Ihminen sankarikuvan takana

Maamme arvostetuimpiin lukeutuva historiantutkija Martti Turtola tarttuu kansallisaiheeseen ja kuljettaa lukijan varmoin ottein läpi Mannerheimin elämäntaipaleen – arvostavasti, mutta sakeata sankarimyyttiä hälventäen ja kohteestaan lumoutumatta.

C. G. Mannerheim kohosi jo elinaikanaan myyttisen kansallissankarin asemaan, mutta aikojen saatossa hänen kurssinsa on heilahdellut. Poliittisen vasemmiston voiman vuosina puoli vuosisataa sitten hänen maineensa kävi kenties alimmillaan, kun taas toisina aikoina hänet on nostettu liki arvostelun ulottumattomiin. Omana aikanamme Mannerheim on taipunut nukkeanimaation karnevalisoiduksi päähenkilöksi, mutta on samalla laajoissa piireissä arvostetumpi kuin koskaan.Viimeistään vapaussodan päätyttyä valkoiselle puolelle voittoisasti Mannerheim alkoi aivan tietoisesti rakentaa itsestään myyttiä. Marsalkan kuoleman johdosta kirjoittamissaan muistosanoissa ruotsalainen kreivi ja kenraali, suuri Suomen ystävä Archibald Douglas totesi: "Hän oli kunnian mies ilman kunnianhimoa." Sotahistorian professori emeritus Martti Turtolan mukaan enemmän väärää todistusta marsalkasta ei voisi antaa, sillä juuri henkilökohtainen kunnianhimo, vallanhimokin ja jopa kostonhimo olivat kantavana voimana läpi hänen koko uransa nuoresta upseerista aina Suomen marsalkaksi ja presidentiksi asti. Sekin on inhimillistä, kirjoittaa Turtola, inhimillinen piirre merkittävässä sotilaassa ja valtiomiehessä.

Sotahistorian professori emeritus Martti Turtola on Suomen arvostetuimpia historiantutkijoita. Hän on Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian dosentti sekä Helsingin ja Turun yliopistojen dosentti. Turtolan laajaan kirjalliseen tuotantoon kuuluu muun muassa useita elämäkertateoksia sodan ajan huomattavimmista suomalaisista upseereista.

Ihminen sankarikuvan takana

Maamme arvostetuimpiin lukeutuva historiantutkija Martti Turtola tarttuu kansallisaiheeseen ja kuljettaa lukijan varmoin ottein läpi Mannerheimin elämäntaipaleen – arvostavasti, mutta sakeata sankarimyyttiä hälventäen ja kohteestaan lumoutumatta.

C. G. Mannerheim kohosi jo elinaikanaan myyttisen kansallissankarin asemaan, mutta aikojen saatossa hänen kurssinsa on heilahdellut. Poliittisen vasemmiston voiman vuosina puoli vuosisataa sitten hänen maineensa kävi kenties alimmillaan, kun taas toisina aikoina hänet on nostettu liki arvostelun ulottumattomiin. Omana aikanamme Mannerheim on taipunut nukkeanimaation karnevalisoiduksi päähenkilöksi, mutta on samalla laajoissa piireissä arvostetumpi kuin koskaan.Viimeistään vapaussodan päätyttyä valkoiselle puolelle voittoisasti Mannerheim alkoi aivan tietoisesti rakentaa itsestään myyttiä. Marsalkan kuoleman johdosta kirjoittamissaan muistosanoissa ruotsalainen kreivi ja kenraali, suuri Suomen ystävä Archibald Douglas totesi: "Hän oli kunnian mies ilman kunnianhimoa." Sotahistorian professori emeritus Martti Turtolan mukaan enemmän väärää todistusta marsalkasta ei voisi antaa, sillä juuri henkilökohtainen kunnianhimo, vallanhimokin ja jopa kostonhimo olivat kantavana voimana läpi hänen koko uransa nuoresta upseerista aina Suomen marsalkaksi ja presidentiksi asti. Sekin on inhimillistä, kirjoittaa Turtola, inhimillinen piirre merkittävässä sotilaassa ja valtiomiehessä.

Sotahistorian professori emeritus Martti Turtola on Suomen arvostetuimpia historiantutkijoita. Hän on Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian dosentti sekä Helsingin ja Turun yliopistojen dosentti. Turtolan laajaan kirjalliseen tuotantoon kuuluu muun muassa useita elämäkertateoksia sodan ajan huomattavimmista suomalaisista upseereista.