417 kr
Läs direkt efter köp
417 kr
Läs direkt efter köp
166 kr
Läs direkt efter köp
Pakolaistulkin tarina hehkuu elämän kaikissa väreissä
Modernin eurooppalaisen kirjallisuuden kärkinimen häikäisevä romaani ajan ja paikan suhteellisuudesta ja kaiken elävän yhteydestä
Pakolaiskeskuksen tulkki kuuntelee turvapaikanhakijoiden järkyttäviä tarinoita ja pakenee niitä kirjoittamalla leikkisiä kirjeitä pojalleen tulevaisuuteen. Kun avioliittokin horjuu, auttaako Tristanin ja Isolden taru? Voittaako rakkaus kuoleman, vai ylittääkö kuoleman rajat vain mustasukkaisuus? Tarina etsii sodan ja rakkauden salaisuutta hyppäämällä arjesta historiaan ja myytteihin, Roomasta Moskovaan, kuulun laulajattaren vaiheisiin. Pakolaisteeman kipeys tuo mieleen Hassan Blasimin novellit ja ankkuroi tarinan tiukasti nykyhetkeen.
Monia palkintoja kahminut Mihail Šiškin on äärimmäisen suosittu Venäjällä ja ylistetty myös Keski-Euroopassa. Hän syntyi 1961 Moskovassa ja asuu nykyään perheineen Sveitsissä, missä on itse toiminut pakolaiskeskuksen tulkkina. Hänen kolmas romaaninsa Neidonhius oli kansainvälinen läpimurto. Se voitti Venäjän suurimman kirjallisuuspalkinnon ja on ehditty kääntää jo 12 kielelle. Valloittava esiintyjä Šiškin vieraili Suomessa aiemman käännöksensä, Sinun kirjeesi romaanin merkeissä syksyllä 2012. Häntä on verrattu suuriin klassikoihin Tolstoihin, Tšehoviin ja Joyceen.
95 kr
Läs direkt efter köp
Venäjän kirjallisuuden sapekkaimpiin kuuluva satiiri Pimeyden Ruhtinaan vierailusta 1930-luvun Moskovassa.
Saatana saapuu Moskovaan on venäläisen kirjallisuuden sapekkaimpia satiireita. Mustan komiikan mestariteoksessa Pimeyden Ruhtinaan vierailu 1930-luvun Moskovassa rinnastuu vaikeuksiin joutuneen neuvostokirjailijan ja hänen rakastettunsa lyyriseen rakkaustarinaan sekä Pontius Pilatuksen ja Jeesuksen välienselvittelyyn kahdentuhannen vuoden takaisessa Jerusalemissa.
Mihail Bulgakovin pääteos oli Neuvostoliitossa kielletty kirja miltei kolmekymmentä vuotta. Sen riehakas fantasia ja salakavala huumori ovat edelleen vertaansa vailla.
Mihail Afnasjevitsh Bulgakov (1891–1940) syntyi Kiovassa, opiskeli lääkäriksi ja toimi kirjailijana, lehtimiehenä, näyttelijänä, ohjaajana ja dramaturgina. Hän hankki mainetta esikoisromaanillaan Valkokaarti (1924) ja varhaisilla näytelmillään, mutta joutui pian Stalinin paitsioon ja sensuurin kouriin. Saatana saapuu Moskovaan -romaanin kirjoittamisen Bulgakov aloitti 1928 ja viimeisteli sitä kuolemaansa saakka. Teos julkaistiin Neuvostoliitossa ensimmäisen kerran osin lyhenneltynä jatkokertomuksena 1966–67, mutta kokonaisuudessaan vasta 1973. Bulgakov teki useita anomuksia matkustaakseen ulkomaille, mutta kirjeisiin ei koskaan vastattu.
117 kr
Lyssna direkt efter köp
Venäjän kirjallisuuden sapekkaimpiin kuuluva satiiri Pimeyden Ruhtinaan vierailusta 1930-luvun Moskovassa.Saatana saapuu Moskovaan on venäläisen kirjallisuuden sapekkaimpia satiireita. Mustan komiikan mestariteoksessa Pimeyden Ruhtinaan vierailu 1930-luvun Moskovassa rinnastuu vaikeuksiin joutuneen neuvostokirjailijan ja hänen rakastettunsa lyyriseen rakkaustarinaan sekä Pontius Pilatuksen ja Jeesuksen välienselvittelyyn kahdentuhannen vuoden takaisessa Jerusalemissa.Mihail Bulgakovin pääteos oli Neuvostoliitossa kielletty kirja miltei kolmekymmentä vuotta. Sen riehakas fantasia ja salakavala huumori ovat edelleen vertaansa vailla.
