Tähtitieteellinen yhdistys Ursa – förlag

Kotona maailmankaikkeudessa tutkii elämän mahdollisuutta maailmankaikkeudessa. Kirja on näkemyksellisen tiedemiehen tutkimusmatka elämään ja sen olemukseen. Elämän kemiallinen resepti tunnetaan hyvin, mutta alkuaineista on vielä pitkä matka rakastamiseen kärsimiseen ja unhoittamiseen kykenevään ihmiseen. Mikä erottaa kuraveden bakteerista tai mikä koneen ihmisestä? Maailmankaikkeuden fysikaaliset vakiot vaikuttavat siltä, kuin tarkoituksena olisi synnyttää elämää. No, missä kaikki muut sitten ovat? Jos muita ei ole, onko meidän tehtävämme valloittaa maailmankaikkeus? Valtaoja valloittaa avaruuden tai ainakin oman Linnunratamme, jos vain rahat riittävät. Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja on perehtynyt astrobiologiaan ja hän ammentaa ensimmäisen kirjansa ainekset paitsi tähtitieteestä, biologiasta ja kulttuuriantropologiasta myös sci-fi-kirjallisuudesta, elokuvista ja taiteesta. Kirja on palkittu Tieto-Finlandialla vuonna 2002.

Kirjassaan Avoin tie Esko Valtaoja suuntaa katseensa eteenpäin: "Kotona maailmankaikkeudessa pohti Gauguinin kahta ensimmäistä kysymystä: Mistä tulemme? Keitä olemme? Tämä on kirja kolmannesta kysymyksestä: Minne menemme? Tiedämme minne olimme menossa vasta kun olemme siellä. Mutta me voimme kurkistella, arvailla, toivoa ja varoa - koko ajan muistaen, että me emme vain matkaa tulevaisuuteen, me myös teemme tulevaisuutta."

Trilogiansa kolmannessa osassa Esko Valtaoja ottaa lukijansa mukaan kävelyretkille maailmankaikkeuden ihmeisiin. Goalta kuljetaan tähtiin seuraamaan aineen hidasta kiertokulkua alkuräjähdyksestä eläviin olentoihin, Tasmanian rannikon tappavan myrkyllisten kotiloiden monimuotoisuuteen ja rakkauden kemiaan Turun ylioppilaskylässä. Kävelyretket avaavat silmämme ihmeille, ja ihmeet lisäävät tiedonnälkäämme: "Kävelyni on tehty. Avaan mökin oven ja heivaan vesisangon keittiön pöydälle. Kaikki tämä, vain 1120 askelparia, kaksikymmentäviisi minuuttia, ja silti olen nähnyt kylliksi antamaan minulle pohdittavaa loppuelämäkseni, kylliksi kaikkea mahdollista pitämään ajatukseni vireinä ja tiedonjanoni sammumattomana. En tunne mitään muuta kuin ihmeitä."

Esko Valtaojan luonnontieteiden ylistys jatkuu. Kirjaan on koottu Valtaojan lyhyempiä tekstejä ensimmäistä kertaa kirjassa julkaistaviksi. Aiheet ovat ennestään tuttuja, maailmankaikkeus kaikkine outoine ilmiöineen, elämän synty, todellisuus, uskonto, taide, maailmanloppu, avaruusmatkailu.

Maailma on hämmästyttävä, monimuotoinen ja pitkälti selittämätön. Esko Valtaoja ei lannistu vähästä vaan heittää peliin tieteen. Tuloksena on käsikirja kaikesta. Mitä teemme kaikella tiedolla? Parempaa maailmaa. Meille ei ole enää sijaa maailmassa, josta tulimme; tiedon portit ovat avautuneet eikä menneisyyteen ole paluuta. Mutta tieto on jäsenneltävä, siitä on koetettava löytää se olennaisin ydin, jonka varaan voi sitten omien halujensa, kykyjensä ja tarpeittensa mukaan rakentaa oman Kaiken käsikirjansa, oppaansa maailmaan. Tämä kirja on minun yritykseni tiivistää kaikki olennainen maailmasta ja ihmisestä, aineesta ja hengestä pariinsataan sivuun.

