki Heikit Silvennoisesta Helaan ja Vihiseen. He muistelevat, miten Mauno Ahonen, Matti Näsä, Speedy ja Saku sekä moni muu suosikkihahmo sai alkunsa. Miksi ohjelman nimiehdotuksista valittiin juuri Kummeli eikä Kusipäät? Kenen nauru pilasi useimmin kuvaukset? Miksi Vihinen on aina alasti?Huumori on vakava laji, ja sen tietävät kummelitkin. Sketsejä on tehtävä myös silloin, kun muu elämä ei liiemmin naurata. Kummelit puhuvat rehellisesti ja avoimesti, mutta pilke silmäkulmassaan pitkän uran huipuista ja karikoista.Jos olet aina rakastanut Kummelia tai jos et ole ikinä voinut sitä sietää, tämä kirja on tarkoitettu juuri sinulle. Teos kuuluu parhaaseen A-ryhmään.

Suomi ei ole unohtanut Spede Pasasta (1930-2001), joka nauratti kansaa puolen vuosisadan ajan. Uusi elämäkerta piirtää maan tunnetuimmasta tv- ja elokuvakoomikosta, liikemiehestä ja keksijästä kuvan, joka on tarkempi kuin koskaan.Spede, nimittäin kattaa viihdemiehen koko julkisen ja yksityisen elämän ensiaskeleista viimeiseen golflyöntiin. Apuna on ainutlaatuinen lähdemateriaali, Speden isän säilyttämät kouluainevihot, pakinat, näytelmäkäsikirjoitukset ja kirjeet, jotka osoittavat, kuinka jo nuorella Spedellä oli selvät suunnitelmat raivata tiensä komiikan huipulle.Kymmenet läheiset perheenjäsenistä parhaisiin ystäviin, puolisot Pirjo Pasanen ja Riitta Väisänen sekä monet tärkeät työkaverit Simo Salmisesta Vesa-Matti Loiriin kertovat Speden omaperäisestä persoonasta, varjellusta perhe-elämästä, riidoista ja sovinnoista, huolenpidosta ja välittämisestä, paheista ja ruokailutavoista sekä rahan tekemisestä ja sen käyttämisestä.Kirjassa soi vahvana myös Spede Pasasen oma ääni, joka muistuttaa: - Pääasia, että on kivaa!”No ensimmäisen lauseen jälkeen minä aina sanon jees. Sitten toisella kerralla ou jees ja kolmannella nou nou. Seuraavaksi sanon yleensä ou nou ja sitten vielä ou nou nou nou! Ja ne luulevat, että ymmärrän joka sanan.” - Spede kielitaidostaan”Pertti oli juuri ostanut ison, kullanvärisen bemarin ja täräytti sillä edellä ajavan auton perään. Hän oli hurjana ja syöksyi räyhäämään kuskille. No se sattui olemaan mun gynekologi.” - Pirjo Pasanen, Speden vaimo”Kirja on tarkkaa työtä, siitä välittyy Speden henki. Juuri tällainen Pertti Pasanen oli.” -Päiviö Pyysalo

Kummeli syntyi pirkanmaalaisten jätkien videohölmöilyistä ja johti suosittuun sketsisarjaan ja useisiin menestyselokuviin ja -näytelmiin. Vuosien varrella viihderyhmältä on syntynyt myös paljon legendaarista musiikkia sekä yleiskieleenkin tarttuneita hokemia.Pelleiltyään 25 vuotta kummelit päättivät kertoa tarinansa tietokirjailija Tuomas Marjamäelle. Äänessä ovat Timo Kahilainen, Olli Keskinen ja kaikki Heikit Silvennoisesta Helaan ja Vihiseen. He muistelevat, miten Mauno Ahonen, Matti Näsä, Speedy ja Saku sekä moni muu suosikkihahmo sai alkunsa. Miksi ohjelman nimiehdotuksista valittiin juuri Kummeli eikä Kusipäät? Kenen nauru pilasi useimmin kuvaukset? Miksi Vihinen on aina alasti?Huumori on vakava laji, ja sen tietävät kummelitkin. Sketsejä on tehtävä myös silloin, kun muu elämä ei liiemmin naurata. Kummelit puhuvat rehellisesti ja avoimesti, mutta pilke silmäkulmassaan pitkän uran huipuista ja karikoista.Jos olet aina rakastanut Kummelia tai jos et ole ikinä voinut sitä sietää, tämä kirja on tarkoitettu juuri sinulle. Teos kuuluu parhaaseen A-ryhmään.

