He tekivät sen, mitä miljoonat muut eivät uskaltaneet.

Ainutlaatuinen kuvaus vangeista, jotka uhmasivat neuvostovaltaa ja saivat aikaan muutoksen - kärjessään outoja kohtaloita kokenut suomalaismies. Kesällä 1953, neljä kuukautta Stalinin kuoleman jälkeen, joukko nuoria leirivankeja nousee vangitsijoitaan vastaan Vorkutassa. Eturintamassa on suomalainen Eino Prykä.

Verilöylyyn päättynyt kapina aloitti vankileirijärjestelmän suuren muutoksen ja vaikutti koko Neuvostoliiton kehitykseen. Jukka Rislakki luo silminnäkijähaastatteluihin, kirjeisiin, muistelmiin ja virallisiin asiakirjoihin perustuvan kokonaiskuvan Vorkutan tapahtumista ja miljoonien ihmisten hengen vaatineesta Stalinin diktatuurista. Hän kertoo myös miten värikkään elämän elänyt Eino Prykä päätyi vankileirien saaristoon.

Jukka Rislakki on toimittaja ja tietokirjailija, joka on julkaissut Suomessa, Latviassa ja Yhdysvalloissa useita laajaa huomiota saaneita Suomen lähihistoriaa, Baltian maita ja Venäjää käsitteleviä tietokirjoja.

Vakoilua ja tiedustelua Suomessa vuosikymmeniä seurannut toimittaja-tietokirjailija Jukka Rislakki avaa seikkaperäisesti kaksi Neuvostoliiton salaista operaatiota, jotka ovat kauan askarruttaneet tutkijoita.Kirjan ensimmäinen osa sivuaa Operaatio Trustia, joka oli Neuvosto-Venäjän vastavakoiluoperaatio. Arvoituksellinen agentti - vai kaksois- tai ehkä kolmoisagentti? - Opperput loikkasi yhtä salaperäisen ystävänsä, venäläisen Marian, kanssa Suomeen vuonna 1927 ja järisytti läntistä maailmaa paljastuksillaan.Toinen osa kertoo Villi-nimellä tunnetusta nuoresta sotilaasta, joka sai puna-armeijalta ylivoimaisen vaikean tehtävän jatkosodan aikaan vuonna 1942. Hänen piti toimia Suomen tiedustelijakoulua vastaan.Kirjassa käytetään ensimmäistä kertaa rinnakkain suomalaisia, venäläisiä, puolalaisia, virolaisia, latvialaisia ja läntisiä lähteitä.Peitenimet ja petokset, myrkyt ja murhat, vakoilu ja varjostus, loikkaukset ja legendat, salaliitot ja sieppaukset... Ei mitään uutta auringon alla. Ne, jotka ovat seuranneet Le Bureau -televisiosarjaa, voivat todeta, että vakoilun maailmassa vain elektroniikka on olennaisesti muuttunut.Jukka Rislakki on entinen HS:n toimittaja ja kirjeenvaihtaja, jolta on julkaistu Suomessa, Baltian maissa, Ukrainassa ja Yhdysvalloissa useita tietokirjoja. Hän on kirjoittanut myös vakoiluromaaneja, muistelmat ja pilapiirroskirjoja. Rislakki oli Tieto-Finlandia-ehdokas vuonna 1997.

Vakoiluraamattu varjomaailman asiantuntijalta.

Peitenimet, myrkyt, salamurhat, varjostus ja sieppaukset – vakoilun ja tiedustelun maailmassa monet menetelmät ovat entiset, mutta paljon on myös muuttunut.

Aihepiiriä vuosikymmeniä tarkasti seurannut Jukka Rislakki on kirjoittanut perinpohjaisen teoksen vakoilun historiasta, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Hän esittelee kattavasti alan keskeiset toimijat, toimintatavat ja legendaariset vakoojat niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Samalla lukijalle selviää muun muassa, miten Suomi hylkäsi agenttinsa Viroon, CIA auttoi Armi Kuuselan maailmalle tai mitä Reino Hallamaa teki Porin jazzissa. Entä millaisia virheitä tiedustelupalvelut ovat tehneet Ukrainan sodassa?

Jukka Rislakki on entinen HS:n toimittaja ja kirjeenvaihtaja, joka kirjoittanut muun muassa vakoiluromaaneja ja tietokirjoja. Jälkimmäisiä on julkaistu Suomen lisäksi Baltian maissa, Ukrainassa ja Yhdysvalloissa. Rislakki oli Tieto-Finlandia-ehdokas vuonna 1997.