Esko Valtaoja on kirjoittanut yli kymmenen vuoden ajan kolumneja sanoma- ja aikakauslehtiin. Kirja kokoaa Valtaojan parhaat kolumnit yhdeksi teokseksi, johon on helppo tarttua lyhyenäkin vapaahetkenä. Esko Valtaoja havainnoi kolumneissaan terävästi ja lämpimästi ihmistä maailmassa. Hän ottaa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin, muttei epäröi tarttua olemassaolomme perimmäisiin kysymyksiin. Valtaoja tulkitsee uutisvuota, erottaa tiedon jyvät akanoista, viihdyttää ja valistaa samalla kertaa. Kolumnit virkistävät, naurattavat ja saavat lukijan ajattelemaan myös itse. Kokoelma on raikas kooste suomalaista ajattelua etevimmillään. Tieto, politiikka, rauha, luonto, koulutus, tulevaisuus, onni, media, köyhyys, hyväosaisuus, uskonnot, fundamentalismi, evoluutio, ihmisoikeudet, kulutus, avaruus, Eurooppa. Valtaojalle mikään inhimillinen ei ole vierasta. Hän kirjoittaa useasta aiheesta napakasti argumentoiden ja avartaa lukijan kokemuspiiriä hienovaraisesti.

Carlo Rovelli on kirjoittanut kirjan kaikille niille, jotka tietävät vähän tai eivät mitään modernista tieteestä. Hän maalaa pienessä kirjassaan levein vedoin freskon viimeisten sadan vuoden mullistuksista maailmankuvassamme ja luonnostelee jäljelle jääneitä arvoituksia sekä fyysikoiden yrityksiä ratkaista niitä. Rovellin alkuteosta on myyty Italiassa yli 300 000 kappaletta ja sen oikeudet on myyty 28 kielelle. Carlo Rovelli on italialainen teoreettinen fyysikko.

Tiedon valtaväylällä on synkkiä sivupolkuja. Internetin piti tuoda maailman kaikki tieto kaikkien ulottuville, mutta verkossa jylläävät pseudotiede, salaliittoteoriat ja suoranainen humpuuki. Ihmisten eristäytyminen samanmielisten some-kupliin takaa, ettei korjaava tieto koskaan eksykään silmien eteen. Miten luotettavan tiedon voi löytää kokemusasiantuntijoiden ja tunteisiin vetoavan populismin joukosta? Tässä kirjassa eturivin skeptikot tarjoavat tieteen näkökulmia meille tarjottavaan informaatiovirtaan sekä neuvoja, kuinka siihen kannattaa suhtautua. Verkkomaailman ottaessa yhä suurempaa otetta elämästämme tietoa ja tiedoksi naamioitua huuhaata on tarjolla aina vain enemmän. Skeptisyys ja kriittinen suhde annettuun tietoon on tärkeämpää kuin koskaan.

Esko Valtaojan Kaiken käsikirja käsitteli maailmaa tähän asti, Kohti ikuisuutta -kirjassa Valtaoja suuntaa katseensa tulevaisuuteen. Kolmetuhatta vuotta menneisyyteen mahtuu vielä ajatuksiimme, mutta entäpä kolmetuhatta vuotta tulevaisuuteen? Onko ihmiskunnalla tulevaisuutta? Monen mielestä se on jo allekirjoittanut oman kuolemantuomionsa. Vai elämmekö sittenkin kaikkein parhaita aikoja? Ainakin luonnonvarojen loppumisen ja väestöräjähdyksen aiheuttamaa maailmanloppua on lykätty jo monta kertaa. Tulevaisuuskomiteoiden mietinnöissä voi vielä vilahtaa vuosi 2100, mutta ei koskaan vuosi 21 000. Tulevaisuudessahan se kaikki todella mielenkiintoinen vasta tulee tapahtumaan. Mitkä ovatkaan mahdollisuutemme, ja mitkä rajamme - vai onko nykyiseen pieneen tajuntaamme mahtuvia rajoja lainkaan? Esko Valtaoja raottaa ikuisuuden esirippua.