Kauno Brandt oli aikoinaan Suomen suosituimpia elokuvanäyttelijöitä. Uransa huipulla hän luopui kaikesta ja unohtui.Vaimon kuoleman sekä vuosikymmenten hiljaiselon jälkeen Kaunon elämä muuttuu rajusti. Aamukävelyllään hän löytää vakavasti loukkaantuneen miehen, sitoo haavat ja soittaa apua. Uhri osoittautuu tosi-tv-julkkikseksi, joka kertoo tapauksesta viipymättä lehdille.Kauno tempaistaan uudelleen otsikoihin ja kuolleeksi luultu menneen ajan tähti saa kohdata 2020-luvun raadollisen julkisuuden. Samalla hänen arkaluontoisimmat salaisuutensa ovat vaarassa tulla julki: hänellä olikin hyvä syy kadota.Kaunon elämän jäljille lähtee kaksi keskenään erilaista iltapäivälehden journalistia: nuori pätkätyöläinen Ella Pöyhönen sekä Suomen härskein juorutoimittaja Esko Kärkkäinen.Myöhäistä katua on ajatuksia kutkuttava tarina täynnä tunnetta ja huumoria!Tuomas Marjamäki (s. 1978) on toimittaja ja kirjailija, joka on aiemmin julkaissut esikoisromaanin Siitä tulikin farssi sekä Suomen viihdehistoriaa käsitteleviä tietokirjoja, muun muassa Spede Pasasen ja Simo Salmisen elämäkerrat sekä kirjan Kummeli - erittäin hyvin sanottu.

Kauno Brandt oli aikoinaan Suomen suosituimpia elokuvanäyttelijöitä. Uransa huipulla hän luopui kaikesta ja unohtui.Vaimon kuoleman sekä vuosikymmenten hiljaiselon jälkeen Kaunon elämä muuttuu rajusti. Aamukävelyllään hän löytää vakavasti loukkaantuneen miehen, sitoo haavat ja soittaa apua. Uhri osoittautuu tosi-tv-julkkikseksi, joka kertoo tapauksesta viipymättä lehdille.Kauno tempaistaan uudelleen otsikoihin ja kuolleeksi luultu menneen ajan tähti saa kohdata 2020-luvun raadollisen julkisuuden. Samalla hänen arkaluontoisimmat salaisuutensa ovat vaarassa tulla julki: hänellä olikin hyvä syy kadota.Kaunon elämän jäljille lähtee kaksi keskenään erilaista iltapäivälehden journalistia: nuori pätkätyöläinen Ella Pöyhönen sekä Suomen härskein juorutoimittaja Esko Kärkkäinen.Myöhäistä katua on ajatuksia kutkuttava tarina täynnä tunnetta ja huumoria!Tuomas Marjamäki (s. 1978) on toimittaja ja kirjailija, joka on aiemmin julkaissut esikoisromaanin Siitä tulikin farssi sekä Suomen viihdehistoriaa käsitteleviä tietokirjoja, muun muassa Spede Pasasen ja Simo Salmisen elämäkerrat sekä kirjan Kummeli - erittäin hyvin sanottu.

Suomi-elokuvan varhaishistoria herää henkiin!Atelier Apollo -valokuvaamon perustaja Karl Emil Ståhlberg matkustaa häämatkallaan Pariisiin. Hän vie vaimonsa Sonjan elävien kuvien näytökseen. Elämys hurmaa molemmat. Sonjan kannustamana Karl Emil ostaa muutaman filmin Suomessa esitettäväksi ja innostuu kinematografisesta kuvaamisesta.Talvella 1907 nuoret näyttelijät Teuvo Puro ja Teppo Raikas istuvat Ståhlbergin Maailman Ympäri -elokuvateatterissa ja pohtivat, miksei Suomessakin tehdä näytelmiä valkokankaalle.Atelier Apollo järjestää kilpailun aiheen etsimiseksi. Satojen ehdotusten joukosta voittajaksi valitaan tarina, jossa viinanpolttajat lyövät korttia, tappelevat ja jäävät poliisin satimeen.Sonja Ståhlbergin perintörahoilla päätetään filmata ensimmäinen suomalainen näytelmäelokuva Salaviinanpolttajat.Yllättäen kaikki ei menekään kuin rasvattu. Ohjaajaksi nimitetty kreivi Louis Sparre ei koskaan saavu kuvauspaikalle. Kuvaaja ei suostu rajaamaan näyttelijöitä lähikuviin, koska pitää sitä silpomisena. Lavastaja vaatii ehdotonta autenttisuutta ja aitoja ääniä myös mykkäelokuvaan. Sika karkaa.Tositapahtumiin perustuva humoristinen romaani sukeltaa Suomen historiallisiin hetkiin. Käynnissä ovat ensimmäiset eduskuntavaalit, Helsingin rautatieasemaa rakennetaan ja ihmisten mielessä itää ajatus itsenäisyydestä. Salaviinanpolttajien tekovaiheisiin linkittyvät yllättävällä tavalla monet aikakauden merkkihenkilöt eversti Mannerheimista tulevaan presidentti K. J. Ståhlbergiin sekä kuplettimestari J. Alfred Tannerista säveltäjä Oskar Merikantoon.Tuomas Marjamäki (s. 1978) on toimittaja ja kirjailija, joka on erikoistunut suomalaisen viihteen historiaan. Hän on kirjoittanut aiemmin muun muassa Spede Pasasen ja Simo Salmisen elämäkerrat sekä tietokirjan Kummeli - Erittäin hyvin sanottu. Siitä tulikin farssi on hänen esikoisromaaninsa.

