Vaikka Jämsässä ei sodittu vuonna 1918, siellä koettiin kammottava ja verinen puhdistus, jollaista ei todistettu missään muualla Suomessa sotatoimialueen ulkopuolella. Poikkeuksellista oli sekin, että kymmenet murhatyöt tapahtuivat kirkossa ja sen lähistöllä. Tapahtumat jäivät arvoituksiksi vuosikymmenien ajaksi, eikä kukaan rohjennut käsitellä niitä kuin pintapuolisesti.

Vuoden 1918 verilöylyn yksityiskohdat selviävät nyt ensimmäistä kertaa koko laajuudessaan, kun kirjailija Jukka Rislakki tutkii niitä monipuolisen aineiston pohjalta. Rislakki on huomioinut niin muistitiedon kuin asiakirja-aineistonkin, ja tuloksena on kattava selonteko uhreista, tekijöistä ja olosuhteista, jotka osaltaan johtivat poikkeukselliseen väkivaltaan.

Jukka Rislakki (s. 1945) on tuottelias tietokirjailija ja toimittaja, joka on työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomien ulkomaantoimituksessa. Rislakki on osallistunut aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja asuu Baltiassa. Hänelle on myönnetty useita palkintoja, kuten tiedonjulkistamisen valtionpalkinto vuonna 1986.

Vaikka Jämsässä ei sodittu vuonna 1918, siellä koettiin kammottava ja verinen puhdistus, jollaista ei todistettu missään muualla Suomessa sotatoimialueen ulkopuolella. Poikkeuksellista oli sekin, että kymmenet murhatyöt tapahtuivat kirkossa ja sen lähistöllä. Tapahtumat jäivät arvoituksiksi vuosikymmenien ajaksi, eikä kukaan rohjennut käsitellä niitä kuin pintapuolisesti.

Vuoden 1918 verilöylyn yksityiskohdat selviävät nyt ensimmäistä kertaa koko laajuudessaan, kun kirjailija Jukka Rislakki tutkii niitä monipuolisen aineiston pohjalta. Rislakki on huomioinut niin muistitiedon kuin asiakirja-aineistonkin, ja tuloksena on kattava selonteko uhreista, tekijöistä ja olosuhteista, jotka osaltaan johtivat poikkeukselliseen väkivaltaan.

Jukka Rislakki (s. 1945) on tuottelias tietokirjailija ja toimittaja, joka on työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomien ulkomaantoimituksessa. Rislakki on osallistunut aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja asuu Baltiassa. Hänelle on myönnetty useita palkintoja, kuten tiedonjulkistamisen valtionpalkinto vuonna 1986.

Vaikka Jämsässä ei sodittu vuonna 1918, siellä koettiin kammottava ja verinen puhdistus, jollaista ei todistettu missään muualla Suomessa sotatoimialueen ulkopuolella. Poikkeuksellista oli sekin, että kymmenet murhatyöt tapahtuivat kirkossa ja sen lähistöllä. Tapahtumat jäivät arvoituksiksi vuosikymmenien ajaksi, eikä kukaan rohjennut käsitellä niitä kuin pintapuolisesti.

Vuoden 1918 verilöylyn yksityiskohdat selviävät nyt ensimmäistä kertaa koko laajuudessaan, kun kirjailija Jukka Rislakki tutkii niitä monipuolisen aineiston pohjalta. Rislakki on huomioinut niin muistitiedon kuin asiakirja-aineistonkin, ja tuloksena on kattava selonteko uhreista, tekijöistä ja olosuhteista, jotka osaltaan johtivat poikkeukselliseen väkivaltaan.

Jukka Rislakki (s. 1945) on tuottelias tietokirjailija ja toimittaja, joka on työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomien ulkomaantoimituksessa. Rislakki on osallistunut aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja asuu Baltiassa. Hänelle on myönnetty useita palkintoja, kuten tiedonjulkistamisen valtionpalkinto vuonna 1986.