Esko Valtaoja on viihdyttänyt ja valistanut lukijoitaan ilolla ja suurella sydämellä myös lukuisilla lehtikolumneillaan. Hän uskaltaa sanoa asiat suoraan eikä tassuttele keskitiellä siltä varalta, että joku suuttuisi. Tähän kirjaan valituissa tuoreissa kolumneissa Valtaoja käsittelee laajasti yhteiskunnallisia asioita ja tietenkin tiedettä ja tutkimusta. Kolumnini koettavat ylläpitää ja edistää järkeä, tiedettä ja humanismia. Ja jotta homma ei menisi liian paskantärkeäksi, maustan kaikkea itselleni luontaisilla periaatteilla: näsäviisaalla kaikkitietävyydellä, ärsyttämisen halulla, ihmettelyllä, ylimielisyydellä, rakkaudella maailmaan ja huonolla huumorilla. Ole samaa mieltä, ole eri mieltä, ihastu, raivostu, tai haukottele - mutta muista ajatella.

Maailmankaikkeus alkoi yhdestä pisteestä 13,8 miljardia vuotta sitten. Tuo piste on laajentunut valtavaksi, mutta katselemme sitä sisältäpäin, koska olemme osa maailmankaikkeutta. Kun katsomme taivaalle, näemme menneisyyden. Miten voimme tietää tämän kaiken? Professori Heikki Oja avaa universumin saloja lyhyesti ja helposti sulavassa muodossa.

Aika on aivan muuta kuin mitä vaistomme antaisi ymmärtää. Aika on innoittanut filosofeja ja taiteilijoita, mutta ajan synty ja suunta ovat tieteen suuria ongelmia. Aika kulkee hitaammin tai nopeammin paikasta tai nopeudesta riippuen, menneisyys ja tulevaisuus eroavat vähemmän kuin ajattelemme, eikä maailmankaikkeus piittaa nykyhetkestämme lainkaan.Ajan suunta purkaa ajan mysteeristä vyyhtiä tieteen, filosofian ja taiteen avulla. Entropiasta Einsteiniin ja kvanttiteoriaan käsityksemme ajasta on kokenut mullistuksia. Aikaa ymmärtääksemme meidän täytyy ymmärtää, miten vajavaiset aistimme ja muistimme luovat aikaa.Carlo Rovelli on kansainvälisesti arvostettu teoreettinen fyysikko. Hänen maailmanlaajuisesti yli miljoona kappaletta myynyt kirjansa, suomennettuna Seitsemän lyhyttä luentoa fysiikasta (Ursa, 2016) toi modernin fysiikan lukijoiden ulottuville eloisalla otteella.

Maailma on hämmästyttävä, monimuotoinen ja pitkälti selittämätön. Esko Valtaoja ei lannistu vähästä vaan heittää peliin tieteen. Tuloksena on käsikirja kaikesta. Mitä teemme kaikella tiedolla? Parempaa maailmaa. Meille ei ole enää sijaa maailmassa, josta tulimme; tiedon portit ovat avautuneet eikä menneisyyteen ole paluuta. Mutta tieto on jäsenneltävä, siitä on koetettava löytää se olennaisin ydin, jonka varaan voi sitten omien halujensa, kykyjensä ja tarpeittensa mukaan rakentaa oman Kaiken käsikirjansa, oppaansa maailmaan. Tämä kirja on minun yritykseni tiivistää kaikki olennainen maailmasta ja ihmisestä, aineesta ja hengestä pariinsataan sivuun.