Suomi ei ole unohtanut Spede Pasasta (1930-2001), joka nauratti kansaa puolen vuosisadan ajan. Uusi elämäkerta piirtää maan tunnetuimmasta tv- ja elokuvakoomikosta, liikemiehestä ja keksijästä kuvan, joka on tarkempi kuin koskaan.Spede, nimittäin kattaa viihdemiehen koko julkisen ja yksityisen elämän ensiaskeleista viimeiseen golflyöntiin. Apuna on ainutlaatuinen lähdemateriaali, Speden isän säilyttämät kouluainevihot, pakinat, näytelmäkäsikirjoitukset ja kirjeet, jotka osoittavat, kuinka jo nuorella Spedellä oli selvät suunnitelmat raivata tiensä komiikan huipulle.Kymmenet läheiset perheenjäsenistä parhaisiin ystäviin, puolisot Pirjo Pasanen ja Riitta Väisänen sekä monet tärkeät työkaverit Simo Salmisesta Vesa-Matti Loiriin kertovat Speden omaperäisestä persoonasta, varjellusta perhe-elämästä, riidoista ja sovinnoista, huolenpidosta ja välittämisestä, paheista ja ruokailutavoista sekä rahan tekemisestä ja sen käyttämisestä.Kirjassa soi vahvana myös Spede Pasasen oma ääni, joka muistuttaa: - Pääasia, että on kivaa!”No ensimmäisen lauseen jälkeen minä aina sanon jees. Sitten toisella kerralla ou jees ja kolmannella nou nou. Seuraavaksi sanon yleensä ou nou ja sitten vielä ou nou nou nou! Ja ne luulevat, että ymmärrän joka sanan.” - Spede kielitaidostaan”Pertti oli juuri ostanut ison, kullanvärisen bemarin ja täräytti sillä edellä ajavan auton perään. Hän oli hurjana ja syöksyi räyhäämään kuskille. No se sattui olemaan mun gynekologi.” - Pirjo Pasanen, Speden vaimo”Kirja on tarkkaa työtä, siitä välittyy Speden henki. Juuri tällainen Pertti Pasanen oli.” -Päiviö Pyysalo

Mikon hymyä ei voi monet sietää, mutta se on aito, todisti aikoinaan Juice Leskinen - Mikon ystävä, työtoveri ja elämäkerran keskeinen sivuhahmo.Perusteellinen elämäkerta 50 vuoden uran tehneestä laulajasta ja neljän vaalikauden poliitikosta on täynnä hämmentäviä tarinoita niin keikkamatkoilta kuin Arkadianmäeltäkin.Mikko Alatalon hymy teki hänestä aikoinaan koko kansan maalaispojan, yhden 1970-luvun suosituimmista laulajista, tv-kasvon, moninkertaisen Syksyn Sävel -voittajan ja lopulta kansanedustajan 16 vuodeksi.Mikko on esiintynyt yleisölle puolen vuosisadan ajan ja tehnyt yli 700 laulua. Hän on kertonut inhimillisiä tarinoita maaseudun tyhjenemisestä, muuttoliikkeestä ja kaupunkiin siirtyneiden ihmisten kohtaloista ja rakkaudesta.Mikko on kokenut rocktähteyden ja tuulipukukansan suosion, viihdyttänyt perheen pienimpiä Känkkäränkällä ja laulattanut väkeä Tammerkosken sillalla. Kun muut manserokkarit istuivat kapakoissa, Mikko lasketteli, meloi ja kiipesi Kilimanjarolle.Matkan varrelle on mahtunut paljon myös hetkiä, jolloin Mikko ei ole jaksanut hymyillä. Hän on selvinnyt uran aallonpohjista, talousvaikeuksista, kokemastaan pilkasta sekä kaikkein rankimmasta - avovaimon itsemurhasta keskellä pahinta lamaa.Kirjassa äänessä on itse Mikko sekä hänen läheisensä sekä työtoverit niin keikkamatkoilta kuin Arkadianmäeltäkin. Pian 70 vuotta täyttävä laulaja on valmis puhumaan avoimesti elämästään sekä poliittisesta pelistä neljällä edellisellä vaalikaudella. Itsekritiikkiäkään unohtamatta.Tuomas Marjamäki (s. 1978) on suomalaiseen viihteeseen erikoistunut toimittaja ja kirjailija. Hän on kirjoittanut mm. Spede Pasasen ja Simo Salmisen elämäkerrat, tietokirjan viihdeilmiö Kummelista sekä romaanit Siitä tulikin farssi (Docendo 2018) ja Myöhäistä katua (Docendo 2020).