202 kr
Läs direkt efter köp
Yhdeksän kristallinkirkasta novellia
Novelleja kirjallisuuden ytimestä: mitä merkitsee äidinkieli vieraalla maalla, mitä on olla venäläinen kirjailija Euroopassa?
Ihmisenä olemisen pienimmät yksityiskohdat ja suurimmat kysymykset kohtaavat Šiškinin elämänjanoisissa tarinoissa. Takkien takaa hypähtää piilossa ollut iloinen lapsi, käsi seuraa venäläisen kirjoituskirjaimen muotoa, mutta miten voi opettaa ihmisiä rakastamaan totuutta, jos koko yhteiskunta rakentuu valheelle? Kieli ei yhdistä vaan erottaa ihmisiä, ellei siihen puhalleta uutta henkeä. Joyce ja Nabokov, Gogol, Canetti ja Walser ovat kirjailijan keskustelukumppaneita näiden kysymysten äärellä.
Novelli Pelastunut kieli ilmestyi myös venäläisen novellin antologiassa Toisaalta, kaikkea voi sattua syksyllä 2015.
193 kr
Läs direkt efter köp
Venäjän vallan ja vastarinnan monet kasvot.
Mihail Šiškin avaa kirjassaan taiteen, kulttuurin ja uskonnon monimutkaista suhdetta valtaan ja vastarintaan Venäjällä
Mihail Šiškinin uusi esseekokoelma jatkaa Venäjän kansan ja valtaapitävien sokeiden pisteiden avaamista sekä pohtii, mikä merkitys taiteella ja kirjallisuudella voi olla tyrannian vastustamisessa.
Šiškin kirjoittaa muun muassa Putinin sielunmaisemasta, natseja vastustaneen Thomas Mannin ajankohtaisuudesta, Venäjän hallitusvallan suhteesta taiteeseen ja kirjallisuuteen sekä Venäjän ortodoksikirkon roolista sodan oikeuttajana.
Mihail Šiškin (s.1961) on moneen kertaan palkittu venäläinen kirjailija, jota on verrattu suuriin klassikoihin, kuten Tolstoihin, Tšehoviin ja Joyceen. Šiškin asuu perheineen Sveitsissä, jossa hän on työskennellyt muun muassa pakolaiskeskuksen tulkkina. Šiškin on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, ja hänen nyky-Venäjää käsitteleviä kirjoituksiaan on julkaistu laajalti eurooppalaisissa medioissa, myös Helsingin Sanomissa. Hänen Venäjän kipukohtia käsittelevä tietokirjansa Sota vai rauha on ollut maailmanlaajuinen menestys.
205 kr
Lyssna direkt efter köp
Venäjän vallan ja vastarinnan monet kasvot.
Mihail Šiškin avaa kirjassaan taiteen, kulttuurin ja uskonnon monimutkaista suhdetta valtaan ja vastarintaan Venäjällä
Mihail Šiškinin uusi esseekokoelma jatkaa Venäjän kansan ja valtaapitävien sokeiden pisteiden avaamista sekä pohtii, mikä merkitys taiteella ja kirjallisuudella voi olla tyrannian vastustamisessa.
Šiškin kirjoittaa muun muassa Putinin sielunmaisemasta, natseja vastustaneen Thomas Mannin ajankohtaisuudesta, Venäjän hallitusvallan suhteesta taiteeseen ja kirjallisuuteen sekä Venäjän ortodoksikirkon roolista sodan oikeuttajana.
Mihail Šiškin (s.1961) on moneen kertaan palkittu venäläinen kirjailija, jota on verrattu suuriin klassikoihin, kuten Tolstoihin, Tšehoviin ja Joyceen. Šiškin asuu perheineen Sveitsissä, jossa hän on työskennellyt muun muassa pakolaiskeskuksen tulkkina. Šiškin on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, ja hänen nyky-Venäjää käsitteleviä kirjoituksiaan on julkaistu laajalti eurooppalaisissa medioissa, myös Helsingin Sanomissa. Hänen Venäjän kipukohtia käsittelevä tietokirjansa Sota vai rauha on ollut maailmanlaajuinen menestys.