Aika on aivan muuta kuin mitä vaistomme antaisi ymmärtää. Aika on innoittanut filosofeja ja taiteilijoita, mutta ajan synty ja suunta ovat tieteen suuria ongelmia. Aika kulkee hitaammin tai nopeammin paikasta tai nopeudesta riippuen, menneisyys ja tulevaisuus eroavat vähemmän kuin ajattelemme, eikä maailmankaikkeus piittaa nykyhetkestämme lainkaan. Ajan suunta purkaa ajan mysteeristä vyyhtiä tieteen, filosofian ja taiteen avulla. Entropiasta Einsteiniin ja kvanttiteoriaan käsityksemme ajasta on kokenut mullistuksia. Aikaa ymmärtääksemme meidän täytyy ymmärtää, miten vajavaiset aistimme ja muistimme luovat aikaa. Carlo Rovelli on kansainvälisesti arvostettu teoreettinen fyysikko. Hänen maailmanlaajuisesti yli miljoona kappaletta myynyt kirjansa, suomennettuna Seitsemän lyhyttä luentoa fysiikasta (Ursa, 2016) toi modernin fysiikan lukijoiden ulottuville eloisalla otteella.

”Maailmasta on aina kysytty asioita, joiden ihmettelystä mieli ei tahdo tulla kylläiseksi. 1900-luvun alussakin kysyttiin: Onko maailma äärellinen vai ääretön? Onko maailma ollut aina? Mitä kaikkea kaikkeus sisältää?” Pekka Teerikorpi esittelee modernin kosmologian syntyä ja sen kehittymistä viime vuosisadalla. Sata vuotta sitten maailmassa ja tieteessä tapahtui suuria mullistuksia. Ensimmäisen maailmansodan aikana Einstein, de Sitter ja Slipher julkaisivat uraauurtavia kosmologisia tuloksia ja muiden muassa Hubble, Friedmann ja Lundmark aloittivat uraansa. Näiden tutkijoiden keskeiset julkaisut olivat irrallisia palasia kuvaan, joka ei vielä hahmottunut. Pian kuitenkin havainnot ja teoria alkoivat lähestyä samaa kohdetta, galaksien kansoittamaa avaruutta. Sen jälkeen kehitys on ollut valtaisaa, mutta kokonaiskuvassa on edelleen isoja pimeitä alueita. Kosmologian normaalitila on sellainen, että siinä avautuu yhä uusia arvoituksia. Pekka Teerikorpi on kosmologian ja galaksien tutkija, joka on toiminut Tuorlan observatoriossa tutkijan ja professorin tehtävissä sekä akatemiatutkijana. Lukuisien tieteellisten artikkelien ja muiden kirjoitusten lisäksi Teerikorven kynänjälkeä on useissa yleistajuisissa teoksissa.

Vuoden tiedekirja 2019Olemmeko yksin maailmankaikkeudessa? Maapallon elämä on saanut alkunsa jostakin pienestä ja heiveröisestä, yksittäisistä hyvin hauraista molekyyleistä. Luonnonvalinnan kautta elämä on kehittynyt loputtoman kestäväksi ja peräänantamattomaksi sinnittelijäksi, joka on säilynyt läpi mitä ankarimmista olosuhteista. Säilyneitä elämän linjoja ovat ne, jotka ovat pystyneet sopeutumaan suuriin ympäristön muutoksiin ja selviytyneet lajien välisessä kilpailussa.Maapallon elämä on käynyt läpi useita pullonkauloja, joiden kautta on syntynyt kaikki eliökunnan monimuotoisuus, mukaan lukien yksi teknologinen ja kommunikoiva laji, ihminen. Elämää voi olla olemassa myös muualla, kenties oman aurinkokuntamme muilla kappaleilla tai kaukana muissa planeettakunnissa. Elämän synty vaatii sopivaa biokemiaa ja riittävästi energiaa ja aikaa. Millaista elämä voisi olla maapallon ulkopuolella? Mitä kaikkea pitääkään tapahtua, että elämää syntyy? Mitä vaaditaan, että elämä saa aikaan teknologisen, avaruutta valloittavan älykkään lajin?Kirsi Lehto on väitellyt tohtoriksi Kalifornian yliopistossa Riversidessa vuonna 1989, minkä jälkeen hän on toiminut molekyylibiologian ja astrobiologian tutkijana ja opettajana Turun yliopistossa. Hän on mukana myös perusteilla olevassa Euroopan astrobiologian instituutin toiminnassa.