Mikon hymyä ei voi monet sietää, mutta se on aito, todisti aikoinaan Juice Leskinen - Mikon ystävä, työtoveri ja elämäkerran keskeinen sivuhahmo.Perusteellinen elämäkerta 50 vuoden uran tehneestä laulajasta ja neljän vaalikauden poliitikosta on täynnä hämmentäviä tarinoita niin keikkamatkoilta kuin Arkadianmäeltäkin.Mikko Alatalon hymy teki hänestä aikoinaan koko kansan maalaispojan, yhden 1970-luvun suosituimmista laulajista, tv-kasvon, moninkertaisen Syksyn Sävel -voittajan ja lopulta kansanedustajan 16 vuodeksi.Mikko on esiintynyt yleisölle puolen vuosisadan ajan ja tehnyt yli 700 laulua. Hän on kertonut inhimillisiä tarinoita maaseudun tyhjenemisestä, muuttoliikkeestä ja kaupunkiin siirtyneiden ihmisten kohtaloista ja rakkaudesta.Mikko on kokenut rocktähteyden ja tuulipukukansan suosion, viihdyttänyt perheen pienimpiä Känkkäränkällä ja laulattanut väkeä Tammerkosken sillalla. Kun muut manserokkarit istuivat kapakoissa, Mikko lasketteli, meloi ja kiipesi Kilimanjarolle.Matkan varrelle on mahtunut paljon myös hetkiä, jolloin Mikko ei ole jaksanut hymyillä. Hän on selvinnyt uran aallonpohjista, talousvaikeuksista, kokemastaan pilkasta sekä kaikkein rankimmasta - avovaimon itsemurhasta keskellä pahinta lamaa.Kirjassa äänessä on itse Mikko sekä hänen läheisensä sekä työtoverit niin keikkamatkoilta kuin Arkadianmäeltäkin. Pian 70 vuotta täyttävä laulaja on valmis puhumaan avoimesti elämästään sekä poliittisesta pelistä neljällä edellisellä vaalikaudella. Itsekritiikkiäkään unohtamatta.Tuomas Marjamäki (s. 1978) on suomalaiseen viihteeseen erikoistunut toimittaja ja kirjailija. Hän on kirjoittanut mm. Spede Pasasen ja Simo Salmisen elämäkerrat, tietokirjan viihdeilmiö Kummelista sekä romaanit Siitä tulikin farssi (Docendo 2018) ja Myöhäistä katua (Docendo 2020).

Uuno Turhapuro -elokuvien historia kootaan kansiin nyt ensimmäistä kertaa kaikkine herkkuineen. Kertojina toimivat keskeisimmät hahmot Spede Pasanen, Vesa-Matti Loiri, Marjatta Raita ja Ere Kokkonen sekä lukuisat muut Uunoissa mukana olleet tekijät.Uuno Turhapuro ei ollut vain lottosketsistä versonut spontaani vitsi, vaan pitkään kehitelty ja harkittu rikos. Vesku Loiri suunnitteli uunomaista koomikkohahmoa jo vuosia ennen ensimmäistä elokuvaa. Siihen yhdistyi Spede Pasasen lapsuudesta asti vaalima huumori ja filosofia, Ere Kokkosen käsitys komediaelokuvista sekä Leo Lastumäen studiolle jääneet kengät.Uunosta tuli ilmiö, joka poiki Suomen pisimmän elokuvasarjan. Turhapuro-leffoilla nauratettiin kansaa, ärsytettiin kriitikoita ja pidettiin elokuvateatterit pystyssä. Ne olivat parhaimmillaan nerokasta viihdettä ja huonoimmillaan kelvotonta kuraa.Miten ideat syntyivät, millaisia kommelluksia kuvauksissa sattui ja kuka riiteli kenenkin kanssa? Tämä kaikki kerrotaan otteessaan pitävän tarinan muodossa unohtamatta huumoria sekä Turhapuron omaa filosofiaa. Suuri osa kymmenistä haastatteluista on peräisin kirjoittajan omista arkistoista.Kirjassa on myös laaja Uuno-filmografia sekä tietoa elokuvien kuvauspaikoista.Tuomas Marjamäki (s. 1978) on kirjoittanut aiemmin muun muassa Spede Pasasen, Simo Salmisen ja Mikko Alatalon elämäkerrat, tietokirjan viihderyhmä Kummelista sekä kaksi elokuvamaailmaan sijoittuvaa romaania. Uuno Turhapuro on kuulunut hänen elämäänsä keskeisesti 5-vuotiaasta lähtien.

Uusi päivitetty ja korjattu laitos vuonna 2012 ensi kerran ilmestyneestä elämäkerrasta. Se kertoo koko kansan rakastaman viihdyttäjän tarinan loppuun asti.Simo Salmisen (1932-2015) elämässä yksi asia johti aina toiseen. Lapsuuden uintiharrastus vei suorien kerroshyppyjen Suomen mestaruuteen, pellehyppääjäksi, trampoliinitaiteilijaksi, Spede Pasasen elokuvista tutuksi koomikoksi ja Rotestilaulun laulajaksi. Rakkaus leipomiseen teki Simosta kondiittorimestarin, kuvanveistäjän ja lasitaiteilijan. Ja sitten kun yksi asia alkoi mennä pieleen, meni monta muutakin: ihmissuhteet, raha-asiat ja terveys.Simo Salminen muisteli elämänsä huippuhetkiä ja myöhempiä vastoinkäymisiäänkin rehellisesti ja pilke silmäkulmassaan juuri 80-vuotispäiviensä alla. Miten sujui kakkujen leipominen neuvostojohtajalle? Millaista oli ottaa viisikymppiselle Sörsselssönille punkkarikampaus? Miten Simo pelasti Vesa-Matti Loirin hengen? Miten menestynyt viihdetaiteilija onnistui järjestämään perhe-elämänsä?No mikä ettei! Suostuin kaikkeen, mutta kysyin aina ensin, että miksi aina minä. Ihmiset alkoivat sääliä mua roolieni takia. Tulin sitten alas katolta tai sain lunta päälleni, kaduilla tultiin joskus surkuttelemaan, että pitääkö sen Simon aina kärsiä. Mulle tämä roolijako sopi erinomaisesti, sehän oli ihan komiikan perusteita. - Simo Salminen