He tekivät sen, mitä miljoonat muut eivät uskaltaneet.

Ainutlaatuinen kuvaus vangeista, jotka uhmasivat neuvostovaltaa ja saivat aikaan muutoksen - kärjessään outoja kohtaloita kokenut suomalaismies. Kesällä 1953, neljä kuukautta Stalinin kuoleman jälkeen, joukko nuoria leirivankeja nousee vangitsijoitaan vastaan Vorkutassa. Eturintamassa on suomalainen Eino Prykä.

Verilöylyyn päättynyt kapina aloitti vankileirijärjestelmän suuren muutoksen ja vaikutti koko Neuvostoliiton kehitykseen. Jukka Rislakki luo silminnäkijähaastatteluihin, kirjeisiin, muistelmiin ja virallisiin asiakirjoihin perustuvan kokonaiskuvan Vorkutan tapahtumista ja miljoonien ihmisten hengen vaatineesta Stalinin diktatuurista. Hän kertoo myös miten värikkään elämän elänyt Eino Prykä päätyi vankileirien saaristoon.

Jukka Rislakki on toimittaja ja tietokirjailija, joka on julkaissut Suomessa, Latviassa ja Yhdysvalloissa useita laajaa huomiota saaneita Suomen lähihistoriaa, Baltian maita ja Venäjää käsitteleviä tietokirjoja.

Vakoilua ja tiedustelua Suomessa vuosikymmeniä seurannut toimittaja-tietokirjailija Jukka Rislakki avaa seikkaperäisesti kaksi Neuvostoliiton salaista operaatiota, jotka ovat kauan askarruttaneet tutkijoita.Kirjan ensimmäinen osa sivuaa Operaatio Trustia, joka oli Neuvosto-Venäjän vastavakoiluoperaatio. Arvoituksellinen agentti - vai kaksois- tai ehkä kolmoisagentti? - Opperput loikkasi yhtä salaperäisen ystävänsä, venäläisen Marian, kanssa Suomeen vuonna 1927 ja järisytti läntistä maailmaa paljastuksillaan.Toinen osa kertoo Villi-nimellä tunnetusta nuoresta sotilaasta, joka sai puna-armeijalta ylivoimaisen vaikean tehtävän jatkosodan aikaan vuonna 1942. Hänen piti toimia Suomen tiedustelijakoulua vastaan.Kirjassa käytetään ensimmäistä kertaa rinnakkain suomalaisia, venäläisiä, puolalaisia, virolaisia, latvialaisia ja läntisiä lähteitä.Peitenimet ja petokset, myrkyt ja murhat, vakoilu ja varjostus, loikkaukset ja legendat, salaliitot ja sieppaukset... Ei mitään uutta auringon alla. Ne, jotka ovat seuranneet Le Bureau -televisiosarjaa, voivat todeta, että vakoilun maailmassa vain elektroniikka on olennaisesti muuttunut.Jukka Rislakki on entinen HS:n toimittaja ja kirjeenvaihtaja, jolta on julkaistu Suomessa, Baltian maissa, Ukrainassa ja Yhdysvalloissa useita tietokirjoja. Hän on kirjoittanut myös vakoiluromaaneja, muistelmat ja pilapiirroskirjoja. Rislakki oli Tieto-Finlandia-ehdokas vuonna 1997.

Vakoiluraamattu varjomaailman asiantuntijalta.

Peitenimet, myrkyt, salamurhat, varjostus ja sieppaukset – vakoilun ja tiedustelun maailmassa monet menetelmät ovat entiset, mutta paljon on myös muuttunut.

Aihepiiriä vuosikymmeniä tarkasti seurannut Jukka Rislakki on kirjoittanut perinpohjaisen teoksen vakoilun historiasta, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Hän esittelee kattavasti alan keskeiset toimijat, toimintatavat ja legendaariset vakoojat niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Samalla lukijalle selviää muun muassa, miten Suomi hylkäsi agenttinsa Viroon, CIA auttoi Armi Kuuselan maailmalle tai mitä Reino Hallamaa teki Porin jazzissa. Entä millaisia virheitä tiedustelupalvelut ovat tehneet Ukrainan sodassa?

Jukka Rislakki on entinen HS:n toimittaja ja kirjeenvaihtaja, joka kirjoittanut muun muassa vakoiluromaaneja ja tietokirjoja. Jälkimmäisiä on julkaistu Suomen lisäksi Baltian maissa, Ukrainassa ja Yhdysvalloissa. Rislakki oli Tieto-Finlandia-ehdokas vuonna 1997.