177 kr
Läs direkt efter köp
Kun menneisyys on tulevaisuutta.
Viiltäviä läpileikkauksia maasta ja kansasta, joka mennyttä suuruutta etsiessään unohti huomisen.
Miten venäläiset näkevät oman maansa tulevaisuuden? Uskovatko he olevansa matkalla loistavaan huomiseen vai uuteen neuvostodiktatuuriin? Mitä he toivovat – ja mitä pelkäävät? Venäläisen yhteiskunnan ja mielenmaiseman ylivertainen tulkitsija Mihail Šiškin keskittyy uudessa esseekokoelmassaan tulevaisuuteen, millainen se sitten ikinä onkaan. Lisäksi kokoelmassa on sarja taidokkaita esseitä muun muassa Andrei Tarkovskista, Ivan Gontšarovista sekä James Joycen suhteesta venäläiseen kirjallisuuteen.
Mihail Šiškin (s.1961) on moneen kertaan palkittu venäläinen kirjailija, jota on verrattu suuriin klassikoihin, kuten Tolstoihin, Tšehoviin ja Joyceen. Šiškin asuu perheineen Sveitsissä, jossa hän on työskennellyt muun muassa pakolaiskeskuksen tulkkina. Šiškin on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, ja hänen nyky-Venäjää käsitteleviä kirjoituksiaan on julkaistu laajalti eurooppalaisissa medioissa, myös Helsingin Sanomissa.
188 kr
Lyssna direkt efter köp
Kun menneisyys on tulevaisuutta.
Viiltäviä läpileikkauksia maasta ja kansasta, joka mennyttä suuruutta etsiessään unohti huomisen.
Miten venäläiset näkevät oman maansa tulevaisuuden? Uskovatko he olevansa matkalla loistavaan huomiseen vai uuteen neuvostodiktatuuriin? Mitä he toivovat – ja mitä pelkäävät? Venäläisen yhteiskunnan ja mielenmaiseman ylivertainen tulkitsija Mihail Šiškin keskittyy uudessa esseekokoelmassaan tulevaisuuteen, millainen se sitten ikinä onkaan. Lisäksi kokoelmassa on sarja taidokkaita esseitä muun muassa Andrei Tarkovskista, Ivan Gontšarovista sekä James Joycen suhteesta venäläiseen kirjallisuuteen.
Mihail Šiškin (s.1961) on moneen kertaan palkittu venäläinen kirjailija, jota on verrattu suuriin klassikoihin, kuten Tolstoihin, Tšehoviin ja Joyceen. Šiškin asuu perheineen Sveitsissä, jossa hän on työskennellyt muun muassa pakolaiskeskuksen tulkkina. Šiškin on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, ja hänen nyky-Venäjää käsitteleviä kirjoituksiaan on julkaistu laajalti eurooppalaisissa medioissa, myös Helsingin Sanomissa.
417 kr
Lyssna direkt efter köp
139 kr
Läs direkt efter köp
Sinfonisesti soiva kertomus ihmisistä hajoavan Neuvostoliiton ja uuden Venäjän välissä
"Sille, joka haluaa ymmärtää nyky-Venäjää, Neuvostoihmisen loppu on välttämätöntä luettavaa." Newsday
"Minä etsin niitä, jotka olivat kasvaneet tiukasti kiinni aatteeseen, päästäneet sen sisälleen niin ettei sitä saanut repäistyksi irti – valtiosta oli tullut heidän maailmankaikkeutensa, se oli syrjäyttänyt kaiken muun, jopa oman elämän."Teoksessa Neuvostoihmisen loppu nobelisti Svetlana Aleksijevitš kuvaa tarkkanäköisesti kommunismin tuhon. Siinä tavalliset venäläiset kertovat, millaista elämä oli Neuvostoliiton sortuessa ja millaista on elää jättiläisen raunioista syntyneellä Venäjällä. Vuosien 1991 ja 2012 välille ajoittuvien haastattelujen kautta syntyy panoraama nyky-Venäjästä ja venäläisistä, jotka yhä kantavat mukanaan muistoja sorrosta, nälänhädästä ja joukkomurhista, mutta myös tulevaisuudenuskoa ja ylpeyttä maastaan. Tämä on kuvaus elämästä aatteen raunioilla – aatteen, joka oli niin vahva, että se kerran hallitsi kolmasosaa maailmasta."Laajuudeltaan ja viisaudeltaan Neuvostoihmisen loppu vertautuu Sotaan ja rauhaan." The Wall Street Journal
Svetlana Aleksijevitš syntyi 1948 Ukrainassa mutta on asunut pitkään Minskissä Valko-Venäjällä. Hän opiskeli journalistiikkaa ja työskenteli toimittajana. Kirjailijana hän on kokeillut erilaisia tyylilajeja ja päätyi lopulta ns. yhteisöromaaniin, kuvaamaan ihmistä poliittisen järjestelmän puristuksessa. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2015.