Viihteen ja kulttuurin legendan elämäkerrassa kuuluu taiteilijan oma ääni.

Suomalaisten rakastaman tähden syvällinen elämäkerta antaa paljon tilaa Veskun itse kertomille muistoille ja tarinoille.

Tietokirjailija Tuomas Marjamäki haastatteli Veskua kahdenkymmenen vuoden aikana erilaisissa elämäntilanteissa ja eri aihepiireistä keskustellen. Kymmenistä haastatteluista ja laajasta lähdemateriaalista syntyi tähden elämää ja taidetta kattavasti käsittelevä elämäkerta, joka antaa Veskusta uudenlaisen kuvan. Kirja arvostaa ja ymmärtää ihmistä ja taiteilijaa, mutta ei aseta häntä jumalan asemaan.

Tuttujen kesken Vesku täydentää Marjamäen Spede-Vesku-Simo-trilogian, johon kuuluvat myös aiemmin julkaistut teokset Simo Salminen – se se vaan on sillä lailla ja Spede, nimittäin.

Tuomas Marjamäki (s. 1978) on tietokirjailijana erikoistunut suomalaisen viihteen historiaan. Hän on kirjoittanut aiemmin muun muassa Simo Salmisen, Spede Pasasen ja Mikko Alatalon elämäkerrat sekä tietokirjat Kummeli – erittäin hyvin sanottu ja Uuno on numero yksi.

Viihteen ja kulttuurin legendan elämäkerrassa kuuluu taiteilijan oma ääni.

Suomalaisten rakastaman tähden syvällinen elämäkerta antaa paljon tilaa Veskun itse kertomille muistoille ja tarinoille.

Tietokirjailija Tuomas Marjamäki haastatteli Veskua kahdenkymmenen vuoden aikana erilaisissa elämäntilanteissa ja eri aihepiireistä keskustellen. Kymmenistä haastatteluista ja laajasta lähdemateriaalista syntyi tähden elämää ja taidetta kattavasti käsittelevä elämäkerta, joka antaa Veskusta uudenlaisen kuvan. Kirja arvostaa ja ymmärtää ihmistä ja taiteilijaa, mutta ei aseta häntä jumalan asemaan.

Tuttujen kesken Vesku täydentää Marjamäen Spede-Vesku-Simo-trilogian, johon kuuluvat myös aiemmin julkaistut teokset Simo Salminen – se se vaan on sillä lailla ja Spede, nimittäin.

Tuomas Marjamäki (s. 1978) on tietokirjailijana erikoistunut suomalaisen viihteen historiaan. Hän on kirjoittanut aiemmin muun muassa Simo Salmisen, Spede Pasasen ja Mikko Alatalon elämäkerrat sekä tietokirjat Kummeli – erittäin hyvin sanottu ja Uuno on numero yksi.

Rooli, joka lopulta vei koko miehen.

“Pala palalta se otti sieluni. Irwinismin piti olla vain leikkiä, myytävää imagoa tanssien järjestäjille. Mutta se myytiinkin salaa minulle. Hätkähdän, kun kotiin tulee virallinen kuori, jonka päällä lukee Antti Hammarberg. Nimi on minulle pelottavan vieras.”

Irwin Goodman oli koko Suomen tuntema renttulaulaja, jonka hitit ja persoona muistetaan edelleen. Todellinen ihminen Irwinin takana on sen sijaan jäänyt hämärän peittoon. Läpi elämän kestäneet ongelmat ja yhteiskuntavastaisuus kumpusivat rikkonaisesta lapsuudenperheestä, viinasta sekä kovapäisyydestä.

Antin leski Riitta Hammarberg valottaa kirjassa, miten tapasi miehensä, millainen hän oli kotona ja miten keikkaelämän ongelmat varjostivat perheen elämää. Samoin kansantaiteilijasta kertovat monet muut sukulaiset, ystävät ja työtoverit.

Riitta antoi käyttöön uskomattoman laajan arkiston, joka sisältää muun muassa Antin vanhempien, Antin omia ja Vexi Salmen kirjeitä sekä Ryysyrannan baarikaapin täyttökuitin. Runsaasti kuvitetussa kirjassa on paljon ennen julkaisemattomia kuvia lapsuudesta viimeisiin hetkiin asti.