"Tieto avaa aistimme ja ajatuksemme todellisuudelle. Se auttaa meitä näkemään yhä uutta, ennalta aavistamatonta kauneutta ja ihmeellisyyttä meitä ympäröivässä maailmassa.Se opettaa meidät riemuitsemaan maailmankaikkeudesta, uneksimaan tähtien lämpimässä valossa avaruuden loppumattomien syvyyksien keskellä."Esko Valtaojan leipälaji on ruokkia mielikuvitustamme maailmankaikkeuden ihmeillä. Tässä kirjassa hän esittelee mitä me olemme tieteen avulla saaneet selville maailmankaikkeudesta: Isot, pienet ja kummalliset asiat, tähdet, galaksit, valtava tyhjyys, pimeä aine ja energia sekä elämä.

”Pimeä aine on arvoitus, joka on piinannut kosmologeja, tähtitieteilijöitä ja hiukkasfyysikoita jo vuosikymmeniä. Pimeän aineen luonne on modernin fysiikan tärkeimpiä ja hieman yllättäen vaikeimmiksi paljastuneita ongelmia.”Maailmankaikkeus näyttää pikaisella vilkaisulla selkeältä. Kaikesta maailmankaikkeuden aineesta yli 80 % on meille kuitenkin tuntematonta ja näkymätöntä. Kukaan ei vielä tiedä, mitä pimeä aine on, sillä havaitsemme sen vaikutuksen ainoastaan painovoiman kautta. Ilman pimeää ainetta kotigalaksiamme ei olisi koskaan syntynyt eikä meitäkään olisi olemassa.Tommi Tenkanen kertoo omiin kokemuksiinsa pohjautuen miten tutkijat lähestyvät tuntematonta etsiessään pimeää ainetta. Tenkanen tutkii teoreettista kosmologiaa tällä hetkellä Johns Hopkinsin yliopistossa Yhdysvalloissa.

Maapallon jokainen kolkka kuhisee elämää. Noin neljä miljardia vuotta sitten yksinkertaisista yhdisteistä muodostui sellaista toiminnallista monimuotoisuutta, jota elottomassa luonnossa ei esiinny. Elämän erikoisimmat ominaisuudet ovat sen kyky lisääntyä ja sopeutua. Suuret ympäristömuutokset ovat aiheuttaneet toistuvasti suuria sukupuuttoja, mutta niiden jälkeen elämä on aina noussut uuteen kasvuun ja kukoistukseen.Miljardien vuosien aikana olosuhteiden muutokset ja sukupuuttoaallot maapallolla ovat johtaneet nykyisen lajiston kehittymiseen. Nyt ihmiskunta muokkaa maapallon elinoloja voimakkaasti. Hitaan biologisen evoluution rinnalle on noussut monta kertaluokkaa nopeampi kulttuurievoluutio, joka on tuottanut ulkoisille katastrofeille alttiin teknologisen yhteiskunnan. Mikä on ihmiskunnan ja elämän tulevaisuus maapallolla? Onko ihmisten mahdollista levittäytyä muille planeetoille tai avaruusasemille?Dosentti Kirsi Lehto on astrobiologiaan ja elämän syntyyn erikoistunut kasvivirologi ja kirjailija, dosentti Harry Lehto taas on astrobiologiaan erikoistunut tähtitieteilijä. He molemmat työskentelevät Turun yliopistossa. FT Pekka Janhunen on Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö ja avaruudessa liikkumiseen tarkoitetun sähköpurjeen keksijä.