169 kr
Läs direkt efter köp
Finlandia-ehdokkaan väkevä sukukronikka
Taidokas sukuromaani Pohjanmaan lakeuksilta työntää juurensa syvälle Elofin elämään, joka viiltää kipeästi ja tuo onnen. Kaiken keskiössä on Elofin perimä kototila, josta suvun tarinat kurottavat sisällissodan ajasta aina 1980-luvulle saakka.
Isä kuolee keuhkotautiin Elofin ollessa vain kymmenvuotias, ja orvot veljekset joutuvat jättämään taakseen kototilan Kimon kylässä. Ylöspidon he saavat isovanhempiensa luota, mutta menetyksen myötä Elof on jo oppinut tuntemaan maailman painon. Kun vuodet rynnistävät eteenpäin, hän kasvaa mieheksi, joka on ylpeä perinteistä ja sukunsa kylvämästä maasta. Silti hän kipuilee oman olemassaolonsa kanssa. Vahvat juuret tuovat voimaa, mutta voivatko ne myös tukahduttaa ihmisen?
Lukijansa hurmannut Oma maa on ollut ehdolla Finlandia- ja Runeberg-palkinnon saajaksi.
”Oma maa on kiihkeän voimakas kertomus ja ensiluokkainen romaani.”
– Vasabladet
”Henkilöhahmojen psykologian kuvaus on Omassa maassa kauttaaltaan loistavaa.”
– Helsingin Sanomat
”Bertell osoittaa jälleen taituruutensa näkökulman uudistajana ja unohdettujen tarinoiden kertojana.”
– Hufvudstadsbladet
Ann-Luise Bertell (s. 1971) on pohjalainen näyttelijä, kirjailija ja ohjaaja sekä Wasa Teaterin johtaja. Hän debytoi runoilijana vuonna 1997 ja on sittemmin kirjoittanut runoutta, proosaa ja draamaa. Palkitun Bertellin sukuromaani Oma maa nousi ansaitusti Finlandia- ja Runeberg-ehdokkaaksi.
205 kr
Lyssna direkt efter köp
Finlandia-ehdokkaan väkevä sukukronikka
Taidokas sukuromaani Pohjanmaan lakeuksilta työntää juurensa syvälle Elofin elämään, joka viiltää kipeästi ja tuo onnen. Kaiken keskiössä on Elofin perimä kototila, josta suvun tarinat kurottavat sisällissodan ajasta aina 1980-luvulle saakka.
Isä kuolee keuhkotautiin Elofin ollessa vain kymmenvuotias, ja orvot veljekset joutuvat jättämään taakseen kototilan Kimon kylässä. Ylöspidon he saavat isovanhempiensa luota, mutta menetyksen myötä Elof on jo oppinut tuntemaan maailman painon. Kun vuodet rynnistävät eteenpäin, hän kasvaa mieheksi, joka on ylpeä perinteistä ja sukunsa kylvämästä maasta. Silti hän kipuilee oman olemassaolonsa kanssa. Vahvat juuret tuovat voimaa, mutta voivatko ne myös tukahduttaa ihmisen?
Lukijansa hurmannut Oma maa on ollut ehdolla Finlandia- ja Runeberg-palkinnon saajaksi.
”Oma maa on kiihkeän voimakas kertomus ja ensiluokkainen romaani.”