Tuomas Marjamäki (s. 1978) on kirjailija ja toimittaja, joka tietokirjoissaan on erikoistunut suomalaisen viihteen historiaan. Hän on aiemmin julkaissut muun muassa Vesa-Matti Loirin, Spede Pasasen, Simo Salmisen ja Mikko Alatalon elämäkerrat sekä kirjat Kummelista ja Uuno Turhapurosta.

Rooli, joka lopulta vei koko miehen.

“Pala palalta se otti sieluni. Irwinismin piti olla vain leikkiä, myytävää imagoa tanssien järjestäjille. Mutta se myytiinkin salaa minulle. Hätkähdän, kun kotiin tulee virallinen kuori, jonka päällä lukee Antti Hammarberg. Nimi on minulle pelottavan vieras.”

Irwin Goodman oli koko Suomen tuntema renttulaulaja, jonka hitit ja persoona muistetaan edelleen. Todellinen ihminen Irwinin takana on sen sijaan jäänyt hämärän peittoon. Läpi elämän kestäneet ongelmat ja yhteiskuntavastaisuus kumpusivat rikkonaisesta lapsuudenperheestä, viinasta sekä kovapäisyydestä.

Antin leski Riitta Hammarberg valottaa kirjassa, miten tapasi miehensä, millainen hän oli kotona ja miten keikkaelämän ongelmat varjostivat perheen elämää. Samoin kansantaiteilijasta kertovat monet muut sukulaiset, ystävät ja työtoverit.

Riitta antoi käyttöön uskomattoman laajan arkiston, joka sisältää muun muassa Antin vanhempien, Antin omia ja Vexi Salmen kirjeitä sekä Ryysyrannan baarikaapin täyttökuitin. Runsaasti kuvitetussa kirjassa on paljon ennen julkaisemattomia kuvia lapsuudesta viimeisiin hetkiin asti.

Tuomas Marjamäki (s. 1978) on kirjailija ja toimittaja, joka tietokirjoissaan on erikoistunut suomalaisen viihteen historiaan. Hän on aiemmin julkaissut muun muassa Vesa-Matti Loirin, Spede Pasasen, Simo Salmisen ja Mikko Alatalon elämäkerrat sekä kirjat Kummelista ja Uuno Turhapurosta.

Ällistyttäviä, hurjia ja humoristisia tositarinoita julkisivutyömailta ja arvorakennuksista.

Vuosikymmenten ajan julkisivuremontteja tehneet urakoitsijat ja työmiehet kertovat hykerryttäviä tarinoita työmaiden arjesta ja sattumuksista.

Kun suuressa kerrostalossa alkaa julkisivuremontti, se verhotaan pressuihin ja paljastetaan vasta työn valmistuessa. Rapatessa roiskuu, ja pressujen takana tapahtuu paljon sellaista, josta urakoitsijat ja työmiehet ovat kertoneet juttuja vain toisilleen ammattikuntansa piirissä.

Julkisivun takaa -kirja paljastaa, kuinka paljon kleptomaani työmies ehti pölliä ennen kärähtämistään, kenen kuuluisuuden parvekkeelle kaatui maaliämpäri ja miltä tuntuu pudota maalauskelkasta kolmannen kerroksen korkeudesta.

Tuomas Marjamäki on kirjailija ja toimittaja, joka on julkaissut muun muassa Spede Pasasen, Vesku Loirin ja Irwinin elämäkerrat sekä pari romaania ja palkitun lastenkirjan. Julkisivun takaa -kirjan myötä hän haluaa vihdoin oppia jotain oman isänsä ammatista.

Ällistyttäviä, hurjia ja humoristisia tositarinoita julkisivutyömailta ja arvorakennuksista.

Vuosikymmenten ajan julkisivuremontteja tehneet urakoitsijat ja työmiehet kertovat hykerryttäviä tarinoita työmaiden arjesta ja sattumuksista.

Kun suuressa kerrostalossa alkaa julkisivuremontti, se verhotaan pressuihin ja paljastetaan vasta työn valmistuessa. Rapatessa roiskuu, ja pressujen takana tapahtuu paljon sellaista, josta urakoitsijat ja työmiehet ovat kertoneet juttuja vain toisilleen ammattikuntansa piirissä.

Julkisivun takaa -kirja paljastaa, kuinka paljon kleptomaani työmies ehti pölliä ennen kärähtämistään, kenen kuuluisuuden parvekkeelle kaatui maaliämpäri ja miltä tuntuu pudota maalauskelkasta kolmannen kerroksen korkeudesta.

Tuomas Marjamäki on kirjailija ja toimittaja, joka on julkaissut muun muassa Spede Pasasen, Vesku Loirin ja Irwinin elämäkerrat sekä pari romaania ja palkitun lastenkirjan. Julkisivun takaa -kirjan myötä hän haluaa vihdoin oppia jotain oman isänsä ammatista.

Tuomas Marjamäki tiivistää legendojen elämät kansien väliin.