Maapallon jokainen kolkka kuhisee elämää. Noin neljä miljardia vuotta sitten yksinkertaisista yhdisteistä muodostui sellaista toiminnallista monimuotoisuutta, jota elottomassa luonnossa ei esiinny. Elämän erikoisimmat ominaisuudet ovat sen kyky lisääntyä ja sopeutua. Suuret ympäristömuutokset ovat aiheuttaneet toistuvasti suuria sukupuuttoja, mutta niiden jälkeen elämä on aina noussut uuteen kasvuun ja kukoistukseen.Miljardien vuosien aikana olosuhteiden muutokset ja sukupuuttoaallot maapallolla ovat johtaneet nykyisen lajiston kehittymiseen. Nyt ihmiskunta muokkaa maapallon elinoloja voimakkaasti. Hitaan biologisen evoluution rinnalle on noussut monta kertaluokkaa nopeampi kulttuurievoluutio, joka on tuottanut ulkoisille katastrofeille alttiin teknologisen yhteiskunnan. Mikä on ihmiskunnan ja elämän tulevaisuus maapallolla? Onko ihmisten mahdollista levittäytyä muille planeetoille tai avaruusasemille?Dosentti Kirsi Lehto on astrobiologiaan ja elämän syntyyn erikoistunut kasvivirologi ja kirjailija, dosentti Harry Lehto taas on astrobiologiaan erikoistunut tähtitieteilijä. He molemmat työskentelevät Turun yliopistossa. FT Pekka Janhunen on Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö ja avaruudessa liikkumiseen tarkoitetun sähköpurjeen keksijä.

Albert Einstein oli outo ilmestys 1900-luvun alun fyysikoiden joukossa. Nuori patenttitoimiston virkailija tuli tuntemattomuudesta vauhdilla mukaan akateemisten tutkijoiden eturiviin. Hän kehitti uskomattoman nopeassa tahdissa uuden idean toisensa jälkeen ja esitti käänteentekeviä muutoksia sen ajan fysiikkaan lähinnä omien ajatuskokeittensa perusteella.Einsteinin suhteellisuusteoria on ollut paras selitys maailman suuren mittakaavan rakenteille runsaan sadan vuoden ajan. Se on myös arkielämässämme tärkeä esimerkiksi kännyköiden gps-paikannuksen kautta. Einstein julkaisi monia muitakin teorioita, ja hänen suuhunsa on pantu monenlaisia asioita. Heikki Oja selvittää, mitä Einstein on todellisuudessa kirjoittanut alkuperäisissä artikkeleissaan ja onko Einsteinin ennustuksia pystytty havainnoilla varmistamaan.Kirjassa käydään läpi Einsteinin teorioiden tunnetuimpia ilmiöitä yksi kerrallaan. Luku alkaa keskeisellä lainauksella Einsteinin kirjoituksista, minkä jälkeen käsitellään kyseisen ilmiön teoriaa ja ennustusten toteutumista. Kirja sisältää noin neljäkymmentä hänen esittämäänsä teoriaa. Kuinka monessa Einstein oli oikeassa?Professori Heikki Oja on tähtitieteilijä ja palkittu tietokirjailija.

Mustat aukot ovat maailmankaikkeuden muodostavaan aika-avaruuden kudelmaan puhjenneita reikiä. Ne nielevät sisäänsä kaiken, mikä ylittää mustia aukkoja ympäröivän tapahtumahorisontiksi kutsutun rajapinnan.Mustien aukkojen tutkimus on edistynyt viime aikoina huimasti. Osaamme kuunnella mustia aukkoja avaruutta taivuttavien gravitaatioaaltojen avulla, seurata tähtien liikettä supermassiivisten mustien aukkojen ympärillä ja valokuvata mustan aukon varjon sen tulisena hehkuvaa kertymäkiekkoa vasten.Mustista aukoista tiedetään paljon, mutta nykyinen tietämys loppuu viimeistään tapahtumahorisonttiin. Sen toiselta puolelta tutkijoilla on paljon arvauksia, mutta ei vielä tietoa. Mistä mustat aukot ovat tulleet, mihin ne johtavat ja mitä niiden olemassaolo kertoo luonnon syvimmistä lainalaisuuksista?Teoreettinen fyysikko Tommi Tenkanen kertoo, kuinka mustien aukkojen tutkimus yhdistää aineen pienimpiä mittakaavoja tutkivan hiukkasfysiikan ja koko maailmankaikkeutta tutkivan kosmologian.