– Vasabladet
”Henkilöhahmojen psykologian kuvaus on Omassa maassa kauttaaltaan loistavaa.”
– Helsingin Sanomat
”Bertell osoittaa jälleen taituruutensa näkökulman uudistajana ja unohdettujen tarinoiden kertojana.”
– Hufvudstadsbladet
Ann-Luise Bertell (s. 1971) on pohjalainen näyttelijä, kirjailija ja ohjaaja sekä Wasa Teaterin johtaja. Hän debytoi runoilijana vuonna 1997 ja on sittemmin kirjoittanut runoutta, proosaa ja draamaa. Palkitun Bertellin sukuromaani Oma maa nousi ansaitusti Finlandia- ja Runeberg-ehdokkaaksi.
169 kr
Läs direkt efter köp
Kiitetyn ja koskettavan sukutrilogian avaus
Palkittu romaanidebyytti luotaa Pohjanmaalta Kanadaan lähteneen siirtolaisen elämänkohtaloa ja tämän mieleen pesiytynyttä kaipuuta.
Elon ehtoo odottaa kulman takana Maria Alinaa, jonka luona Vöyrillä vierailevat enää kuolleet sukulaiset, Dallasin J. R. Ewing sekä kotihoitaja, jonka nimeä hän ei muista. Hänellä on kuitenkin vielä tärkeä tehtävä: kirjoittaa elämäntarinansa muistiin Atlantin vastarannalle jääneelle tyttärelleen.
Kuolema, suru ja ikävä ovat värittäneet siirtolaisen vaiheita, jotka avautuvat väkevinä kohtauksina lapsuudesta alkaen. Pohjattomasta kaipuusta, tukahdutetuista kyynelistä ja vaitonaisista ihmisistä kertova romaani on saanut innoituksensa Bertellin äidinäidin tarinasta.
Ann-Luise Bertell (s. 1971) on pohjalainen näyttelijä, kirjailija ja ohjaaja sekä Wasa Teaterin johtaja. Svenska Ylen vuonna 2016 palkitsema esikoisromaani Ikävän jälkeen aloittaa sukutrilogian, jonka toinen osa Oma maa nousi vuoden 2020 Finlandia- ja Runeberg-ehdokkaaksi.
205 kr
Lyssna direkt efter köp
Kiitetyn ja koskettavan sukutrilogian avaus
Palkittu romaanidebyytti luotaa Pohjanmaalta Kanadaan lähteneen siirtolaisen elämänkohtaloa ja tämän mieleen pesiytynyttä kaipuuta.
Elon ehtoo odottaa kulman takana Maria Alinaa, jonka luona Vöyrillä vierailevat enää kuolleet sukulaiset, Dallasin J. R. Ewing sekä kotihoitaja, jonka nimeä hän ei muista. Hänellä on kuitenkin vielä tärkeä tehtävä: kirjoittaa elämäntarinansa muistiin Atlantin vastarannalle jääneelle tyttärelleen.
Kuolema, suru ja ikävä ovat värittäneet siirtolaisen vaiheita, jotka avautuvat väkevinä kohtauksina lapsuudesta alkaen. Pohjattomasta kaipuusta, tukahdutetuista kyynelistä ja vaitonaisista ihmisistä kertova romaani on saanut innoituksensa Bertellin äidinäidin tarinasta.
Ann-Luise Bertell (s. 1971) on pohjalainen näyttelijä, kirjailija ja ohjaaja sekä Wasa Teaterin johtaja. Svenska Ylen vuonna 2016 palkitsema esikoisromaani Ikävän jälkeen aloittaa sukutrilogian, jonka toinen osa Oma maa nousi vuoden 2020 Finlandia- ja Runeberg-ehdokkaaksi.
169 kr
Läs direkt efter köp
Botnia-trilogian vaikuttava päätös.
Bertellin väkevä ja vaivaton kerronta piirtää puhuttelevan kuvan suvun vaiheista, siirtolaisten ikävästä ja äitien ja tyttärien haastavista suhteista 1950-luvun pohjalaiskylässä.
Pohjanmaan lakeudet ovat kahdeksanvuotiaalle kanadansuomalaiselle Marlenelle ja hänen kaksoselleen Susannelle tuttuja vain vanhempien puheista, kunnes siirtolaisperhe palaa koti-Suomeen. Paluu Vöyrille on yhtä katkeransuloinen kuin lähtö Atlantin toiselta puolen, eikä elämä suju kuten suunniteltiin.
