Vilja-Tuulia Huotarinen – författare

Kokoelman kaunokirjalliset palaset valottavat monipuolisesti Rekolaa mm. runoilijana, aforistikkona, esseistinä sekä sävel- ja kuvataiteiden ymmärtäjänä.

Mirkka Rekolan kirjailijantyö kuuluu suomalaisen runouden mittaviin, uraauurtaviin saavutuksiin. Hänen esikoiskokoel­mansa Vedessä palaa ilmestyi 1954. Hänen runoutensa ja persoonansa karisma on vaikuttanut lukuisiin nuorempien polvien kirjoittajiin. Tämän kokoelman kaunokirjalliset palaset, esseet ja tutkielmat kuvailevat monipuolisesti Rekolaa runoilijana, aforistikkona, esseistinä, ystävänä, yhteistyökumppanina ja taiteellisena innoittajana.

Risto Ahdin ja Vilja-Tuulia Huotarisen esseissä runoilija kohtaa runoilijan. Kristina Carlsonin persoonalliset muistiinpanot ja aihiot liittyvät kirjoittamiseen ja ystävyyteen. Leena Krohn on valinnut kuusi kertomusta teoksestaan Donna Quijote ja muita kaupunkilaisia, jonka keskeisessä hahmossa kajastaa näköisyyttä Mirkka Rekolaan. Esseessään Ystäväni Donna Quijote Krohn erittelee fiktion ja todellisuuden suhteita tuossa teoksessaan. Liisa Enwald tutkiskelee Rekolan valloittavia Maskuja. Nuo humo­ristiset pienet elämänpituiset jutut muodostavat oman lajinsa Rekolan tuotannossa, mutta tutkija löytää myös yhtymäkohtia kirjailijan muihin teoksiin. Katja Seutu tarkastelee Rekolan runoudessa tärkeän vasta­kohta-­ajattelun purkautumisen lähtökohtia alkukauden kokoelmissa Syksy muuttaa linnut sekä Ilo ja epäsymmetria. Olli Marttilan proosakatkelmat ilmentävät hänen kokemuksiaan kirjoitus-­ ja kuvantekoprosessin vuorovaikutuksesta sekä Mirkka Rekolalta saatuja vaikutteita. Kalevi Aho pohdiskelee Rekolan aforis­mien valossa nykysäveltäjän ja yleensä taiteilijan vastuuta ja haasteita. Eila Kostamo kertoo vuosikymmeniä jatkuneesta, vaiheikkaasta kirjailijan ja kustannustoimittajan yhteistyöstä ja mieleenpainuneista kohtaamisista.

Rakastettu Runotyttö jälleen tiellä tähtiinKahden Runotyttö-fanin unelmasta syntyi helmi kaikille Runotyttöjen lukijoille. Uuden Kuun Emiliasta on tullut Aution Talon rouva Emilia Kent ja kirjailijan ura on aluillaan.Useat sukupolvet ovat ihastuneet ja kiintyneet kanadalaisen L. M. Montgomeryn Runotyttö-kirjoihin. Kukapa ei muistaisi huojennuksen tunnetta, kun Emilian ensimmäinen kirja julkaistaan tai kun Emilia ja Teddy viimein saavat toisensa. Tulevaisuus on jäänyt kutkuttamaan lukijoiden uteliaisuutta: Kantavatko Emilian leimahdukset kirjailijan uralle ja millaista on elämä taidemaalari Teddy Kentin vaimona? Syntyykö Aution Talon taiteilijakotiin lapsia? Näillä kysymyksillä leikittelivät myös kirjailijat ja lapsesta asti Runotyttöjä rakastaneet Vilja-Tuulia Huotarinen ja Satu Koskimies. He huomasivat, että fanifiktiosta syntyy kokonainen romaani.Emilia Kent - kunnianosoitus ja jatko-osa Runotyttö-romaaneille - on vahvasti uusiakin lukijapolvia koskettava teos nuoresta naisesta, joka etsii itseään taiteilijana ja puolisona.Runoilija ja kirjailija Vilja-Tuulia Huotarinen (s. 1977) on saanut teoksistaan mm. Kalevi Jäntin palkinnon (2009) ja Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon (2011). Monipuolinen runoilija, kirjailija ja kirjallisuustoimittaja Satu Koskimies (s. 1941) on tutkinut aiemmin L. M. Montgomeryn tyttökirjoja yhdessä Suvi Aholan kanssa toimittamissaan teoksissa Uuden Kuun ja Vihervaaran tytöt (2005) sekä Runotyttöjen vuosi (2007). Hän on saanut Werner Söderström Osakeyhtiön kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnon (2015).