Matkaa tieteen viidakoihin Esko Valtaojan opastuksella!Tämä kirja on kertomus vuoden mittaisesta matkasta, jolla samoillaan tieteen viidakoissa ihmetellen, ilahtuen ja oppien. Matkaetappeja eivät ole kaukaiset sademetsät tai savannit, vaan vertaisarvioidut tiedeartikkelit ja uutiset.Esko Valtaojalle eri alojen tiedeartikkeleihin tutustuminen on vuosikymmenestä toiseen ollut yksi viikon kohokohtia ja kattava päivitys siihen, mitä hänen oman erikoisalansa ulkopuolella on tekeillä. Tästä luksuksesta hän ei ole halunnut luopua tutkijanuransa jälkeenkään."Matkakertomukset eivät ole maantiedon oppikirjoja, eikä minunkaan tarkoitukseni ole ollut kirjoittaa tieteen oppikirjaa. En myöskään yritä tarjota kattavaa vuosikatsausta tieteeseen, en top-tusina rankinglistaa, enkä kilpailla tiedettä popularisoivien lehtien kanssa. Satunnaisen turistin tavoin aion eksyä minulle täysin outoihin paikkoihin suu auki päivitellen sitä kaikkea ihmeellistä mitä edestäni löydän ja antaen ajatusteni hortoilla minne ne haluavat."

Tiedämme varmasti, että maailmankaikkeus syntyi, ja olemme saaneet selville alkuhetkien jälkeiset tapahtumat kohtuullisen hyvin. Mutta mikä maailmankaikkeutta odottaa tulevaisuudessa?Teoreettiseen kosmologiaan erikoistunut astrofyysikko Katie Mack kuljettaa lukijansa viiden erilaisen maailmankaikkeuden lopun läpi: universumi voi rysähtää kasaan, kohdata lämpökuoleman, repeytyä hajalle, pompata uuteen alkuun tai tulla seuraavan viiden minuutin kuluessa nielaistuksi valonnopeudella etenevään kuolettavaan kvanttikuplaan.Mack esittelee kosmologian, kvanttimekaniikan ja säieteorian keskeisiä ajatuksia ja kuvailee, kuinka pienet muutokset nykyisiin käsityksiimme voivat muuttaa tulevaisuudennäkymiä dramaattisesti. Teos antaa oivaltavan läpileikkauksen tämänhetkisestä kosmologisesta tutkimuksesta ja samalla omasta paikastamme maailmankaikkeudessa.

Matkaa tieteen viidakoihin Esko Valtaojan opastuksella!Tämä kirja on kertomus vuoden mittaisesta matkasta, jolla samoillaan tieteen viidakoissa ihmetellen, ilahtuen ja oppien. Matkaetappeja eivät ole kaukaiset sademetsät tai savannit, vaan vertaisarvioidut tiedeartikkelit ja uutiset.Esko Valtaojalle eri alojen tiedeartikkeleihin tutustuminen on vuosikymmenestä toiseen ollut yksi viikon kohokohtia ja kattava päivitys siihen, mitä hänen oman erikoisalansa ulkopuolella on tekeillä. Tästä luksuksesta hän ei ole halunnut luopua tutkijanuransa jälkeenkään."Matkakertomukset eivät ole maantiedon oppikirjoja, eikä minunkaan tarkoitukseni ole ollut kirjoittaa tieteen oppikirjaa. En myöskään yritä tarjota kattavaa vuosikatsausta tieteeseen, en top-tusina rankinglistaa, enkä kilpailla tiedettä popularisoivien lehtien kanssa. Satunnaisen turistin tavoin aion eksyä minulle täysin outoihin paikkoihin suu auki päivitellen sitä kaikkea ihmeellistä mitä edestäni löydän ja antaen ajatusteni hortoilla minne ne haluavat."

Carlo Rovelli on kirjoittanut kirjan kaikille niille, jotka tietävät vähän tai eivät mitään modernista fysiikasta. Hän maalaa pienessä kirjassaan levein vedoin freskon viimeisten sadan vuoden mullistuksista maailmankuvassamme ja luonnostelee jäljelle jääneitä arvoituksia sekä fyysikoiden yrityksiä ratkaista niitä.Rovellin teos on käännetty 52 kielelle ja sitä on myyty yhteensä yli 2 000 000 kappaletta. Carlo Rovelli on italialainen teoreettinen fyysikko.