Suosittuja kirjoja suomalaisista viihdyttäjistä laatinut kirjailija paljastaa, millaisen työn laadukas elämäkerta vaatii.

Tuomas Marjamäki on kirjoittanut muun muassa Spede Pasasen, Vesku Loirin ja Irwin Goodmanin elämäkerrat sekä romaaneja ja palkittuja lastenkirjoja. Tietokirjoissaan hän hyödyntää sekä lapsuudesta alkanutta toimittajan uraansa että kaunokirjallista draamallisuutta.

Jokainen kirja vaatii yksilöllisen reseptinsä. Edesmennyt mestari pitää herättää henkiin tai tutkia kirjan teossa mukana olevaa elävää legendaa rohkeasti ja kriittisesti. Marjamäki kertoo, millaista oli löytää Irwinin aarrearkku, lukea pikku-Speden kouluaineita tai saada vähäeleinen Simo Salminen kertomaan tarinansa. Haastattelukirjassa Tuomas Marjamäen kanssa keskustelee Ilkka Hynninen.

Maan suosituin tv-ohjelma. Valtakunnan ihailluin mies. Rumasti romahtavat kulissit.

Humoristisessa mediamaailmaan sijoittuvassa mysteerissä syvän veljesrakkauden ja -vihan siemenet on kylvetty kaukana menneisyydessä.

Keinosen veljeksillä nallekarkit eivät koskaan jakautuneet tasan. Viisi minuuttia vanhempi Visa sai kaiken: rahaa, rakkautta, oman visailuohjelman televisioon sekä nimensä koko kansan huulille. Veli peri isänsä nenän.

Nyt Visan ympärillä kytee skandaali. Kevyt-Uutisten Ella Pöyhönen haluaa paljastaa totuuden, mutta kollega Esko Kärkkäinen tekee kaiken suojallakseen kaveriaan.

Nurjat puolensa näyttävä media- ja viihdemaailma taipuu Tuomas Marjamäen käsittelyssä notkeaksi, nautittavaksi tarinaksi, josta on vakavuus kaukana.

Tuomas Marjamäki (s. 1978) on kirjoittanut suomalaisten viihdyttäjien elämäkertoja Spedestä Veskuun, Simoon ja Irwiniin. Entisenä viihdetoimittajana ja toimituspäällikkönä Marjamäki tuntee julkkismaailman ja mediatalot kaikkine omituisuuksineen.

Maan suosituin tv-ohjelma. Valtakunnan ihailluin mies. Rumasti romahtavat kulissit.

Humoristisessa mediamaailmaan sijoittuvassa mysteerissä syvän veljesrakkauden ja -vihan siemenet on kylvetty kaukana menneisyydessä.

Keinosen veljeksillä nallekarkit eivät koskaan jakautuneet tasan. Viisi minuuttia vanhempi Visa sai kaiken: rahaa, rakkautta, oman visailuohjelman televisioon sekä nimensä koko kansan huulille. Veli peri isänsä nenän.

Nyt Visan ympärillä kytee skandaali. Kevyt-Uutisten Ella Pöyhönen haluaa paljastaa totuuden, mutta kollega Esko Kärkkäinen tekee kaiken suojallakseen kaveriaan.

Nurjat puolensa näyttävä media- ja viihdemaailma taipuu Tuomas Marjamäen käsittelyssä notkeaksi, nautittavaksi tarinaksi, josta on vakavuus kaukana.

Tuomas Marjamäki (s. 1978) on kirjoittanut suomalaisten viihdyttäjien elämäkertoja Spedestä Veskuun, Simoon ja Irwiniin. Entisenä viihdetoimittajana ja toimituspäällikkönä Marjamäki tuntee julkkismaailman ja mediatalot kaikkine omituisuuksineen.

Poika, joka halusi vain töihin radioon.

Radioääni, tv-kasvo ja asioita kärjistävä kolumnisti. Tuomas Enbusken elämä on täynnä ristiriitoja. Annetaan hänen itse kertoa, ja yritetään ymmärtää.

Lapsena oululaispoika Tuomas Enbuske luki kaiken, mitä käteensä sai. Hän haaveili arkkitehdin ammatista, mutta lopulta kiinnostus radiotyöhön jätti kaiken muun varjoonsa.

Kotona ei korotettu ääntä, mutta Tuomas reagoi hiljaisuuteen raivokohtauksilla. Matkalla terapiaan Tuomas jäi tahallaan väärällä pysäkillä pois.

Helsingissä unelmat toteutuivat. Kiss FM teki Tuomaksesta radiotähden, pian töitä tuli myös televisiosta. Jari Sillanpää tuli hänen haastattelussaan kaapista ja Anneli Auer avautui vankilasta päästyään. Presidentti Halonen käski kruununprinsessa Victoriaa varomaan Tuomasta, mutta Alexander Stubb innostui tekemään kirjan hänen kanssaan.

Nuoruusvuotensa Tuomas vietti vasta nelikymppisenä, jolloin meno kiihtyi liikaakin. Pakollinen äkkipysäys sai jättämään päihteet, tunnistamaan autismin kirjon ominaispiirteet sekä etsimään oikean hoidon maanisdepressiivisyyteen. Hitaan toipumisprosessin jälkeen Tuomas on palannut töihin – Suomen suosituimpia podcasteja juontamaan.