Ikuinen kaipuu on nuoren Marlenen kasvutarina ja sisarteos Ikävän jälkeen -romaanille, jossa näkökulma on Marlenen äidin. Bertellin proosa vangitsee siirtolaiskokemuksen ja vaikenevien ihmisten tunnot ilmavin virkkein ja kysyy, miten sokea ihminen voi lähimmilleen olla.
Ann-Luise Bertell (s. 1971) on pohjalainen näyttelijä, kirjailija ja ohjaaja sekä Wasa Teaterin johtaja. Hän debytoi runoilijana vuonna 1997 ja on sittemmin kirjoittanut myös proosaa ja draamaa. Ikuinen kaipuu päättää Botnia-trilogian, jonka avausosa Ikävän jälkeen sai ilmestyessään Svenska Ylen kirjallisuuspalkinnon ja toinen osa Oma maa nousi vuoden 2020 Finlandia- ja Runeberg-ehdokkaaksi.
205 kr
Lyssna direkt efter köp
Botnia-trilogian vaikuttava päätös.
Bertellin väkevä ja vaivaton kerronta piirtää puhuttelevan kuvan suvun vaiheista, siirtolaisten ikävästä ja äitien ja tyttärien haastavista suhteista 1950-luvun pohjalaiskylässä.
Pohjanmaan lakeudet ovat kahdeksanvuotiaalle kanadansuomalaiselle Marlenelle ja hänen kaksoselleen Susannelle tuttuja vain vanhempien puheista, kunnes siirtolaisperhe palaa koti-Suomeen. Paluu Vöyrille on yhtä katkeransuloinen kuin lähtö Atlantin toiselta puolen, eikä elämä suju kuten suunniteltiin.
Ikuinen kaipuu on nuoren Marlenen kasvutarina ja sisarteos Ikävän jälkeen -romaanille, jossa näkökulma on Marlenen äidin. Bertellin proosa vangitsee siirtolaiskokemuksen ja vaikenevien ihmisten tunnot ilmavin virkkein ja kysyy, miten sokea ihminen voi lähimmilleen olla.
Ann-Luise Bertell (s. 1971) on pohjalainen näyttelijä, kirjailija ja ohjaaja sekä Wasa Teaterin johtaja. Hän debytoi runoilijana vuonna 1997 ja on sittemmin kirjoittanut myös proosaa ja draamaa. Ikuinen kaipuu päättää Botnia-trilogian, jonka avausosa Ikävän jälkeen sai ilmestyessään Svenska Ylen kirjallisuuspalkinnon ja toinen osa Oma maa nousi vuoden 2020 Finlandia- ja Runeberg-ehdokkaaksi.
223 kr
Läs direkt efter köp
Nikolai Gogolin viisi pietarilaiskertomusta ovat hänen tuotantonsa ydinosa Kuolleiden sielujen ja Reviisori-näytelmän ohella. Gogolin Pietariin sijoittuvat novellit ilmestyvät nyt uusina suomennoksina ensi kertaa yksissä kansissa. Mukana ovat kolme kuuluisaa tarinaa kolmesta pienestä ihmisestä: Kovaljovista jolta katoaa nenä, Bašmatškinista jolta riistetään takki, ja Poprištšinista joka menettää järkensä. Lisäksi teoksessa on kaksi pidempää novellia, Nevski prospekt ja Muotokuva, jotka kertovat paitsi vaikuttavista ihmiskohtaloista myös laajemmin tuosta Puškinin sanoin upeasta ja köyhästä kaupungista, Pietarista.
Kirjassa on myös viime vuosina Suomessakin tunnetuksi tulleen kirjailija Mihail Šiškinin essee ”Elävistä nenistä ja kuolleista sieluista”, jossa hän kuvaa eläytyvästi Gogolin ankaraa kirjailijankohtaloa ja paljastaa, mitä tämän teokset kertovat Venäjän maasta ja kansasta.
Nikolai Gogol (1809–1852) oli venäläisen kirjallisuuden suuria satiirikkoja. Hän syntyi Ukrainassa, vaikutti Pietarissa ja kuoli Moskovassa.