Rakastettu Runotyttö jälleen tiellä tähtiinKahden Runotyttö-fanin unelmasta syntyi helmi kaikille Runotyttöjen lukijoille. Uuden Kuun Emiliasta on tullut Aution Talon rouva Emilia Kent ja kirjailijan ura on aluillaan.Useat sukupolvet ovat ihastuneet ja kiintyneet kanadalaisen L. M. Montgomeryn Runotyttö-kirjoihin. Kukapa ei muistaisi huojennuksen tunnetta, kun Emilian ensimmäinen kirja julkaistaan tai kun Emilia ja Teddy viimein saavat toisensa. Tulevaisuus on jäänyt kutkuttamaan lukijoiden uteliaisuutta: Kantavatko Emilian leimahdukset kirjailijan uralle ja millaista on elämä taidemaalari Teddy Kentin vaimona? Syntyykö Aution Talon taiteilijakotiin lapsia?Näillä kysymyksillä leikittelivät myös kirjailijat ja lapsesta asti Runotyttöjä rakastaneet Vilja-Tuulia Huotarinen ja Satu Koskimies. He huomasivat, että fanifiktiosta syntyy kokonainen romaani. Emilia Kent- kunnianosoitus ja jatko-osa Runotyttö-romaaneille - on vahvasti uusiakin lukijapolvia koskettava teos nuoresta naisesta, joka etsii itseään taiteilijana ja puolisona.

Voisiko minustakin tulla taiteilija?

Muotokuvia tytöistä, joista tuli tunnettuja taiteilijoita, tuokiokuvia oman äänen löytymisestä. Aino Kallas, Minna Canth, Ellen Thesleff ja muut ovat inspiroivia esimerkkejä siitä, että kaikki on mahdollista.

Nuori Aino soutaa öisellä järvellä ja pakenee kodin ahdasta tunnelmaa. 15-vuotias Minna, kirjetoverien kesken Mina, kärsii sydänsuruista. Ellen Thesleff maalaa lippalakki päässä Muroleen auringonlaskua ja kaipaa ulkomaille. Teoksessa on 12 fiktiivistä tekstiä, joiden pääosassa on nuori, kasvava taiteilija. Vilja-Tuulia Huotarinen kuvaa novelleissaan ja runoissaan luomisen hetkeä, vimmaa, pakenevaa iloa ja jäytävää epätoivoa. Tyttöjä kurottamassa kohti tulevaisuudessa siintäviä unelmia. Me tiedämme, että heistä tuli taiteilijoita - mutta heillä itsellään ei ole siitä vielä takeita. Riikka Sormusen hehkuva vesivärikuvitus maalaa tunnetut taiteilijat esiin tyttöinä salaisuuksineen, valossa jossa heitä ei ole ennen nähty.Teoksessa on mukana eri alojen taiteilijoita, mm. Aino Kallas, Minna Canth, Essi Renvall ja Helvi Leiviskä.

Vilja-Tuulia Huotarinen (s. 1977) on runoilija ja kirjailija, joka on saanut teoksistaan mm. Kalevi Jäntin palkinnon (2009) ja Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon (2011).Riikka Sormunen (s. 1987) on kuvataiteilija ja kuvittaja, joka on tehnyt kuvituksia mm. The New York Timesille, Guardianille, Harper's Bazaarille ja Penguinille. Sormunen on osallistunut töillään lukuisiin ryhmänäyttelyihin ympäri maailmaa.

Voisiko minustakin tulla taiteilija?