Nykyään entinen ateisti käy viikonloppuisin jumalanpalveluksissa niin uskonsa kuin kirkkojen arkkitehtuurinkin takia.

Tuomas Marjamäki (s. 1978) on kirjailija ja toimittaja, joka on erikoistunut suomalaisen viihteen historiaan. Hän on aiemmin julkaissut muun muassa Vesa­-Matti Loirin, Spede Pasasen ja Irwin Goodmanin elämäkerrat sekä kirjat Kummelista ja Uuno Turhapurosta.

Poika, joka halusi vain töihin radioon.

Radioääni, tv-kasvo ja asioita kärjistävä kolumnisti. Tuomas Enbusken elämä on täynnä ristiriitoja. Annetaan hänen itse kertoa, ja yritetään ymmärtää.

Lapsena oululaispoika Tuomas Enbuske luki kaiken, mitä käteensä sai. Hän haaveili arkkitehdin ammatista, mutta lopulta kiinnostus radiotyöhön jätti kaiken muun varjoonsa.

Kotona ei korotettu ääntä, mutta Tuomas reagoi hiljaisuuteen raivokohtauksilla. Matkalla terapiaan Tuomas jäi tahallaan väärällä pysäkillä pois.

Helsingissä unelmat toteutuivat. Kiss FM teki Tuomaksesta radiotähden, pian töitä tuli myös televisiosta. Jari Sillanpää tuli hänen haastattelussaan kaapista ja Anneli Auer avautui vankilasta päästyään. Presidentti Halonen käski kruununprinsessa Victoriaa varomaan Tuomasta, mutta Alexander Stubb innostui tekemään kirjan hänen kanssaan.

Nuoruusvuotensa Tuomas vietti vasta nelikymppisenä, jolloin meno kiihtyi liikaakin. Pakollinen äkkipysäys sai jättämään päihteet, tunnistamaan autismin kirjon ominaispiirteet sekä etsimään oikean hoidon maanisdepressiivisyyteen. Hitaan toipumisprosessin jälkeen Tuomas on palannut töihin – Suomen suosituimpia podcasteja juontamaan.

Nykyään entinen ateisti käy viikonloppuisin jumalanpalveluksissa niin uskonsa kuin kirkkojen arkkitehtuurinkin takia.

Tuomas Marjamäki (s. 1978) on kirjailija ja toimittaja, joka on erikoistunut suomalaisen viihteen historiaan. Hän on aiemmin julkaissut muun muassa Vesa­-Matti Loirin, Spede Pasasen ja Irwin Goodmanin elämäkerrat sekä kirjat Kummelista ja Uuno Turhapurosta.

Arvostetun taiteilijan viimeiset vuodet aviopuolison silmin.

Juice ja Sari Leskisen avioliitto kesti koko loppuelämän. Siihen mahtui matkustamista, kissoja, riitelyä ja rakkautta. Kun vakava sairaus iski, kukaan ei arvannut kaiken loppuvan liian lyhyeen.

Juice Leskinen teki ainutlaatuisen uran laulajana, lauluntekijänä, runoilijana ja kirjailijana. Edes vakavat sairaudet eivät hillinneet hänen luomisvoimaansa, vaan taiteilija teki töitä loppuun asti.

Keväällä 2002 Juice tapasi aulabaarissa tamperelaisen Sarin, johon pian ensisilmäyksen jälkeen rakastui. Pitkän piirittämisen jälkeen Sari lähti Juicen matkaan: interrail-reissulle, joka johti Veronassa kosintaan, kihloihin ja avioliittoon. Elämä kaikkien tunteman persoonan rinnalla ei ollut helppoa ja toisinaan kaksi tulisielua otti toisistaan sanallisesti mittaa, mutta sitten taas Jussi kokkasi ruokaa, katsottiin yhdessä Emmerdalea ja naurettiin kissojen toilailuille. Juicen munuaisairaus rajoitti monella tavoin elämää, mutta kumpikaan ei osannut odottaa, että kaikki päätyisi jo marraskuussa 2006.

On tapahtunut jotain hyvää on kuvaus Juicen ja Sarin avioliitosta, johon kuului paljon onnellisia hetkiä ja naurua, sairastamista ja luopumista. Sari Leskinen kertoo lämpimästi Jussista kotioloissa ja kitaristi Ari ”Kankku” Kankaanpää yhteisistä keikkamatkoista, jotka Juicen seurassa eivät koskaan käyneet tylsiksi.

Tuomas Marjamäki (s. 1978) on pitkän toimittajan uran tehnyt kirjailija, joka on kirjoittanut useita elämäkertoja suomalaisista viihdyttäjistä, muun muassa Spede Pasasesta, Vesa-Matti Loirista, Mikko Alatalosta ja Irwin Goodmanista. Marjamäen teokset ovat saaneet kiitosta perusteellisuudestaan ja selkeydestään.