Esko Valtaoja ruotii aikamme ilmiöitä omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Maailmamme koostuu lukemattomista pakahduttavan mielenkiintoisista asioista ja niiden välisistä yllättävistäkin yhteyksistä.”'Maailmaan virtaa tauotta jotain uutta, mutta silti siedämme uskomatonta tylsyyttä' surkutteli Henry Thoreau, jo sata vuotta ennen syntymääni. Minulla on uskomattoman huono tylsyyden sietokyky; se on yksi selitys tämänkin kirjan olemassaoloon. Jos nämä kirjoitukset onnistuvat lievittämään myös jonkun muun tylsistymistä, en ole nakutellut niitä ihan turhaan. Minkään tekstin ei pitäisi olla viimeinen vaan ensimmäinen sana, uusien ajatusten alullepanija lukijassa."

Carlo Rovellin uusin teos hahmottelee hänen teoriaansa valkoisista aukoista. Rovelli kuljettaa lukijan opastetulle kierrokselle, ensin mustan aukon tapahtumahorisontin taakse, mustan aukon nieluun, jossa ajan ja avaruuden pitäisi päättyä. Mutta Rovellin universumin versiossa näin ei tapahdu. Rovelli vie lukijansa mustan aukon sydämeen ja sitten ulos toiselle puolelle. Hän ehdottaa, että kun mustan aukon muodostava tähti jatkaa romahtamistaan, siitä tulee lopulta niin pieni ja kompakti, että yleisen suhteellisuusteorian lakien on väistyttävä kvanttimekaniikan tieltä.Tämä on kirja maallikoille ja Rovelli ymmärtää sen asettamat rajoitukset. Hän sivuuttaa yksityiskohdat välittääkseen vaikutelmia teoriastaan ja kosmoksen ytimessä olevasta hämmästyttävästä asiasta. Samalla hän esittelee omaa tutkimustyötään, sen seikkailua ja epävarmuutta ja iloa edetä tuntemattomaan. Hän kutsuu lukijan kokemaan tieteenteon kuumeen ja levottomuuden ja valkoisen aukon poikkeuksellisen elämän.

"Miten planeetat erottaa tähdistä? Miten erottaa tähdenlennon ja satelliitin? Miten taivaalla sikin sokin olevista tähdistä voi tajuta mitään? Mistä ne tähtikuviot oikein tulevat?"Tuukka Perhoniemi on vetänyt kymmeniä Ursan tähtiretkiä maastossa ja virtuaalisesti. Retkien osanottajilta tulleista kysymyksistä ammentaen hän opastaa tähtitaivaalle katselevia. Hän avaa ihmisen suhdetta tähtitaivaaseen. Taivaalla voimme nähdä niin maailmankaikkeuden rakenteen ja tähtien kehityksen kuin planeettamme muodon ja liikkeet, oman historiamme ja monet arkipäivän käytännöistä: kalenterimme, kellonaikamme, sijaintimme ja päivärytmimme. Ne ovat osa elämäämme ja johtolangat niihin löytyvät taivaalta.Kaikki avaruusasiat eivät ole tähtitiedettä. Avaruudesta voi olla kiinnostunut monella eri tavalla"Tähtitaivas on näkymämme maailmankaikkeuteen: suuri kolmiulotteinen kattomaalaus, jossa hahmottuu tähtikuvioita ja erilaisia jännittäviä yksityiskohtia. Se on osa ympäristöämme, osa luontoa ja jokapäiväistä elämäämme. Puolet maisemasta on aina taivasta. Viimeisten vuosikymmenten aikana tähtitaivas on menettänyt paljon entisestä loistostaan. Se on kadonnut sekä näkyvistämme että mielistämme. Näe tähtitaivas ja sen merkitys uudella tavalla."