Muotokuvia tytöistä, joista tuli tunnettuja taiteilijoita, tuokiokuvia oman äänen löytymisestä. Aino Kallas, Minna Canth, Ellen Thesleff ja muut ovat inspiroivia esimerkkejä siitä, että kaikki on mahdollista.

Nuori Aino soutaa öisellä järvellä ja pakenee kodin ahdasta tunnelmaa. 15-vuotias Minna, kirjetoverien kesken Mina, kärsii sydänsuruista. Ellen Thesleff maalaa lippalakki päässä Muroleen auringonlaskua ja kaipaa ulkomaille. Teoksessa on 12 fiktiivistä tekstiä, joiden pääosassa on nuori, kasvava taiteilija. Vilja-Tuulia Huotarinen kuvaa novelleissaan ja runoissaan luomisen hetkeä, vimmaa, pakenevaa iloa ja jäytävää epätoivoa. Tyttöjä kurottamassa kohti tulevaisuudessa siintäviä unelmia. Me tiedämme, että heistä tuli taiteilijoita - mutta heillä itsellään ei ole siitä vielä takeita. Riikka Sormusen hehkuva vesivärikuvitus maalaa tunnetut taiteilijat esiin tyttöinä salaisuuksineen, valossa jossa heitä ei ole ennen nähty.Teoksessa on mukana eri alojen taiteilijoita, mm. Aino Kallas, Minna Canth, Essi Renvall ja Helvi Leiviskä.

Vilja-Tuulia Huotarinen (s. 1977) on runoilija ja kirjailija, joka on saanut teoksistaan mm. Kalevi Jäntin palkinnon (2009) ja Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon (2011).Riikka Sormunen (s. 1987) on kuvataiteilija ja kuvittaja, joka on tehnyt kuvituksia mm. The New York Timesille, Guardianille, Harper's Bazaarille ja Penguinille. Sormunen on osallistunut töillään lukuisiin ryhmänäyttelyihin ympäri maailmaa.

Villi ja viisas lastenkirja.

Olipa kerran nuori vuori, joka kyllästyi seisomaan paikallaan. Se päätti kasvattaa jalat ja lähteä tutkimaan maailmaa.

”Voiko noilla tosiaan kävellä?” yksi keskikokoinen vuori kysyi. ”Minä en kävele, vaan juoksen”, vuori vastasi tyytyväisenä. Hujauksessa vuori siirtyi paikasta toiseen. Matkan varrella se kohtasi hevosia ja lunneja ja ihmisiä, jotka tarvitsivat turvaa ja näköalaa elämäänsä. Seikkailujen myötä vuori löysi monta paikkaa ja monta tehtävää maailmassa.

Voisi luulla, että tuollainen juokseva vuori herättäisi ihmetystä. Mutta ihmiset näkevät hyvin harvoin sellaista, mihin eivät usko.

Vilja-Tuulia Huotarisen kirjoittama ja Anna Emilia Laitisen kuvittama lastenkirja on villi ja viisas.

Vilja-Tuulia Huotariselta on julkaistu runoja ja proosaa. Satu ”Vuoresta, joka juoksi” sai alkunsa Islannissa, joka on sekä Vilja-Tuulialle että kirjan kuvittajalle Anna Emilialle tärkeä unelmien saari. Vilja-Tuulian teokset ovat voittaneet useita palkintoja, mm. Anni Swan -mitalin vuonna 2015 ja Lasten ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2011, ja hänen kirjojaan on käännetty ruotsiksi, tanskaksi ja tšekiksi.

Anna Emilia Laitinen on Tampereella asuva kuvittaja. Hänen luontoaiheisia vesivärikuvituksiaan on julkaistu ympäri maailman. Vuori, joka juoksi on hänen kuudes kuvittamansa lastenkirja. Kirjan maisemat Anna Emilia on noukkinut pääosin Islannista. Eräänä marraskuuna Reykjavíkissä taideresidenssissä ollessaan Anna Emilia maalasi vesiväripaperilleen läheisen kauniin, vanhan, metsänvihreän talon. Myöhemmin kävi ilmi, että Vilja-Tuulia asuu siinä talossa Islannissa ollessaan. Kirjan luonnoksia on piirretty Islannin Fagradalsfjall-tulivuorenpurkauksen aikaan, oranssin laavan pulppuamista ruudulta välillä ihaillen.

”Silloinkin, kun oli ihan hiljaa eikä kukaan nähnyt, oli koko ajan olemassa.”

Sympaattinen ja viisas kuvakirja nähdyksi tulemisesta ja perheen pienimmän sisäisistä voimista.

Vuoriperheen nuorin Pikkuvuori jää suurten sukulaistensa keskellä varjoon. Kun joutuu aina sulautumaan maisemaan, ei tiedä oikein itsekään, mikä on. Pikkuvuori päättää tehdä itsensä näkyväksi – mutta ensin sen pitää kohdata pelkonsa.

Vilja-Tuulia Huotarisen ja Anna Emilia Laitisen teos kuvaa valloittavasti omien vahvuuksien etsimistä ja niitä suuria tunteita, joita on kaikkein pienimmilläkin. Ensimmäinen vuoriperheestä julkaistu kuvakirja Vuori, joka juoksi sai kiitosta viisaudestaan ja vapautuneisuudestaan – rauhoittavasta lukukokemuksesta, jossa pinnan alta löytyy paljon pohdittavaa.

Vilja-Tuulia Huotariselta on julkaistu runoteoksia ja proosaa. Hänen ja Anna Emilia Laitisen ensimmäinen yhteinen lastenkirja ”Vuori, joka juoksi” (2022) niitti kiittäviä arvioita ja lumosi sekä lapset että aikuiset. Vilja-Tuulian teokset ovat voittaneet useita palkintoja, mm. Anni Swan -mitalin vuonna 2015 ja Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2011, ja hänen kirjojaan on käännetty ruotsiksi, tanskaksi ja tšekiksi.

Anna Emilia Laitisen luonnon kauneutta yksityiskohtaisesti kuvaavat vesivärityöt ovat sekä romanttisen nostalgisia että raikkaan ajankohtaisia. Laitisen kuvituksia on nähty Suomessa ja ympäri maailmaa tekstiileinä, paperituotteina, pakkauksina, astiastoina ja lasten leluina. “Vuori, joka katosi” on kahdeksas hänen kuvittamansa lastenkirja. Kirjan vuorimaisemat ovat muistoja Islannista, jossa Vilja-Tuulia ja Anna Emilia viettävät aikaa.

”Elämä on kärsimystä - mutta vain, jos on yksin.”

Lasten ja nuorten Finlandialla palkitun kirjailijan odotettu nuortenkirjauutuus!

Kaikki Saharasta on tiheätunnelmainen kertomus viisitoistavuotiaasta Saharasta, jonka maailma on hiljentynyt Tio-ystävän yllättävän lähdön jälkeen. Sahara päättää selvittää kesken jääneet asiat. Matkalle pohjoiseen Sahara saa mukaansa oudon tuttavuuden, näkymättömän Xein. Mutta mistä kaikesta pitää keskustella, ennen kuin kivet avautuvat ja juna voi lentää?

Pieni, vetävä romaani kertoo nuoruuden kipeistä ihmissuhteista, muodonmuutoksista ja mahdollisuudesta kohdata elämän ja kuoleman suuria kysymyksiä. Vilja-Tuulia Huotarisen teksti on samaan aikaan riemastuttavan mutkatonta ja ajatuksia herättävää. Hurmaavan Saharan kaurismäkeläinen roadtrip on maustettu ripauksella fantasiaa.

Vilja-Tuulia Huotarinen on kirjailija, joka on julkaissut runoutta ja proosaa. Hänet on palkittu mm. Anni Swan -mitalilla, Kalevi Jäntin palkinnolla ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandialla. Hänen romaaninsa valoa valoa valoa on nostettu kansainvälisen IBBY:n listalle, ja siitä tehtiin Juuli Niemen käsikirjoittama elokuva vuonna 2023. Huotarinen myös kääntää kirjallisuutta islannin kielestä ja opettaa luovaa kirjoittamista.